”Tour de France” Repolaisittain osa 4

Toinen tämän seikkailun odotetuin vierailukohde suuntasi Mont Saint-Michelin luostarisaarelle.

Luostari"saari" sijaitsee n. kilometrin päässä Couesno-joen suulta,
mutta hipsut lisäsin saari-sanaan syystä. Ilman joen patorakenteita ei voitaisi puhiua enää
7 hehtaarin saaresta - sillä uhkaavasti saari "kasvaa" kiinni mantereeseen jopa nousuvedes aikaan. 

SportsTrackkerin mukaan pystyn kuitenkin todistamaan,
että omaan kyvyn kävellä vetten päällä - eikö???

Itse luostari yllätti kyllä koollaan, se seisoo todella jylhänä - kenties hieman pelottavanakin
peruskallioillaan, joita oli nähtävissä useammalla puolella rakennusta - ja siellä keskelläkin

Mont Saint Michel julistettiin jo vuonna 1874 historialliseksi monumetiksi,

Unescon perintöluetteloon 1979 ja voin todella sanoa, että sitä se on yhä!

Suosittu ja lukuisten hengenkin vaatinut Pyhiinvaelluskohde jo toista tuhatta vuotta!
Ennen covid'ia 3miljoonaa kävijää vuodessa, mutta NYT, jälkeen covid'in
luku voi tulla tuplaantumaankin, arveli eräs vartija, jonka kanssa juttelimme.
Arveli kanssamme heinäkuisena 2022 perjantaina kävijämäärän nousevan
yli 100tuhanteen ja siltä se vaikuttukin!!
 

Muurin sisäpuolella et määrännyt itse vauhtia,
mutta sen sijaan rannoilla ja sen kallioilla tilaa riitti kaikille!!

Itseasiassa todella harva uskaltautui rantakallioille edes kokeilemaan kiertää saari.
(meidän ikäisiä ei näkynyt muita)
Eihän mekään onnistuttu siinä ilman paria U-käännöstä!

Näytti Ukko-kullalla olleen "vapaudut vankilasta" - kortti.
Tyrmät olivat todella tyrmääviä - saaren historiaan mahtuu vankilana toimiminenkin. 
Kristillinen historia ulottuu aina 900-luvulle Benediktiinimunkkien aikaan
- muutaman sata vuotta myöhemmin luostari poltettiin ja tilalle rakennettiin entistä järeämpi versio
joka on saanut vuosien saatossa aina vain lisää muureja ja suojia ympärilleen. 
Muureja tarvittiinkin satavuotisen sodan aikana Englannin hyökkäyksiä vastaan.
Ranskan vallankumous  (1789-1799) ajoi lopulta munkit pois saarelta ja se muutettiin vankilaksi.
Vasta kovan painostuksen jälkeen vankila suljettiin 1800-luvulla.


Tällä hetkellä luostarissa asuu sekä munkkeja, että nunnia ja näimmekin heitä Jumalanpalveluksessa
- mutta ymmärrettävästi kuvien ottaminen oli kiellettyä!

Kuoripoikien laulu oli niin kaunista ja sointuvaa!

Yläsalien korkeutta on mahdoton vangita kuviin!
Eikä alemman kerroksen salikaan paljon matalampi ole.
Luostarin korkeudeksi esitteessä manitaan 170m
- se on mitattu huipulla komeilevan kultaisen arkkienkeli Mikaelin miekkaa pitelevään käteen saakka. 

Ylätasanteelta oli suorastaan huikeaa seurata veden nousemista - sen kohinaa!

Siivekkäät kaveritkin seurasi nousuvettä!

Sinne jäät jylhänä seisomaan
- kiitos Upeasta päivästä!!

Vai hetkinen???
Kaappasiko Ukko-kulta sen sittenkin hatun koristeekseen???

ja uskokaa tai älkää, mutta ei tämä ollut vielä tässäkään, eli 
osa 5.... coming soon....