sunnuntai 28. helmikuuta 2021

Koreat KOREAT

Keväällä 2018
Aasian kierroksemme alkoi Etelä-Koreasta.
Suora lento Helsingistä Souliin.
Etelä-Korea yllätti kaikella tavalla positiivisesti
- miten voikaan olla niin erilainen käsitys ennakkoon....

Totta se on, että matkailu avartaa
- pakodat, siisteys, kulttuuri ja varsinkin
kehitys ja edistyneisyys - wau!!
Etelä-Koreassa ollaan niin monessa asiassa edellä kaikkia muita...
Japani, jolta tätä odotin on jäänyt kyllä ihan junasta...


Tumulipuistossa lensivät tuhannet leijat...
perheet olivat kokoontuneet sinne viikonlopun viettoon.
Vieressä vanhat sukuhaudat käsittämättömine kumpuineen ja magnoliapuiden täysi kukkaloisto!



Ja kun niin lähellä oltiin, niin pitihän se tehdä piipahdus 
Pohjois-Korean rajalle Demilitarisoidulle alueelle, 
jossa meidän käydessä vielä puolin&toisin
jättimäiset kaiuttimet huudattivat propanadaa täysin volyymein.

Kaksi viikkoa myöhemmin Yle-uutiset kertoivat sen vaienneen....
https://yle.fi/uutiset/3-10172339  


Kuuluisaa neuvotteluhuonetta tarkoin vartijan suojissa saimme kiertää molemmin puolin...
eli askeleita myös siellä Pohjois-Korean puolella.

Sukelsimme myös 74metrin syvyyteen tunneleihin, 
ja tosiaan kypärät olivat tarpeen...
välillä tunnelit olivat vain 150m korkuisia...
teki tiukkaa tällaisilla pitkän huiskeilla 
(minä 174cm, mieheni 182cm) suomalaisilla.
Pari postikorttia tiputin tuonne 
Pohjois-Korean puoleiseen laatikkoon... 
eivät ole ainakaan vielä saapuneet perille, pian 3-vuotta, 
joten kyllä Suomen posti kaikesta huolimatta vielä luotettavammin toimii.

Viestit rajantakaisille sukulaisille = itkunauhat
herkistivät varsinkin, kun niitä oli kiinnittämässä ikäihmiset kyynelsilmin.

Koko Pohjois-Korean rajaseutu oli livenä Steampunkkia, 
ne ruosteiset kiskot, veturi... ympäristö
ja kiikaroitu haamukaupunki. Kamera-albumin pohja oli ehdottomasti tehtävä steampunk hengessä, ruosteiseksi
ja niitein nidotuksi, joten mukaan myös:
TheMaleroom-147-Steampunk

lauantai 27. helmikuuta 2021

P niinkuin Paris

Aakkosjärjestyksessä tätä pikku albumia piti tehdä,
 mutta kun niin monta seikkaa alkoi muistuttamaan 
P:n niinkuin Pariirista, niin pakkohan se oli tehdä!!
 
Ensinnäkin löytyi kassillinen vanhoja jääkaappimagneetteja...
kävin ne tuhoamismielessä läpi... 
suurin osa lähtikin roskiin, mutta paljon jäi uudelleen työstettäväksi
hetimiten Eiffeltorni ja patonki.
Isäntä sahasi kovimmat irti ja minä leikkelin saksilla pystyttävät
ja restaurointia tein akryylimaalein ja kynsilakoin! 

Eiffeltorni ja Champs Elyseellä nautittu patonki ansaitsevat kyllä paikkansa ihan etusivulla. 

Oi, nuo patongit muistamme aina!!
Meillä ei ollut vara syödä niitä kauniissa kahvilassa sisällä, viisi henkisen perheen "pyllypaikoista" todella upeista pitsikakkaroista, kun olisi pitänyt pulittaa 14€/peppu...
Joten kiukkuinen myyjätär joutuikin pakkasmaan ne paperipussiin ja ei muuta kuin ulos...
Ei oltu pussikaljalla, mut oltiin pussi-patongilla Champs Elyseen puistikossa!

Paljon ikimuistoisia kokemuksia tyttöjen Ringettejoukkueen kesäloma reisulta on muutoinkin...
Bussilla reisattiin Travemündesta läpi Belgian ja Luxemburgin kohden Ranskaa
- paluumatka Lybeckin kautta Tallinnaan.


Osallistun Paris-kameralla mukaan:
Inkspirational-233-Tower
haasteeseen
Art-Journal-Journey-Heavy-metal
the whole tower is metal

Tämä Egypti tuli postattua jo aiemmin, joten jos haluat kurkata sen tarkemmin,
niin klikkaa Egypti-sanaa .
Lisäsin siihen kanteen päälle sieltä tuodusta magneetista oleellisimmat.
Vanhat jääkaapin ovet olikin magneetteja täynnä, mutta uuteen ei ole halunnut laittaa yhtäkään.


Turkin seikkailuja useammalta vuosikymmeneltä

Inspiroiduin todella facen: Taiteillen luovasti Matkalla maasta kaupunkiin kevät 2021 haasteesta
Kaipa se tuo "Matkalla"-sana jo teki tällaiselle kroonista maailmanjanoa potevalle
ainakin yhden sydämensykkeen enemmän - ellei sydän tehnyt sitten ihan volttia.

Edes jossain muodossa pääsee seikkailemaan maasta toiseen...
ja tämä muistojen matka (vanhojen valokuvien kaivaminen ja järjestelykin samalla)
on ollut kyllä huikea jo tähän saakka, vaikka varsinaisesti olen menossa vasta K-kirjaimessa.

Skräppivaihto samoista materiaaleista pisti kyllä mun aakkoset sekaisin.
Päivin lähettämän kuoren avattuani minä suorastaan lensin sielun silmin uudelleen häämatkalle.
Se mitä tein oikeasti, niin kävelin yläkertaan ja kaivoin esille sekä hää-, että häämatka-albumit,
eikä siinä vielä kaikki... vaan vielä perheen- ja ystäväperheenkin kanssa on koluttu Turkkia...
tutkittu se maa ihan sairaaloita myöten, joten nekin kuvat piti etsiä. 
Nuorimmaisen kera vietetty tiputuksessa yökin turkkilaisessa sairaalassa ja aiheutettu ystäväperheen lapsille kateutta, kun palattiin sairaalasta ambulanssilla, jonka fiksu kuski laittoi lähellä hotellia pillit päälle.... ystäväperheen lapsen kommentti oli äidilleen: "Äiti, minakin haluan sairaalaan!" hih..
Siis suuria tunteita on mahdutettu näiden pienten kameranmuotoisten sivujen sisään useiden vuosikymmenten ajalta. 
 

Pitkä alkupuhe ja selitys sille, miksen raskinut itse leiskaan käyttää kuin ihan vähän karttaa,
sen piti riittää tähän työhön... ja itse asiassa ylempi osa Bulgarian rannikkoakin osui
niin koluttuun kohtaan, että lisään sen vielä B-kirjaimeen.


Istanbulia voidaan kyllä sanoa myös yhdeksi elämämme risteysasemaksi...
Sen lentokenttäkin osataan varmaan kulkea vaikka silmät sidottuna...
Sitä kautta on lennetty laskemattomat kerrat eripuolille maapalloa
ja useimmiten lennonvaihto on ainakin paluulennolla aina sen yli 5h.

Joten kiitos Päivi, et olisi voinut parempaa kartan sivua minun kuoreen laittaa...  

https://repolainenreissaa.blogspot.com/2021/02/samat-materiaalit-skrappihaaste-25.html



Kesällä tulee 35-vuotta, kun "tämä matka" alkoi...

Pamukkale on yksi ihmeellisimmistä paikoista, joissa olemme käyneet.
Turkkilaiset nimittävät sitä itse "Puuvilla LINNAKSI", ja kyllä se linnan lailla kohoaakin pengermaastossa pienen ihmisen silmissä kuin pilviin saakka. Valkoiset kalkkikivikerrostumat kuumine lähteineen olivat tuolloin 1986 vielä aivan vapaasti tutkittavissa ja "uitavissa".Onneksi Unesco otti sen suojelukseensa yhdeksi maailmanperintökohteeksi yhdessä läheisen Hierapolisin kanssa - huikea sekin.
Vahvat oli tropit paikallisessa sairaalassa, kun edellisenä päivänä kalpeana hiljaa makasi letkuissa kaikkensa tyhjentäneenä, niin seuraavana päivänä jo pää nousi hymyilemään äidin kuvatessa.



Mukaan myös seuraavaan haasteeseen:
MixItUp-46-Fancy-fold
LoveToScrap-142-Love-is
Avenue613-AG+Heart&soul

perjantai 26. helmikuuta 2021

Samat materiaalit skräppihaaste 2/5

A-jai-ja-jai... ihan kuin Päivi olisi tietänyt,
että mulla on työn alla myös matka-albumi...
tosin niin pienessä koossa, etten näin upeista ja runsaista materiaaleista voinut sitä työtä tehdä!

Sepä vaan johti siihen, että käytin niin tarkasti - ihan jokaista Päivin lähettämää materiaalia tähän syksyiseen työhön kotikaupungin yhdellä komeimmalla siirtolohkareella Pallivahalla,
että sain riittämään ne MUST-kohdat tuohon pikkuiseen kameranmalliseen albumiin....
muistot kun veivät
siis myös häämatkallemme vuoteen 1986.
Sillä sinnehän minä muistoissani lensin, kun avasin Päivin kuoren ja ihanassa vanhassa karttapalasessa oli Istanbul..... ja muutenkin tuttua, varsin koluttua rannikkoa aina Albenaan saakka...
Joten aloin repimään-repimään-repimään... tuota isoa voimapaperin palaa
Olen muutoinkin heikkona voimapapereihin... niistä saa kaikenlaista hauskaa... nyt siis pohjan tähän metsäiseen työhön. Karttapalasta käytin minimaalisen vähän... perhosen vartaloon, samoin leipurinnyöriä - tehden siitä vain tuntosarvet tuolle hennolle perhoselle, jolla kyllä vahva vartalo - hakaneula. Kaikkea on käytetty, vaikka tosi runsaat ja monipuoliset materiaalit Päivi lähettikin.





tässä tämä, mutta seuraavassa postauksessa sitten se,
mihin jemmasin ihanan-ihania niin häämatka muistoihin vieviä materiaaleja!!

Skräppileiskallani mukaan myös:
Frilly&Funkie-Mostly-neutral
KreativTanten-50-Monochrom
LastingMemories-536-Techniques-collage

Ja sitten taas se hauskin osuus: mitä muiden taitavissa käsissä on syntynyt Päivin materiaaleista 

Päivi itse loihti materiaaleistaan suorastaan uskomattoman upean,
vanhaa kuvaa arvostavan kokonaisuuden - ihailen!!


Pia on kyllä hyödyntäyt materiaalit ihanan värikkäästi ja niin, että kukin elementti erottuu upeasti taustastaan - silmälle iloa ja tutkittavaa pitkäksi aikaa. Ideoita, joita tekee mieli "apinoida" (kuten tuo tarrojen alla kulkeva leipurinnyörikin), joa Pia antaa luvan?


Anun punainen taustavalinta saa materiaalit hienosti esille
- leiskassa ollaankin oikein häämatkalla, hih... siis joku toinenkin
inspiroitui häämatkalle Päivin matskuista


Eevan leiskassa upeaa asettelua - että on hauskaa nähdä näitä totetuksia!!
Kiitollinen, kun pääsin mukaan!

keskiviikko 24. helmikuuta 2021

Skräppäystä samoista materiaaleista 1/5

Facen Skräppääjät ryhmässä Päivi kyseli innokkaita mukaan "Samat materiaalit" vaihtoon
- oih, ihanaa... leiskoja en ole koskaan tällä systeemillä tehnytkään...
ja nyt meitä on ringissä 5
Innoissani kävin materiaaleja kokoamaan ja vielä innokkaammin postitin, kun tuo vasemman alakulman harmaa verkko löytyi askarteluhuoneen lattialta, kun tulin kotiin... ja kuoret oli jo matkalla... joten sitä ei nyt sitten kuulu settiin - vaikka sen olikin jo kuvannut...

Alla vielä lähikuvia ykstyiskohdista

Taustan tein simppelisti leimaten sinne tänne tekstileimalla, kun yksivärinen näytti niin tylsältä

Mukaan myös:
ArtJournalJourney-Heavy-metal
a piece of metal in a butterflies body
WeLove2Create-2-Anything-mixed-media-goes
CreativeArtisteMixedMedia-68-AG
APerfectTimeToCraft-AG
TheSisterhoodOfCrafters-02-AG
CraftersCastle-38-AG

ja nyt sitten se ihanin aihe...
mitä toiset ovatkaan loihtineet materiaaleistani???
Eevan, Anun, Päivin ja Pian työt, että oli kiva päästä mukaan.... 
Eeva
Päivi
Anu

Pia

Kahden K:n tuulissa

Lasten harrastukset ovat tuoneet elämäämme uskomattoman paljon kokemuksia 
erilaisista maista, kulttuureista ja saaneet tavata ihania
-niin samanhenkisiä ihmisiä eripuolilta maapalloa...
Olemme niin onnekkaita näistä seikkailuista!
Tuskin tosiaan näille tuulisille rannoille olisi muutoin ”eksytty”, kuten 
Kap Verden hiekka-aavikkomaiselle Boa Vista saarelle
- pieni kalastajakylä keskustana ja hotelli 
kuin kangastus hiekka-aavikolla, 
sillä tuulisimmalla rannalla... 
upeita muistoja!


Kenian ja Mombasan rannoille matkasimme samasta syystä
- tuulten perässä!
Kun aikaa oli olla perilläkin reilut pari viikkoa, niin siellä saakka kun oltiin,
niin pakko oli päästä savanneille villieläinten keskelle - safareille.
Lensimme jännittävällä pienkoneella Kilimanjaron yli Tansanian&Kenian yhteiselle upealle
Serengetin valtavalle alueelle tutustumaan Afrikan villimpään puoleen.
Ajelut ennen auringonnousua ja auringonlaskun aikaan villieläinten keskellä
eivät koskaan häivy muistikuvista - ja sydämestä.
Kuvat kahdesta leijonanaaraasta eivät ole otettu edes zoomilla, vaan ne makoilivat
tyytyväisinä (ilmeisesti vatsat täynnä) ilta-auringon lämmössä vain ojan erottaessa meidän jeepistä.

Rannoilla tuttu näky, poika merellä ja äiti videokameran kera rannalla.
Myös Masaimiehet pysähtyivät ihmettelemään suuren leijan kuljettajaa,
vauhtia - hyppyjä - taituruutta!!

Mukaan myös:
CreativeCraftingUncles-14-Wildlife

Näitä on luettu ja tutkittu eniten

Punakaalin vuoro päästä lautaselle muodossa jos toisessa

Niin söpö, täydellisen pyöreä punakaali suorastaan kutsui päästä koriini ja keittiöömme. Leikkasin n. 1½sentin paksuiksi renkaiksi.... 4 hal...