Jussin 2024 polkaisut

Aattoaamua aurinkoisen Kuivajärven rannalla...
kuksassa kaffetta - pöperöitä potkua antavia pöydällä popsittavaksi!!

Siitä se Juhannusaatto kirjaimellisesti käynnistyi...
suunnitelmissa oli juhannuksen aikaan polkaista tuo kolme järveä...

Innoissamme sitten polkaistiinkin ne jo aattona kaikki kolme.

Eikä polkaisuun mennyt kuin kuutisen tuntia.

ilta oli vielä niin nuori nauttia maisemasta ja päästä kunnolla kokkailemaan
niin-niin mieluisalla risukeittimellä!!

Ja Apua - tajuttiin, että se oli tämän kevään/kesän ensimmäinen pakuyö
ja eletäänhän nyt jo kesäkuun loppua 

Kesäkotimme "takahuone" on kyllä sellainen monitoimitila...
löytyy "keittiö" (jääkaappi ja pari kaappia tuossa fillareiden yläpuolella),
on vessa, "kodinhoitohuone" = pyykkinarut mustekaloista
ja kalusteet - nuo kolme tattistuolia.

Olo/makuuhuone on sitten keskellä ja ajotila tietty ihan edessä...
Paku on meidän makuun kesäkoti parhaimmillaan ja tuunattu fillarit edellä...
niiden mittojen mukaan enemmän kuin meidän...
ne on ne meidän tärkeimmät seikkailukaverit!!

Ja kyllä veivät tälläkin kertaa
sellaisiin maisemiin, sellaisiin paikkoihin,
joita ei todellakaan ole tiennyt metsän siimeksessä olevan,
vaikka monasti ollaan autolla näillä seuduin ohi hurauteltu.

Aaton reitit olivat pääsääntöisesti hiekkateitä, polkuja harjumaisemissa
ja välillä asfalttiakin. Forssan Prismasta poikettiin pussikaljatkin nesteytykseen. 

 

kun Juhannuspäivälle ei jäänyt enää kolmesta järvestä kierrettävää
- niin piti ettiä neljäs... Ruostejärvi Eerikkilän urheiluopiston maisemissa aina Letkun metsiin saakka.

Kilometrit jäi vähäisemmiksi, mutta polut oli kirjaimellisesti TEKNISEMPIÄ

Pois alta risut ja männykävyt... täältä tullaan...
oli nimittäin pakko vaan lisätä vauhtia, että pysyi mutavelleissä ja pitkospuilla pystyssä

"Förillä" ja silloillakin ajeltiin välillä

Oli leveämpää baanaa ja "juoksuhautoja"

oli kaaria sillan merkillisiä

ja oli harjuja silmänkantamattomiin...
niiden korkeuseroja oli mahdoton vangita kuviin - ne tallennettiin vaan sydämeen!

Reittivalintoja

Repolaista eestä ja takkaa

10päivää putkeen poljettiin reiteillä ja (kirjaimellisesti) raiteilla!
Maastokartan ihanat mustat viivat=polut osoittautuivatkin useammin kuin kerran raiteiksi, heh heh… 

Jos viime kesänä kerran osuttiin junan kanssa samaan aikaan raiteille,
niin tänä kesänä junat pysytteli onneksi aikataulussaan
tulematta meidän kanssa samaan aikaan samoille raiteille,
vaikka mahdollisuus olisi ollut peräti 6 kertaa! 

Useimmiten joudun tuon Ukkokultani kanssa mettään,
mutta kyllä kakkoseksi pomppasi tänä kesänä vahvasti kiskot!

Mitähän se yrittää???😅🤣

Kalliot jyrkänteineen ovat myös varsin suosittuja reittivalintoja! 

Maastokartoissa silmät etsii eniten sinistä…

Vedet vetää puoleensa ja yksi upein tämän loman reitti polkaistiin Pulkkilanharjulla Asikkalassa! 

Kartankin mukaan oli kuin vetten päällä polkaisu, joskin harjuosuudella noustiin kyllä huimiin maisemiin ja talutusta vaativiin juurakoihin - kannatti! 

Puskaparkkikin tarjosi lähes varpaat Päijänteessä yön.
 

Pari päivä poljettiin ystävien mökiltä käsin (tai tietty jaloin) Janakkalaa suntaan jos toiseen.
Laskettelurinne Kalpalinnan rinteet pisti vaihteet etsimään jo pienimmästä pienempääkin.
Päivän päätteeksi pulahdettiin vilvoittavassa Hiidenjoessa.
Käsittämättömän pitkä joki kiemustelee Hämeenlinnan ja Riihimäen välillä
- aina oppii uutta.


Pulahteluja tuli tällä reisulla tehtyä enemmän kuin monena kesänä Suomessa yhteensä.
Ensimmäinen, eli talviturkin riisuminen tapahtui Rajamäellä Herusten järven
vilvoittavassa lähdevedessä. 
Rajamäellä olen ollut töissäkin - mutten tiennyt mitään tällaisista "kaksoisjärvistä", Herusista.
Sääksjävessä aikanaan pulikoitiin jo läksiäisiäni 90-luvun alussa.
Piti Herusten kierrosten lisäksi kiertää pyörillä myös Sääksjärvi
Nurmijärvelle täydet pisteet panostuksesta maastopyöräilyn suosimiseen.

Järvet ovat motivoivia kiertää...
Tässä tämän kesän ehkä hauskin järvi Venejärvi, joka käveltiin ympäri  

Venejärvikin tarjosi upean puskaparkin,
joskin hyttysten vuoksi kuvailin auringonnousua pakun takaikkunoista,
kun Offit oli jääneet sängyn alle.
Offin kera myöhemmin sai nautiskella inisijöiltä rauhassa kaffeet rannan laavulla,
joka sekin näkyy takaikkunasta - ihana, rauhallinen paikka yöpyä Heinolan korvessa!! 

 

Toistan itseäni, kun sanon, että vesistöt vetää puoleensa,
mutta tässä luonnonpuistossa veti puoleensa myös "jokin muu" - arvaa mikä?

Polkaistiin siis Ketunlenkki ja matka alkoi mistäs muualta kuin Ketunlossilta

Ketunlenkki sai aikaan kyllä korvamadon: 

”Ylämäki-alamäki-ylämäki-alamäki yhdessä polkien… 
Välillä vauhdikkaammin polkaistavaa ja välillä kieli-keskellä-suuta
teknisempää polkua.

Reidet&persus kiitti vielä seuraavanakin päivänä-mut sillä se helpotti millä oli tullutkin… 

Eli Vääksyn kanaville ja Aurinkovuorelle polkemaan…
Maisemat melkein kuin kansallismaisemissa Kolilla

Sinne on rakenteilla Suomen jyrkimmät kuntoportaat - KAPUA tuli taasen mieleen,
vielä ei päästy testaamaan. 
Myllykoskella sensijaan vetäistiin rapputreenitkin, 
ettei totuus unohtuisi - kuukauden kuluttua sitä kavutaan oikeasti Malawilla!

10 päivää poljettu, keskimäärin sellaisia 30kilsan maastolenkkejä.
Viimeinen polkaisupäivä Hollola-Messilä-Lahti


Oli varsinanen mäkitreeni laskettelurinteineen, alamäki-ajoineen
ja välillä sisukkaasti taluttaenkin: "Ei tartte auttaa!" periaatteella

Käet kukkui varsin monimuotoisesti polkujemme varsilla. 
Olavi Lanun veistospuisto Lahden Kariniemessä on kyllä käymisen arvoinen luontopolku!!

Kun päivät poljettiin, nin illat nautittiin ja kesäillat - ne oli pitkiä...
Auringonlaskua sai oikein odotella...
Aina ei jaksanutkaan, vaan nukahti milloin kosken kohinaan,
sateen ropinaan, kuusenoksien kutitukseen katolla!

Jos aimmassa postauksessa ruoka maistuu niin paljon paremmalta ulkona tehden
- niin, niin maistuu unetkin luonnonhelmassa!
Kehon lisäksi sielukin lepäsi ja oli kerrankin tyhjä ajatuksista,
kun ei nukkumaan mennessä vielä tiennyt minne seuraavana päivänä polut veisivät
ja mistä yöpaikka löytyisi - se on tässä lomamuodossa meille kaikkein parasta!!  

Luonto ja polut säällä kuin säällä ovat valloittaneet sydämeni sopukoita entistä enemmän!!