keskiviikko 31. maaliskuuta 2021

Älä tule paha kakku...

Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku

Tämä pikkuprinsessa on tehnyt mummon suun niin useasti makeaksi ja saanut kyllä oman suunsakin makeaksi, kun taitava äitinsä on loihtiut vuosien saatossa ties minkälaista kaakkua&paakkelssia.



Isomummin opissa myös suvun sukujuurille, Itä-Suomalaisittain karjanlanpiirakan tekoa
- kumpa tuo perinne säilyisi!!!
Joskaan itsekään "en ole oppinut" - vaiko rehellisemmin viitsinyt, kun niin isotöisiä!!
Mulle sopii paremmin "tämä leipominen paperista" 

 

Makoisaa Pääsiäisen aikaa ja kevättä kaikille ihanille lukijoilleni!!

Tausta mixed mediaa
gessottu, maalattu ohennetulla crakleerausaineella, murskattu pinkkiä simpukkahilettä ja lakattu

Mukaan:
WeLove2Create-4-Anything-mixed-media-goes

maanantai 29. maaliskuuta 2021

Mauritius-Montenegro


Mahtuipa maita monta
M-kirjaimeen; 
viimeiset tulee tässä

Kolmen yön pysähdyksellä Mauritiuksella, ennätti nauttia rannoista, valkoista hiekkaa riitti käveltäväksi liki 20km. Paikallisbussilla päiväksi seikkailemaan myös maan pääkaupunkiin Port Luisiin


Balkanin kierroksella yksi jännittävimmistä reiteistä oli matka Albaniasta Montenegroon.
Olin tuhlaamassa viimeisiä Albanian lekejä (valuuttaa), kun Jussi jutteli iäkkään herrasmiehen kanssa varsin runsaasti käsiään käyttäen.
Syy selvisikin, kun herra tuli kioskiin pyytämään tulkkausapua, hän nimittäin puhui italiaa ja kovasti tarjosi meille kyytiä Montenegroon Mersullaan. Hinta oli puolet halvempi kuin bussiliput, joten tietysti tartuimme seikkailuun... ja wau... koskaan en ole ollut niin harmissani, kuin silloin, etten osannut puhua Italiaa... jonkin verran ymmärsin ja samoin hän englantia, mutta puhuttua yhteistä kieltä meillä ei ollut.
Jos olisikin ollut, niin olisimme kyllä saaneet niin kattavan tietopaketin Jugoslavian hajoamissodista 1992-2003. Hän viittoili milloin mihinkin suuntaan, vallihautoja, pommitettuja rakennuksia - upeita maisemia ja monumenttejä. 
Mutta ehkä kaikkein jännittävin oli lähestyminen Albanian ja Montenegron rajalle...
olimme jo tottuneet, että tullijonot saattoivat kestää 2-3 tuntia heinäkuun parhaimpaan loma-aikaan.

Herra oli meille jo kyytiin houkutellessaan hokenut, että: "Passkontroll is no problem!"
- sen hän osasi englanniksi....
ja tosiaan... eipä ollut ongelmia tullissa... 
Ensinnäkin ihmettelimme, kun yhtäkkiä hän alkoi ajaa pientareella.... ohi pitkien autojonojen, sitten pientareen kavennuttua autojonon vasemmalle puolelle tööttäillen vastaantuleville = Jestas, hänhän ajoi vastaantulevien kaistaa ohi koko parin-kolmen kilometrin pituisen autojonon ja siinä me olimme passitarkastuksemme - passitkin vain hänelle, joita vilautti tarkastajalle, leimat ja matka jatkui.... wau!!!
Ja voi sitä onnellista ilmettä... "Passkonmtroll is NO problem!"

Montenegrossa olisimme voineet valita kohteemme paremmin - ei Budvaa, sillä sinne olimme kyllä useamman vuosikymmenen liian vanjoja. Vanha kaupunki linnoituksineen oli kaunis ja vesi turkoosin sinistä, mutta se täysillä soitettu bile-musiikki ja äänekkäät, runsaasti juomia nauttineet nuoret ei ehkä ollut loman paras kokemus... joten yksi yö riitti ja matka jatkui...

 

perjantai 26. maaliskuuta 2021

Sisko ja sen veljet

Vanhaan kirjaan kun muisto albumia tekee, niin siihen voi tosiaan "siivota" pöydältä kaiken... 
revin taustalle tapetinpaloja, skräppipaperia, laulukirjan sivuja ja mainoslehden kukkasiakin... 
siellä ne antaa oman jännän taustan... liima/repimissaumoja sävyttelin Geloatosliiduilla
ja eipä muuta kuin kuvat, pari sulkaa ja kukkia sinne tänne - simppeli, mutta aikas hellyttävä aukeama!





Altered bookin aukeamalla mukaan myös:
Inkspirational-235-Fur/feathers 
ThePaperShelter-462-Add-some-flowers

torstai 25. maaliskuuta 2021

Matkalla tähtiin


Vanha neulekirja saa kyllä nyt niin ihanan uuden elämän, että...
tykkään itsekin - sekä tekemisestä, että tuloksista... yksi aukeama taas lisää lapsenlapsen muistokirjaan

Gessous, washiteippipohja ja Gelatosliiduilla pinkimpi loppu tulema.
Leimailua akryylitusseilla ja sitten onkin jo kuvien ja aiheeseen sopivien stanssikuvioiden vuoro


Tokmannin akvarellitussit (5€) loisto-ostos
Niillä oli kiva häivyttää tarkemmat neuleohjeet, joita ei halunnut näkyviin albumiin...
myös doodlailla sydämiä ja jopa leimailla... väritin suoraan leimaan ja painoin....
siellä täällä tarkkasilmäisimmät voivat löytää leimakuvioita!
Varmaan pakko hakea toinen setti jemmaan...


Lisäsin tänne loppuun vielä, miten vahvistan sidontakohdan, kun olen repinyt reilusti yli puolet sivuista pois. Maalarinteippiä vain johonkin vähemmän, johonkin enemmän - riippuen "irtonaisuudesta"
- tai washiteippiä, lehtileikkeitä/papereita - millä haluaakaan "vahvistaa"
Sitten gessous tai maalaus minkä haluaa piiloon...
Tässä neulekirjassa on niin paksut sivut, ettei tartte yhteen liimailla. 
Aiemmissa kirjoissa olen liimannut vähintään 2 sivua yhteen, joskus jopa 3-4 saadakseni vahvuutta!



Osallistun aukeamalla myös seuraaviin haasteisiin:
NordsaltenHobbyklubb-193-Lag-din-egen-bakgrunn
LoveToScrap-143-Anything-goes

tiistai 23. maaliskuuta 2021

Matkalla taas....


Onko siitä tosiaan jo 12-vuotta kun saimme riisua kenkämme kahdeksi viikoksi
ja tuulettaa kunnolla varpaita?
Malediivit on yksi ihmeellisimmistä paikoista joissa olemme olleet.
Vaikka Intian valtameren tsunamista oli juuri kulunut 4-vuotta,
niin sen tuhot olivat yhä näkyvillä
- eivätkä kaikki "keksinmuru" saaret = atollin palaset edes ole palanneet meren pinnalle. 



Saarihyppely vesitasolla, uskomattomat näkymät ilmasta
ja kun meidät jätettiin bontooni-laitureille keskelle merta...
aina sieltä joku moottorivene saapui noutamaan...
jännittävää... 

Jännittävää oli myös kahlata haiden kanssa rantavesissä
- ystävällismielisiä olivat ja uteliaita... varpaamme kiinnostivat!!
Rauskujen pitkät siimamaiset pyrstöt myös kutittivat mukavasti! 

Öisellä kalastusretkellä tuolloin 15-vuotias poikamme ongitti upean mureenan...
joka kyllä laivapoikien toimesta palautettiin pikaisesti mereen. 
Myös pääkaupunkisaaren Malen kalatori oli elämys... niin läheltä, niin isoja kaloja emme ole nähneet koskaan... vaaka näytti parhaimmillaan yli 200 kiloa!
Ja nämä eivät ole "kalajuttuja" - vaan ihan oikeita kalajuttuja!


Yksi elämämme ihmeellisimmistä seikkailuista tiivistyy näiden pikkuruisten kansien väliin.
Purin muistoksi myös Malediiveilta tuodun jääkaappimagneetin
- delffiini aaltojen päällä....
ikuisesti muistan snorklaamassa ollessamme,
kun satapäinen evälauma lipui kohden miestäni ja poikaani...
Minä hädissäni laivapoikien luo, hait hyökkäävät....APUA!!
Pojat nauroivat ja pyysivät virittämään kameran....
se oli delfiinilauma - reilusti yli 100 delfiiniä loikki iloisesti, eikä törmännyt yhteenkään snorkkeloijaan.
Mieheni ja poikani ei edes huomanneet niitä ja minä onneton, en pelästyksissäni saanut kameraa niin nopeasti esille, että olisin saanut kuvaa otettua!!
Upea näky se kyllä on mielikuvissa vieläkin! 

sunnuntai 21. maaliskuuta 2021

Askel-askeleelta

Facessa silmät osui  Askartelun&Arttien haasteryhmän
hauskaan parin viikon haasteeseen, jossa huhuiltiin mukaan antamaan tietyn päivän/päivien
"tekniikkaa" ja toteuttamaan sitä sitten päivä-päivältä = Askel-askeleelta tulleen ohjeen mukaan...

Naistenpäivänä aloitettiin.... (mun askeleet 4. ja 11.)
1.askel Tiinalta:   Liimaa servettiä tai talouspaperia.
Servettiä leikkelin ja gesso-erikeepper seoksella liimasin vanhaan kirjaan,
jonka sivun olin gessonnut jo aiemmin

 


2.askel Sannalta: käytä lankaa/langanpätkiä
hauskaa helmilankaa - kivan hentoista vanhan kirjan sivuille, siitä kiemuroita

3.askel Heidiltä: lisää tekstuuria
krakleerauslakan jämä, johon olin laittanut muutamaa päivää aiemmin vettä, kun oli kuivunut...
sehän toimi loistavasti - eli viimeiseen pisaraan saakka kaikki  käytetään

4.askel olikin mun vuoro: jotain revittyä.
Askartelukirpparilta ostin joskus tuollaista "tissue"-paperia - koko rullan, joten siitä riittää - nyt revin vain muutamia nuottiviivoja perhosen, puikkoliimalla kiinni

5.askel: Sarkulta: sormen-, käden-, varpaan- tai jalanjälkiä
- hih... olipa hauska aihe. Painoin kuin poliisitutkimuksessa ikään leimamusteella sormenjälkiäni

6.askel Ujin: jotain kiiltävää
Oih... ihanaa... vanhan puuterin peili... no, se oli liian iso, joten isäntä pienensi sitä lasileikkurillaan
- kiiltävää lisäsin myös glitterliimoilla

7.askel Anna: käytä wc- tai talouspaperihylsyä
Oi ihanuus... siitähän tuli kehys peilille 
8.askel Tiinalta: gessopesu
   

 9.askel Sannalta: sisällytä sanat "IHANA" ja "TÄYDELLINEN" - kirjoitin ne nuottiviivoille

10.askel Heidiltä: lisää valkoista
Toteutin varsin simppelisti lisäämällä Finnabairin valkoista glitteriä

11.askel oli jälleen mun: piirtelyä/doodlailua
Mustalla, vihreällä ja valkoisella tein rajauksia/varjostuksia, servetti- ja tissuepaperikuvioihin, 
sekä kehystys viivoin/tekstein/sydämin

12.askel Sarkulta: lisää pitsiä/pitkikuvioita.
sopivan mittaiset pitsin palaset nuottiviivojen alle

13.askel Ulilta: kehystä
Klups... minä olin jo doodlaillen kehystänyt, joten sormi meni hetkeksi suuhun...
mutta sittempä vain otin kynän taas kauniiseen kätöseen ja doodlailin lisää... 
sainkin sopivasti testattua taideliikkeestä hakemani harmaan ja ruskean ohuen rajaustussin... toimii

14. ja viimeinen askel Annalta: käytä hammasharjaa
samantien ajattelin tehdä roiskeita, mutta koska valkoiset eivät nyt näkyisi, niin vaaleanpunaisia...
yritin-yritin-yritin... aina niin pinkihtäviä, etten tykännyt... olisin kaivannut persikkaisempaa... joten otimpa kuivan hammasharjan käteeni ja tein kunnon harjauksen saaden krakleerauslakan isommat kököt pois... varsinkin tuosta peilin vierestä, jonne mulla oli jo valokuva valmiina liimattavaksi kun tämä "virallinen osuus" on ohi!! 


Eli tästä tuli lapsenlapseni muistokirjaan sivu... hänen hyvin tärkeästä päivästä....
ja tuo peili tuossa vieressä on sitä varten, että voi aina tarkastaa 
MITEN PALJON ON KASVANUT!!


Madeira


Aakkosmatkailussa jämähdetään hetkeksi paikoilleen,
sillä M-maita onkin yllättävän paljon kertynyt reittiemme varsille.


2013 tammikuussa jalkani oli leikattu toistamiseen ja kesäinen
levada ja muukin vaellusreissu Madeiralle oli totaalista kuntoutusta.
Jo Funchalin kaupungissa tiet olivat niin jyrkkiä, että monasti oli alas tullessa peruutettava
- kuvissa jyrkkyys ei näy, mutta muistoissamme se on yhä.


Saarta kiersimme huikean Jeeppi-kuskin kera,
hän tuli näyttämään kuvia autostaan ja reiltiltä,
jonka meille haluaisi näyttää kun olimme rantaravintolassa syömässä.
Päätös oli helppo tehdä... treffit seuraavaksi aamuksi
ja kyllä olikin huikea pari päiväinen.

Myös makumuistoja Santanasta,
laakeripuun oksiin pujotetut jättimäiset naudanlihavartaat, Espetadot
ja kyytipoikana grillattuja sammakoita.  


Syntymäpäiväni osui matkamme ajankohtaan ja en vielä tänäkään päivänä tiedä/usko,
että hotelli muisti minua niin avosydämmisesti. 
(vaikka mieheni niin väittää)
Päivävaelluksella ollessamme oli huoneen pöydälle ilmestynyt
lempikukkaseni Anthurium
joita varsinkin vuoren huipuilla olevien kirkkojen polut ja eteiskäytävät olivat täynnä!

Kukan vieressä kortti, jossa kutsu saapua seuraavana iltana (syntymäpäiväni)
illalliselle ja mikä illallinen se olikaan:
seitsemän ruokalajia välillä parfait palauttamaan makunystyrät
seuraaville uusille makuelämyksille
kera shampanjan...
Ja mikä näkymä:
 upein ikkunapöytä, josta avautui maisema yli Funchalin. 

Hmmm... mutta vieläkään en tiedä totuutta, mieheni väittää,
ettei se hän ollut...

lauantai 20. maaliskuuta 2021

Kyllä kesä on kiva


Lapsenlapsille olen tykännyt tehdä albumeita!
Mutta aina pitää yrittää keksi jokin uusi tapa... ettei kyllästy!
Tällä hetkellä mieluisinta on kaikenlaisten tekniikoiden sekoittelu,
mixed mediaa, junkkista, skräppäystä ja kunnolla  mieluisaa mömmöilyä!!
Niimpä aloitin neidin muistokirjan tekemisen skräpäten vanhaan kirjaan
olisko tämä sitten nyt sitten sitä skräppäystä Mixed medioiden Altered bookkiin
- hih - nimimerkillä "sekakäyttäjä"!


Oriflamen kauneuskuvastossa oli ihania kukkia - ne leikkelin ja liimasin gessotulle aukeamalle.
TryItOnTuesday-Use-stencil-or-two
haasteesta inspiroituneena tekstuuria paria sabluunaa ja pastaa käyttäen.
Sitten pääsinkin lempipuuhaani, värittämään Gelatoksen liiduilla
ja mistipullojen lopuilla - suihkeosat tukossa, mutta pensseli upposi helposti pulloon.
Laulukirjasta repimällä pieniä piristyksiä 
ja stanssatut kuvien kehykset sävytin
 leimaväreillä aukeman päällä. 
Niistä tuli hauskoja maskausvarjoja sivuille.
Tuota tulen käyttämään jatkossakin... 
mielestäni hauska tekniikka. 

Tekstit tietsikalla; Kyllä kesä on kiva...
ja kyllä tämän tekeminenkin oli kivaa... joten seuraavan aukeaman kimppuun. 
 
Mukaan myös:
AsYouLikeIt-Favourite-way-to-cut-your-image-why
I love to cut those photos into the diecut patterns

Näitä on luettu ja tutkittu eniten

Syysperinteitä vaalimassa

Viikonlopuksi saimme ihania syyslomalaisia - juuri sopivasti, kun Kurpitsaviikot Halikossa  starttasivat. Syksyn ensimmäinen kurpitsakeitto ...