tiistai 18. kesäkuuta 2024

3kuvaa kesäkuulta

Kokolailla matkafiiliksissä ollaan yhä...
kesäkuun kuvatkin napsittu Afrikasta, kesäkuun alussa
Komeita "Koita" löytyikin ja haastetta emännöi
Kiehtovat kirahvit - niiden kanssa oli hauskaa tehdä matkaa... 

Ylväänä, ylpeinä katselivat ohi polkevia...
tuskin korkeuksissa keikkuvassa päässä liikkui muuta kuin  akaasiapuiden lehdet.
Ei kiinnostanut ihmiset pientä korvanlotkautusta enempää.
Ihan käsittämätöntä, että voivat syödä niin piikikkäitä puita.

Mutta se oli yksinkertaisesti selvää, että missä akaasioita, niin siellä kirahveja...

Keihäsantilooppi (Oryx) - monenmoisia antilooppeja on tullut nähtyä,
mutta ei näitä komeilla keihäillä varustettuja ennen Botswanaa.

Leppoisia, laiskoja tallustelijoita ja niin kesyjä,
että parin metrin päähän telttaakin tulivat makoilemaan.
Tien varsilla yksittäisiä hiekkadyyneillä tallaajia oli tuon tuosta
- eivät siis laumasieluja lainkaan. 

Keihäät päätyneet Bushman-heimon metsästysvälineiksi aiemmin
- nyttemmin enää näytösluontoisesti.  

Alkuperäisheimon tavoin Bushmanneja elää aavikoilla yhä liki 2000,
mutta ei enää niin perinteisin tavoin - suurin osa heistäkin käy töissä mm. viinirypäletiloilla. Sen sijaan alkuperäiskielistä Khoisankieliä vaalitaan yhä - ne opetetaan lapsille ehdottomasti. Khoi ja San kielet juontaat juurensa 60 000 vuoden taa ja ovat siten maailman vanhimpia kieliä - ja voin sanoa, ei todellakaan helppoa... sillä kielellä kloksautetaan kitalakeen sellainen kumiseva naksausäänne lähes jokaista sanaa ennen. 

Keihäsantilooppi on myös lautasella erittäin suosittua ja todella hyvää,,, täytyy myöntää! 

Viimeisimpänä, vaikkei vähäisimpänä kotona on sukulaissielu kettu! Aavikko sellainen, jolla korkeutta vajaat 50cm, mutta kattokaa tuota upeaa häntää!

Norkoili teltan vieressä aamuvarhaisella ja varmaan tuli jokaisen hiekalle pudonneen leivänmurusen popsimaan meidän noustua satulaan...

Nimikkoeläimen kera Repolainen toivottaa mitä
ihaninta Minttumaarin aikaa mielipuuhien tai puuhattomuuden kera.

Itse hyppäämme satulaan... polkeminen maistuu edelleen - nyt Suomen suvessa!

maanantai 17. kesäkuuta 2024

Victorian putouksilta satulaan

Lentoreitti kulki Amsterdamin kautta Johannesburgiin,
jossa tekninen yöpyminen lentökentällä Bed&Pillow...
koska saavuimme Afrikan mantereelle n. klo 22 illalla.


Itseasiassa me emme olisi tarvinneet tyynyjäkään,
kun omat kulkee aina mukana. Ne
 takaa hyvät yöunet niin lentokoneessa,
teltassa, pakussa kuin kotona..

eli kahta en vaihtais... toinen on tyyny... mikähän se toinen on??? Hih...

Aamulla matka jatkui Victorian putouksille ja sinne teltan viereen sovitusti saapuivat vuokraamamme fillarit.
Into piukeena niitä heti testaamaan
ja kokeneemmat polkijat vaihtoi omia polkimia, satulan...
No - laitettiinhan mekin pyörälaukut ja geelipehmusteet paikoilleen.

Siitä se telttaelo ja seikkailu kunnolla pääsi vauhtiin. 

Victorian putouksia ihasteltuamme pääsimme ensimmäiselle kunnon fillaritaipaleelle. 
Welcome to Zimbabwe, Goodbye Zambia

Rajamuodollisuuksia riitti muuallakin kuin maiden rajoilla, sillä varsinkin Zimbabwessa ja Botswanassa kaikkien maakuntien/läänien rajoilla oli suu- ja sorkkataudin desifiointipisteet. Menettelyllä on tautia saatu merkittävästi vähenemään, vaikka itsestä tuntui,
että niin fillarit kuin kaikki kengät kasteltiin mutaan.


Tuon "mutavellin" läpi ajettiin pyörät, autot ja kengille oli omat kastelualtaat.

Fillarointiamme ja menopelejämme oli turvaamassa kolmihenkinen huipputiimi, 
Andrew, Thalis ja Adonia, sekä komea traileri fillari peräkärryineen. 


 
Jos jotain sattuis... ja Ukkokultahan se oli ensimmäinen, joka sai renkaan puhki... 
Minä ensimmäisen viikon aikana peräri kolme gummia... taisin olla kunigatar siinä lajissa.

Joskin, pari seuraavaa viikkoa kun ajeltiin leveämmillä maastogummeilla
hiekkateillä&poluilla, 
niin eipä enää rengasrikkoja (MEILLE) sattunut
- se oli meille ominaisempaa maaperää kuin asfaltit. 
 

Satulaan hypättiin aina auringon noustessa, n. klo 6
Sitä ennen oli teltta purettu ja aamukaffet -paloineen popsittu. 

Aamupäivät olivat sopivan viileitä polkaisuun...
sillä varsinkin alkumatkasta ja keskemmällä Afrikkaa
lämpötilat kohosi puolilta päivin 32-34...
Iltapäivän polkaisut olivat hikisiä ja raskaita,
mutta aamusta kulki kevyesti - yöllä lämpötila laski lähelle 10... elettiinhän syksyä!!

Meitä oli siis 8 suomalaista, 4 naista ja 4 miestä. 
Pyöräilytaustat erilaisia - oli ultramatkojen juoksijaa/polkijaa,
maantie"kiitäjiä", joilla vuosi kilometrit 6-8000 ja sitten me, maastofillaroijat, 
sekä pari enemmän trekkaajaa, mutta hyvin pysyivät fillarin satulassakin. 
Samanhenkisyys yhdisti!

lauantai 15. kesäkuuta 2024

Sateenkaaren tuolla-vai tällä puolla


Eteläisen Afrikan Fillariseikkailumme alkoi Sambesijoelta:
Sambiasta vaiko Zimbabwesta?
No, oikeastaan molemmista, sillä rajajoen ylittävää siltaa tuli
kuljettua useamman kerran niin kävellen kuin fillarillakin.
Passikin sai kahden aukeaman verran samoja leimoja...
Viisumin douple entryä vinkutettiin neljästi... 


Victorian putouksista ei nimittäin saanut tarpeekseen - niitä olisi voinut ihailla loputtomasti
sillä ne näyttivät niin uskomattomilta joka suunnasta ja suuntia riitti.
Sillä kyseessä on maailman ainoa vesipuotus, jolla on leveyttä liki 2 kilometriä ( 1708m)
ja korkeutta yli 100m (108m)
Kohinaa, vesisumua ja virtausta riittää uskomattomat määrät 915m meren yläpuolella
- ja nyt oli kuiva kausi.






taidan olla hieman "kettumainen" - ilmankos olenkin Repolainen,
sillä tässä tulee teille samalla 
V
ÄRIHAAST
ja vuorossa on
SATEENKAAREN VÄRIT 

Liittyykö kenties johonkin elämäntilanteeseesi muistorikkaasti sateenkaari? 
Riittää yksikin asia, mutta voihan niitä olla useampiakin! 

Onko sulla kuvaa tuosta sateenkaaresta
 tai onko sulla jotain muuta sateenkaaren väreissä olevaa? 
Kerro/kuvaa omalla tavallasi!!



Sateenkaaret liittyivät niin oleellisesti Victorian putouksille,
sillä parhaimmillaan oli nähtävillä 8 kaarta samaan aikaan. 

En voinut siis vastustaa kiusausta heittää ilmoille
vähän ehkä kinkkisempää värihaastetta!!

(ja lupaan, että seuraavaksi on sitten vaan perinteisemmin "YKSI" väri haasteessa!!) 

Tämä oli kyllä omista sateenkaari kokemuksista huikein,
mutta eipä paljoa jää parin vuoden takainen ilta Rauman satamassakaan 


ja Forssan kohdalla ajellessa tuli kerran kuvattua tällaista maalaismaisemaa. 

Mitäs muuta mulla löytyisi sateenkaaren väreissä, no huivi.... ja töissä on yksi kuulakärkikynäkin, mutta ne jää nyt kertoman varaan ilman kuvia!!

Mielenkiinnolla jään odottamaan teidän sateenkaaria?!!

keskiviikko 12. kesäkuuta 2024

Repolainen is back!

We Did It!!
And we're here again...

KIITOS lukuisista kommenteistanne, tsempistä tätä seikkailuamme kohtaan,
sekä lukuisista VÄRIHAASTE-kopeista!!
Jatkan lukukierrosta, kun pyykkivuori madaltuu ja muutenkin saan tämän arjen tästä paremmin hanskaan ja hallintaan...

Takana on kertakaikkiaan ihan huikea kuukausi...
Varokaa vain, sillä juttua tulee riittämään kyllästymiseen saakka...
Blogi on päiväkirjani. joten pakkohan tänne on kaikki vuodattaa omaakin muistia ajatellen...

Peppu kesti reisun todella hyvin, ehkäpä jopa reisiin saatiin lisäpotkuakin...
Värejäkin tuli elämään.... kaikenlaista kirjoa siis luvassa....
eli kirjaimellisesti Repolainen is back!!

Suuren suuri kiitoksen aihe liittyy tilaamiinne kortteihin, lyhtyihin
ja muihin ihaniin näperryksiin - joita sain kevään aikana toteuttaa.
Niiden tuotto lahjoitettiin täysimääräisenä Afrikkapäivänä 25.5. 
Martti Ahtisaari Primery Schoolin tytöille Windhoekissa - Namibiassa.

720€ ei riitä ihan vuodeksi, mutta pitkäksi aikaa niillä saadaan koulutarvikkeita
- jotta tyttöjen koulunkäynti ei keskeytyisi ainakaan materiaalien hankkimisen vuoksi. 

"Piikki on auki" koko vuoden 2024 loppuun - eli mikäli vain voin tehdä toiveittenne mukaisia henkilökohtaisia uniikkeja kortteja tai muita muistamisia
- niin älkää arastelko kysyä - se tekee tästä seikkailusta vieläkin arvokkaamman... 

On itsellekin jotenkin ihan käsittämätöntä, että kaikkein rakkaimmilla
ja mieluisimmilla harrastuksillani (askartelu ja pyöräily) voi edes pienimuotoisesti
tehdä hyvää - niin onhan se jotain ihan uskomatonta!! Siitä kuuluu kiitos teille!!

Vierailu koululla oli kertakaikkisen hurmaava.
Lapset olivat pukeutuneet parhaimpiinsa juhlapäivän kunniaksi! Laulu ja ilo raikui!!
Olemme ikuisesti kiitollisia ja onnellisia tuosta päivästä!!

Mutta nyt ensimmäiseksi palataan fillarin satulaan.


Perilläolo päiviä Afrikassa kertyi 24, joista 17päivää vierähti paljolti satulassa.
Viisi maata ja 1101km tuli polkaistua aivan uskomattomia reittejä, polkuja, eripintaisia teitä.


Oli ylämäkiä, oli alamäkiä



Oli nimismiehenkiharaa ja suu, silmät ja keuhkot täynnä hiekkaa


Oli loppumattomasti suoraa tietä, oli mutkia


Oli usvaa, oli sumua  ja polkaistiin kirjaimellisesti pää pilvissä,
- välillä pilvien yläpuolellakin.




Eikä oltu sokerista, sillä polkaistiin sateellakin...



Oli ennennäkemättömiä liikennemerkkejä ja ne pitävät vielä paikkaansakin.


Seeproista on muodostunut voimaeläimeni
- sillä varmaan kymmeniä kertoja, kun kintuista on meinannut puhti loppua polkiessa
(ihan siis Suomessakin) on tullut todettua, eli juoksisipa edes pari seepraa...
 - piristäisi ja antaisi voimaa.

Nyt kokonainen lauma juoksi tien yli pyöräillessä
ja kaikki voimat olivat hetkessä takaisin - aivan käsittämätöntä!! 
Seeprojen voimalla jatketaan fillarointia.

Tien yli juoksenteli runsaasti myös strutseja, keihäsantilooppeja ja norsuja...
tien reunoilla pysyttelevien eläinten määrä oli vielä paljon runsaampi. 


Polkaistiin auringonnousuissa ja - laskuissa.



Polkaistiin porukalla ja paljon myös kaksin.


Polkaistiin kertakaikkisen uskomattomissa maisemissa





Fillarikuvia riittää eestä ja takkaa...

varjoinakin polkivat yhtä matkaa!


Yksi elomme hienoimmista seikkailuista on saatu maaliin...

Fillarit on todella menopeleinä meidän juttu...

Niiden vauhti tarjoaa kyllä niin kokonaisvaltaisia elämyksiä
kaikilla aisteilla ja koko keholla. 
Ehtii nähdä, kuulla, haistaa ja persuuksillaankin "maistaa"
aivan käsittämättömiä paikkoja, jonne ei autolla pääsisi ja kävellen jaksaisi!!


Välillä vähän pisti taluttamaankin...

Näitä on luettu ja tutkittu eniten

3kuvaa kesäkuulta

Kokolailla matkafiiliksissä ollaan yhä... kesäkuun kuvatkin napsittu Afrikasta, kesäkuun alussa Komeita "Koita" löytyikin ja haast...