3kuvaa kesäkuulta

Kokolailla matkafiiliksissä ollaan yhä...
kesäkuun kuvatkin napsittu Afrikasta, kesäkuun alussa

Komeita "Koita" löytyikin ja haastetta emännöi

KristiinaK_Kesakuun-3-kuvaa

Kiehtovat kirahvit - niiden kanssa oli hauskaa tehdä matkaa... 

Ylväänä, ylpeinä katselivat ohi polkevia...
tuskin korkeuksissa keikkuvassa päässä liikkui muuta kuin  akaasiapuiden lehdet.
Ei kiinnostanut ihmiset pientä korvanlotkautusta enempää.
Ihan käsittämätöntä, että voivat syödä niin piikikkäitä puita.

Mutta se oli yksinkertaisesti selvää, että missä akaasioita, niin siellä kirahveja...

Keihäsantilooppi (Oryx) - monenmoisia antilooppeja on tullut nähtyä,
mutta ei näitä komeilla keihäillä varustettuja ennen Botswanaa.

Leppoisia, laiskoja tallustelijoita ja niin kesyjä,
että parin metrin päähän telttaakin tulivat makoilemaan.
Tien varsilla yksittäisiä hiekkadyyneillä tallaajia oli tuon tuosta
- eivät siis laumasieluja lainkaan. 

Keihäät päätyneet Bushman-heimon metsästysvälineiksi aiemmin
- nyttemmin enää näytösluontoisesti.  

Alkuperäisheimon tavoin Bushmanneja elää aavikoilla yhä liki 2000,
mutta ei enää niin perinteisin tavoin - suurin osa heistäkin käy töissä mm. viinirypäletiloilla. Sen sijaan alkuperäiskielistä Khoisankieliä vaalitaan yhä - ne opetetaan lapsille ehdottomasti. Khoi ja San kielet juontaat juurensa 60 000 vuoden taa ja ovat siten maailman vanhimpia kieliä - ja voin sanoa, ei todellakaan helppoa... sillä kielellä kloksautetaan kitalakeen sellainen kumiseva naksausäänne lähes jokaista sanaa ennen. 

Keihäsantilooppi on myös lautasella erittäin suosittua ja todella hyvää,,, täytyy myöntää! 

Viimeisimpänä, vaikkei vähäisimpänä kotona on sukulaissielu kettu! Aavikko sellainen, jolla korkeutta vajaat 50cm, mutta kattokaa tuota upeaa häntää!

Norkoili teltan vieressä aamuvarhaisella ja varmaan tuli jokaisen hiekalle pudonneen leivänmurusen popsimaan meidän noustua satulaan...

Nimikkoeläimen kera Repolainen toivottaa mitä
ihaninta Minttumaarin aikaa mielipuuhien tai puuhattomuuden kera.

Itse hyppäämme satulaan... polkeminen maistuu edelleen - nyt Suomen suvessa!

Jos haluat tutustua muihin tämän seikkailun postauksiin, niin klikkaa

Viisi maata Fillarilla

Kolme kuvaa kuukaudessa Toukokuu

Kristiina K haastaa 3 kuvaa kuukaudessa,
kuluvan kuukauden kirjaimella!

Jos huhtikuussa huhkittiin, hurjasteltiin ja hikoiltiin...
niin toukokuussa mennäänkin sitten
tandemilla, 

Kuva on todellakin toukokuulta, mutta vuosi oli 1983
- nämä lienee ihan ensimmäisiä polkaisuja ukkokullan kanssa
samaan suuntaan ja samaan tahtiin.
Enemmän kuin ihanaa, että suunta on pysynyt samana yli 40-vuotta
ja visiot, sekä tahti minne ja miten käyneet niin hyvin yksiin...🥰😍

Ja mitä tulee tandemiin - niin se on muuten isäni rakentama
- yhdisti vaan pari fillaria yhteen.

Toinen toukokuinen t- on topissa!!

Eikä kyllä ole paljon aikaa kun mentiin vielä toppatakissa!

Sorry.... tuli nyt neljä kuvaa, kun en talvifillarointi kuvaa löytäyt meistä yhdessä!

3 Kuvaa Huhtikuulta

Huh-huh huhtikuu... olit kyllä hurja kuukausi.... 
hurjasti tapahtui - niin paljon, että postaamisetkin kulkee ihan jälkijunassa.

Tässä kuussa on askarreltu paljon, tanssittu paljon,
pyöräilty paljon, opiskeltu paljon (jännityksellä odotan paria viimeistä tenttiä...)
hikoiltu paljon ja monipuolisesti.... joten aloitetaanpa 3kuvan sarja,
johon inspiroi Kristiina hauskalla 3kuvaa kuussa haasteellaan.

HIKOILLA

Hikisimmät jumpat tarjoaa The Trip spinning tunnit,
jossa leffateatterin kokoinen valkokangas luo maisemat polkaisuille. 

Ainakin kerran, mieluummin pari kertaa viikossa on pyritty
mahdutettamaan hikitreeni polkaisten talvikuukausiin,
kun kunnon fillarinsatulassa istuminen on vähäisempää...

Rakas liikuntaharrastus Steplauta jumpat tarjoaa myös mahdollisuuden 
HULLUTTELLA

Parasta pyöritystä - pysytkö pyörtymättä mukana, hih?
Pertsa on kyllä niin suvereeni ohjaaja
- ei näitä auringonsäde muodostelmia ja 9laudan (per nuppi) steppejä
ihan joka ohjaaja keksi ja pysty ohjaamaan.  
Tätä hulluttelua on lauantaisin.

Liikunnan parissa jatketaan kolmaskin H
Fillarointi alkaa Äffällä, mutta se tarjoaa niin ihanan mahdollisuuden 
HURJASTELLA

Eilen polkaistiin Pyhäjärven ympäri - reilut 74km.
Tämä kuva ei ole sieltä, vaan Marokosta viime marraskuussa.
Valikoitui siksi, kun näyttää hurjemmalta kuin vanha Turuntie Säkylästä Turkuun.

Pyhäjärven kierroksesta teen oman postauksen...
Hurjastelua kai sekin oli... mutta treenitahtia on pakko kiihdyttää... 
sillä elämämme huikein pyöräilyseikkailu lähestyy... 
Kuukauden päästä pitäisi olla polkaistuna jo monena päivänä
puolet pidempiä päiväpolkaisuja!!

Mukiin menevä maaliskuu

3- M-kuvaa maaliskuulta 
haaste löytyy Kristiinan blogista

Mukiin menevä...
Eilen kaffeteltiin naisten päivän puitteissa töissä
ja puheeksi nousi muutamat sanonnat, kuten 
"Mukiin menevä" ja "Bikini kunnossa"

Työpaikan mukit on kyllä niin MIELEENKIN meneviä,
että pari kuvasin ihan tietoisesti toivotellakseni
Hyvää NaistenPäivää!!

Kustavin Saven kupit on kyllä terapoineet monena muunakin päivinä
- joskus on kaapista kiva kaivaa ihan tietty teksti,
joskus taas summamutikassa ottaa mikä käteen sattuu tulemaan...
usein ne pari sanaa aina osuu ja uppoaa! 

Maaliskuiset maisemat, männyt.... matkanteko mieli menopelillä!!
Mahtavaa!

Kilometrejä on tosiaan alkanut kertyä satulassakin...
mutta vielä ei sellaisia kunnon pitkiä lenkkejä, joita olisi myös tarve treenata.

Tylsääkin oli viikolla, kun Ukkokulta oli työmatkalla
- niin piti ihan vaan itsekseen...

Ittekseni valikoin helposti tanssi-, bodypump-, trip-, tai stepaerobic-tunnin.  

Munat ja munakkaat.... maukasta-maistuvaista!!

Sielunmaisema

Töissä virisi viikolla mielenkiintoinen keskustelu sielunmaisemasta.
Onko sinulla sellainen?

Kuvailen kyllä mielelläni - maisemia!
Mieluiten tosin kuvakulmasta, jossa ei ole rakennettua ympäristöä.
Nyt poikkesin omalta mukavuusalueeltani

Kuvia yhdistää ajatus, että ne ovat;

Läheltä kuvattuja paikkoja, 
 joista voi katsoa ja nähdä kauas!

 Nämä ovat "vain" maisemia, ei sielunmaisemia

- sitä piirrän vain pääni sisälle - välillä siivoten. 

Olisi mielenkiintoista kuulla ajatuksia sinun sielunmaisemasta!

Vain kolme kuvaa kuukaudessa Tammikuun Teet

Haaste_"Vain-kolme-kuvaa-kuukaudessa"

Ja tässä Kristiinan ohjeet haasteelle;
"Tein haasteesta tällä kertaa sellaisen että joka kuukausi julkaistaan kolme kuvaa.
Kuvat saavat esittää vaikka mitä, mutta kuvan aiheen tulee alkaa
meneillään olevan kuukauden nimen ensimmäisellä kirjaimella
eli tammikuun kuvien aihe alkaa T:llä, helmikuun H:lla jne." 

Lähden liikkeelle ajatuksella, että mites se minun tammikuu on oikein sujunut?

TÖITÄ TEHDEN

TREENATEN

Tälle "tytsylle" täydellistä T-PAITAA odotellen

Ihana haaste.... ja pian jo päästäänkin helmikuulle hoota hohhottelemaan.

Kuukausittainen KUVAhaaste

Taidampas sittenkin ennättää napata mukaan haasteeseen KOLME KUVAA, 
johon ihastuin blogissa KanavallaLammikonReunalla

Koska elellään jo helmikuun loppupuolta, niin postaan kerralla
sekä tammi-, että helmikuun "hetket" aiheista
ARKIKUVA
HUIPPUHETKI
EI MENNYT KUIN STRÖMSÖSSÄ

Hauskaa olisi, jos sinäkin nappaisit haasteen
- eräänlainen vuoden mittainen "päiväkirja" tämäkin...
kunkin kuukauden "KOHO"kohdat suuntaan jos toiseen!

Aloitetaas ARKIKUVISTA
tammikuun arkikuva vie keittiöön....
sillä jostain kumman syystä vietin tammikuussa tosi paljon aikaa keittiössä.
Oli jotenkin sopivasti aikaa ja niin kivaa kokkailla ja kokeilla kaikkea - vieraille/lapsille/lapsenlapsille kuin itselleenkin.
Näistä muffarivuokaan tehdyistä makkarakuppimunakkaista tykättiin kaikki - joten ansaitusti The arkikuva! 

Helmikuu meni pitkälti lomalla. ,
Mutta lomamme ovat aina enemmänkin arkista seikkailemista, joten helppoa löytää arkisia kuvia ja puuhia sieltäkin.

Pysytään nyt sitten "keittiössä"- koska se on sekä kotona, että lomailla varsin mieluisaa puuhaa
 - siis ruoanlaitto ja varsinkin syöminen.

Pääsinkin kyllä useammankin kerran kokkailemaan reisussa - kolmasti, eli kerran viikossa.

Viereisessä kuvassa ollaankin Amazonin sademetsän keskellä ja pääsin kylän kätilön Awanan oppiin valmistamaan maniokkimuusia. 
Sittemmin samaisessa keittiössä tuli popsittua niitä eläviä matoja, sonta custia, eli puujääriä.
Kyllin arkista - vai mitä? 
Ja toinen sanonta, maassa maan tavalla!
Ihanat motot!!



Tammikuun ehdottomin  HUIPPUHETKI oli Kapuan puitteissa järjestetty Tanssitapahtuma 

Sen onnistuminen ja kaikki ne ihanat palautteet niin ohjaajilta
ja tanssimaan tulleilta lämmittävät mieltä sydämeen saakka yhä - EHKÄ IKUISESTI. 

Helmikuun HUIPPUHETKeksi nostan tuon jättimäisen Kicker Rock kalliojärkäleiden ympäriuimisen. 
Siihen meni 2h15min... joskin ihan pieni siivu siitä jäi, kun oli pakko huitoa venettä noutamaan....

Hih, ja sitten päästäänkin kuviin
EI MENNYT KUIN STRÖMSÖSSÄ
Molemmat epäonnistuneet yritykset liittyvät Kapua-treeneihin.
Tammikuussa suorastaan teki kiukkuiseksi SULJETUT KUNTOPORTAAT; 
kun oltiin ajeltu Paraisille saakka treenaamaan... murr.... oli niitä täysin sulia ja kuivia portaita tylsää kattella lukittujen korkeiden aitojen takaa. 

Helmikuinen "Srömsöläisyys" tuli sumun, usvan. läpinäkymättömän pilvimassan kanssa
 vastaan Quiton huippuja tavoitellessa.U-käännös oli pakko tehdä,
sillä ukkokullan kavutessa pari metriä edessä häntä ei erottanut lainkaan
Lisäksi polutkin alkoivat muuttua näkymättömiksi, järki päässä sanoi, että paras luovuttaa!!


Ylimääräinen kuva vielä lopuksi...Elämän monimuotoisuus tulee varsinkin esille, kun sitä tarkastelee eri näkökulmista - niin taitaa tuumata meidän lumiukkokin!!

Ihanan heleää helmikuun loppua ja Miaaauuuuuliskuun alkua kaikille ihanille lukijoilleni!!