Tässä viikossa ja tulevissakin piti olla paljon muuta...
mutta muutosten tuulet tai oikein jytinät maanjäristyksineen
muutti syksyn suunnitelmat "pyllylleen".
No - meidän muutokset ovat pieniä siihen verrattuna mitä ne ovat Marokossa,
kolmisen tuhatta kuollutta ja kuinka monta kotinsa, koko kotikylänsä menettänyttä.
Malawin Kapuamisesta innostuneena varasimme matkan Marokkoon heti kotiuduttuamme.
mutta muutosten tuulet tai oikein jytinät maanjäristyksineen
muutti syksyn suunnitelmat "pyllylleen".
No - meidän muutokset ovat pieniä siihen verrattuna mitä ne ovat Marokossa,
kolmisen tuhatta kuollutta ja kuinka monta kotinsa, koko kotikylänsä menettänyttä.
Malawin Kapuamisesta innostuneena varasimme matkan Marokkoon heti kotiuduttuamme.
10.10. oli tarkoitus olla Atlas-vuorilla, pohjoisen Afrikan korkeimman
vuoren Mt. Toubkalin huipulla 4167m. Eipä olla!
Ja ei ole enää kuin muutama niistä berberikylistäkään
ja majapaikoista paikoillaan jonne suunnittelimme.
Tiet ovat poikki - tai hautautuneet kokonaan, joten pelastustyöt vuoristoon viivästyivät pahoin!
Moni sanonut, että onneksi emme olleet siellä - en minä sitä osannut edes ajatella.
Paremminkin alan ajattelemaan, että aiheutammeko me katastrofeja???
Tämä ei todellakaan ollut ensimmäinen kerta,
kun jotain ikävää sattuu juuri ennen kuin olemme ko paikkaan menossa.
Mustaa surmaa, tsunamia, hirmumyrskyä, tulvaa, koronaa, syklonia ja nyt maanjäristys.
Siirsimme lentomme marraskuun lopulle,
Mustaa surmaa, tsunamia, hirmumyrskyä, tulvaa, koronaa, syklonia ja nyt maanjäristys.
Siirsimme lentomme marraskuun lopulle,
ehkä tuolloin jo johonkin pääsee,
mutta sen tiedämme, ettemme kunnolla vaeltamaan Atlas-vuorille ja sen huipulle!!
mutta sen tiedämme, ettemme kunnolla vaeltamaan Atlas-vuorille ja sen huipulle!!
Muutoksen tuulet puhalsi sitten töissäkin... kalenteri tyhjää täynnä
- ei asiakkaan asiakasta, kun meidänhän piti olla lomalla.
No - siihen ei kauaa mennyt, kun työkalenteri oli enemmän kuin ylibuukattu...
Uuden loma-ajankohdan tyhjentäminen se tuleekin olemaan mielenkiintoinen urakka...
mutta ei huolita siitä... syödään ensin.
Hyvä ruoka ja jo ruoan suunnittelu/tekeminen saavat niin hyvälle tuulelle.
Eilen tulin hyvälle tuulelle, kun pikaisesti kipaisin Ässällä hakemassa palaveri-tarjottavat...
siellä oli ahvenfileitä.... oi namskis, koska niitä ollaan viimeksi saatu/syöty?
Mulla ei ollut mitään kylmäsäilytys mahdollisuutta,
joten jätin fisut tiskiin ja päätin hakea töistä päästyäni.
Turha reisu, kaikki myyty... ei mene putkeen nyt syyselo lainkaan.
Eikä mitään muutakaan "järkevää" kalaa...
Tonnikalaa tiesin olevan kotona vaikka ja kuinka... eli ei muuta kuin soveltamaan.
Tein tonnikalasta, ranskankermasta, kanamunista ja juustoraasteesta taikinan, josta riitti palleroiset sienien sisälle, vaikka sienet oli oikeasti JÄTTImäisiä...




Olivat jotenkin niin kalpean näköisiä, joten piti saada taas väriä.
Värikkäät paprikat yritin leikellä kuin kukkasiksi sienien päälle
Värikkäät paprikat yritin leikellä kuin kukkasiksi sienien päälle
Tonnikala"mössöä" tuli tehtyä niin reilusti, että otin vielä pienen uunikulhon ja levitin pohjalle.
Päälle paprika-, ja sienen kantasilput, purjosipulia ja toinen kerros "mössöä" päälle
Päälle paprika-, ja sienen kantasilput, purjosipulia ja toinen kerros "mössöä" päälle

Ihan päällimmäiseksi tomaattisiivuja, purjosipulia ja juustoraastetta ja uuniin
180astetta ja tämä saikin olla n. 50min. Ei ollut "tiivistynyt" vielä puolessa tunnissa - ei tietty mitään jauhoja suurusteena, siksi nämä tekeleeni ovat aika mureita/pehmeitä!!

Ukkokullalle samat täytteet Reissumiehen päälle.
Hänkin on oppinut syömään tosi paljon mun viljattomia juttuja
- mutta monasti on helppo tehdä molemmat versiot.
Tonnikalan päälle vielä kotijuustoa ja sit uuniin.
Nämä tulivat ihan vartissa ja asteet oli 200.