- tai ehkäpä sanonta olisi parempikin tullut naputeltua/näppäiltyä enemmän...
Sillä kyllä sitä todella harvoin enää kirjoittaa käsin
- vai kuinka paljon SINÄ VIELÄ kirjoitat käsin?
Onko muutosta vuosien saatossa?
Runosuoneni kera olen koko kevään leikitellyt saman alkukirjaimen sanoilla sanaillen.
Eli kun annoin pikkusormen - se vei koko käden!
Tämä lienee jo seitsemäs-kahdeksas runo tällä samalla systeemillä. Ja mikä koukutti, niin
SusUlvoo-RUNOtorstai
- viime torstain sana HULLAANTUA
eli HOOLLA hullaantumaan
HULLAANTUA
Hullaantua huomisesta
- herätä hitaasti harakoiden hassutteluun.
Hiukka hedelmiä-hunajaakin huulille
Helmililjatkin hiljaa heräilee
- hikoiluttaa haravointi
hellepäivän helliessä.
Hikipäissäni huiskittuani,
huokaan: "Hoituu hommat huomennakin!
- Huuhtelen huuleni huurteisella - hosumatta!
Heittäydyn hyväntuoksuisen hemmon huomaan,
hymyilen, hyväilen, hullaannun.
Huomiseen!!
Toinen kirjallista pohdintaani lisäävä on KesäRAAPALE-2
apusanat: tajuton, laiska, ahkera, tuhma, jotka löytyvät tekstistä
Raapaleeni voisin nimetä tällä kertaa vaikka: "Minä"
Totaalinen, suorastaan tajuton laiskuus tarttua tekemättömiin töihin
- siksi ne kai tekemättä yhä ovatkin.
Siirrän huomiseen ja taas huomiseen...
Vaikka inhoankin itsessäni juuri sitä "viime tippaan" jättämistä
- niin sitä itsessäni en osaa muutaa!
Jos onnistunkin joskus hieman, niin palaan aina samaan vanhaan tapaan!
Äitini sanoisi, että "Tuhma tyttö" - tahallaan tekee, kun itsekin tietää ettei kannata!
Niin kai se on!
Puolustuksekseni äidin torumiseen sanon, että: "Minä olen tosi ahkera!"
Olen - olen oikeasti, mutta vain niissä asioissa, joista todella pidän
- niistä ei malttaisi oikein edes pitää näppejään erossa hetkeäkään
- sormet ihan syyhyää upottamista
maaleihin, papereihin, astioihin, ruoka-aineisiin, valokuviin ja kännykkään. Klups!!
Se MINUSTA!! (100)
 |
| Tämä kuvatkoon laiskuuttani ja ehkä hieman hullaantumistakin! |
 |
| ja tässä näkyy ahkeruuteni ja luovuuteni kehto! |
Edessä on varmaan taukoa ainakin "sanailusta"
- sillä kesäloma häämöttää jo nurkan takana ja ensin tulee äitini meille viikoksi
ja sitten päästäänkin yhteen lempipuuhaani - reisun päälle seikkailemaan.
Ensin Suomen niemiä-notkoja-saarelmineen paku/pyörät compolla
ja sitten suorastaan ilmaisten lentojen. Kiitos Finnair&tammiale,
halvemmalla Ranskan maalle lentäen, kuin junalla Itä-Suomeen
Meno&paluulennon väli on suunnittelematta tarkemmin,
mutta ehtiihän sitä - lomalla kun on!
Blogi ajanee loman ajan matkapäiväkirjan virkaa
- kun minä tunnetusti olen se aamunvirkku ja blaraan vain kuvia ja
sometan aamuyöt Ukko-kullan kerätessä voimia tulevaan päivään kanssani!
Lopuksi vielä kuvakimara tältä iltapäivältä - töistä!!
Tekstiksi sopinee, että työ ei ole ruusuilla tanssimista - mutta joskus sentään päivät puhkeaa kukkaan!
