Vielä yhdet polkaisut

Loman ensimmäinen seikkailunpätkä oli viimeistä yötä vaille valmis.

Sitä ajoimme viettämään ja satulasta käsin tutkimaan Porvoon tutkimattomille saarille,
eli Suur-Pellinkiin ja upea puskaparkki löytyi

 Sturjanin komeasta kärjestä, jossa aurinko innostui 

illan suussa varsinaiseksi taivaanrannan maalariksi!

 Sama maisema klo 17 

ja klo 22.30

.

Viime kesänä yhteyslautoilla käyttäen Ahvenanmaalla pari viikkoa polkaisten jäi kiehtomaan lautat… niitä on tämäkin kesänä pyritty seikkailullinen löytämään ja kolme onnistuttukin… vesi vetää puoleensa, järvet, lammet ja meri! 

Täytyy myöntää, että oli kyllä kotoisa olo, 

kun pääsi meren äärelle! 

Hyttysetkin/ititkatkin oli jääneet taa….

Kummalla nimellä sinä kutsut näitä iniseviä ja verenhimoisiakin petoja? 

Että mä inhoan niitä-on Offit-Thermacellit ja joku apteekin juttukin,mut kyl ne vaan joka kesä onnistuu munsta pakanakartan tekemään! Kutinaan ei auta kuin kortisoni-se kai auringon kanssa tekee ne laikut ihoon! Ukko-kultaakin syövät, mut pieni punainen pallero tulee, ei paljon edes kutiseja on parissa päivässä pois…. Ihan epäreilua!

Tuttuun Tapsan polkaistiin kaikki niemen notkot ha saarelmat Pellingissäkin-suosittu mökkisaaristo ilmeisesti pääkaupunkiseudulla asuvillekin-eihän siitä mennyt kuin tunti Kehä Ykköselle!

Kaunista saaristolais-maalaismaisemaa! Siinä jotenkin sielu lepää…

Joskin sen verran heikkeni majoituksen taso aiempiin öihin... 

illalla nukkumaan käydessä oli merinäköala
- mut aamulla se oli muuttunut näin... 😅
Nyt kyllä riitti... suunta kotiin!! 🤣😂