Baby Boxit on nyytitetty

Siinä on 122 Babybox-nyyttiä
liitettäväksi paikanpäältä hankittaviin ammeisiin.
Päähineitä ja pikkusukkia vaille jäi noin puolet
- niitä yritetään vielä haalia tämän viikon aikana.

Paikanpäältä BabyBoxiin ostetaan vielä
vaippoja, vuodenvaatteita, talkkia, 
pesunestettä - riisiä ja maissijauhoa.

Kun postipaketteja alkoi saapua viime viikolla
- niin olin pökertyä....
3 ahkeraa naista niitä on kerännyt Kuopiossa, Porissa ja Espooossa. 


Ja ilman Turun alueen ihania Kapuajia, 
nää pahvilaatikon sisällöt
eivät olisi koskaan muuntuneet söpöiksi nyyteiksi.

Ja mikä parasta - oli ihan huikea sunnuntai yhdessä
- samanhenkisessä seurassa. 

Tiukkaa tekee, mutta kyllä ne mahtuu...

Pipot, päähineet, hellehatut...
kunpa niitä vielä saataisiin reilusti tämän viikon aikana...

Sometervehdykset illalla lämmitti myös mieltä

Tänään Kapuan vapaaehtoiset lajittelivat ja pakkasivat noin 120 pakettia vauvanvaatteita Ugandaan. Vaatteet on kerätty lahjoituksina ja jaetaan Kampalassa haavoittuvassa asemassa oleville nuorille äideille osana Baby Box -hanketta.

Valtavan iso kiitos kaikille vaatteita tähän mennessä lahjoittaneille, niitä keränneille vapaaehtoisille ja lajittelutiimille tänään! Miten paljon hyvää olettekaan mahdollistaneet!

”Miten paljon voikaan saada hyvää aikaan, kun yhdistetään voimia.
Nämä paketit tuo vielä paljon iloa haavoittuvassa asemassa oleville nuorille äideille Ugandassa ja auttavat turvaamaan vauvojen elämän ensimetrejä!
Kiitollinen teistä kaikista!
Kiitos kuljetusavusta ja Hyvää matkaa Ugandaan!"
Mama-Kapua 

Samaan pakkaus viikonloppuun osui myös
perinteinen peli-iltamme ystäväporukalla
Jo vuodesta 2009... (2021 jäi välistä)
on kiertopalkinnot kulkeneet.

Nyt kävi niin, että "Tyttö" tuli kotiin, 
mutta "Poika" jäi isäntäperheen takan päälle!!

Luin tässä aamutuimaan ihania Halaus-postauksianne
ja kulunut viikonloppu oli kyllä niin-niin halauksia täynnä!
Hyvää Energiaa, 
joten sitä toivotan Teille kaikille!!

Kiitos Tsempistä Baby Boxin tiimoilta. 
Keräys jatkuu - tavoitteena on 200 Boxia!
Koko vuoden tulen kortteilemaan Ugandaan...

Maaliskuusta lähtien saa alkaa laittamaan 
esim. äitienpäivä ja valmistujaisjuhlien korttitoiveita
Kissanristiäisiinkään en ole saanut vielä korttia tehdä, 
joten sitäkin odotan. Yllättäkää mut...

Kuukauden moka(t)

Tuorein kätteni työ 

toimikoon alkukevennyksenä,
että ei se aina mene ihan putkeen Hirvimiehelläkään

Ihanaa ideoida  myös humoristisia kortteja!

Kristiina K haastoi nimittäin paljastamaan

helmikuun haasteessaan mokia. 

Repolaisen Räpellykset ei todellakaan aina onnistu, 
ja syykin on selvillä.
Silti parannuskeinoa ei vaan ota käyttöön...

Ei vaan tule luettua ohjeita,
ei minkäänmoisia reseptejä
- ahdistaa ne tekstit, määrät, ohjeet...

Luottaa visuaaliseen viestiin
ja tulkitsee varsin omintakeisesti!

Eikös tuo hernerouhe NÄYTÄKIN ihan 
"korppujauhon" korvikkeelta?

Päivien Ilot bloggari käytti keittiöstä sanaa
"Kokeileva laboratorio"

Se jotenkin osui ja upposi niin vahvasti
- herätti ihan tunnereaktion, joten apinoin....

Paljastetaan nyt sitten näitä
Repolaisen labran kokeellisia "räjähdyksiä"

Aikomus oli tehdä LEIVITETTYJÄ
kesäkurpitsa "pihvejä"
hernerouheella.

Onneksi kaverina myös vihannespeti mozzarellalla
- josta tuli hammasystävällisempää.

Rapsakkuus oikein NÄKYY...

ja myös TUNTUI haukatessa!
Onneksi vältyttiin hammaslääkäriltä
kun veitsellä rapsutettiin hernerouheet
(jotka olisi pitänyt KEITTÄÄ ennen käyttöä)

päältä pois!

Ohje oli kyllä selkeästi pussissa...
joten loput käytän ohjeen mukaan!!

Mukavaa tämä elo, 
kun aina voi oppia jotain uutta!

Oppivaista helmikuun jatkoa...

Muotitalossa syntyy enää vain kortteja

 Viimeisimpiä toivekortteja, 
joita olen itseni-tilaajien-sankareiden
 ja Ugandan tyttöjen iloksi saanut toteuttaa!

Repolaisen tikkauksia - villisti ja vinoon!
Nostatti mieleen paperinukeilla touhuamisajat...

Kirjoitan syystä touhuta, enkä leikkiä....
Paperinukeilla tosiaan touhutiin useampi vuosi.
Arvioisin 9-12 - vuotiaana.
Touhua voisi kutsua kenties  
todelliseksi "Muotitalo" - leikiksi.
Siellä kahden huippusuunnittelijan,
minun ja rakkaan Kirsi-ystäväni kätösissä
syntyi uniikkeja asuja nepein, napein, nauhoin ja pitsein.
Barbitkin sai osansa muotitalon tuotoksista
äidin minkkiturkin helman lyhennyksen myötä, 
(seurauksena selkäsauna)
mutta kyllä paperinuket vei voiton
- oli helpompia toteuttaa,
vaikka kolmiulotteisia asuja nekin oli. 

Kolmiulotteisuudesta puheenollen...
Kai sallitaan pikainen kurkistus pikkuneidin hameen alle, 
kun siellä on neidin lempiharrastuksen,
eli vauvamuskarin sävelet piilossa.

Onnea Uuteen Kotiin korttia
en ole saanutkaan tehdä pitkään aikaan

joten suoraansanotusti ihan innostuin

Sisäpuolelle piilotettiin sisäpiirin juttuja, 

etten ollut lainkaan varma, kuinka niissä onnistuisin!

"Muotitalossa" läträtään myös maalien kera.
Tämä oli myös enemmän kuin ihana toteutettava...
Vei lukioaikaisiin omakohtaisiin muistoihin, 
kun maalituubeja roiskuteltiin tosissaan...

Luontoon sijoittuvia kortteja on myös ihana ideoida

- samoihin aikoihin osui kaksi aika samanlaisin toivein olevaa korttia. 

Korttikatsauksen päätän adressikokoiseen osanottokorttiin

Suunnaton kiitos, kun saan näitä tehdä
ja teen jatkossakin...
Maaliskuussa korttipaja taas käynnistyy
aiheesta kuin aiheesta!
Toiveet sivupalkista löytyvään sähköpostiin
voi laittaa kaikkien kevään ja kesänkin korttien osalta.

Tuotto vuonna 2026 Ugandaan.  

Reilu viikko, kun näemme käytännössä
mitä kaikkea korttien, lakujen ja rotareiden
avulla on jo saatu aikaan
ja esimakua mitä tullaan saamaan aikaan.

Vauvanvaatteiden pakkaustalkoot meillä sunnuntaina
- 80 babyboxia 6naisen ja yhden miehen voimin...
Jännittävintä tällä kertaa, että ihan kaksin
joudumme/pääsemme viemään niitä perille. 

Onnellinen ja kiitollinen,
että te olette tarakalla kannustamassa ja tukemassa!!

Kypärästä se idea lähti

Pitkästä aikaa mukaan lempihaasteeseen

TryItOnTuesday
-  aiheena lisätä tekstiä!

Sanoja olen silpunnut
joskus iltojeni iloksi silpuista
- tosi terapeuttista leikellä pikkusaksilla
kenties jotain ymmärrettävääkin.

Täydelliset tekstit suvun nuorimmaisen albumiin
- jonka pitäisi olla valmis jo 1.4.
Klups..... 
Mihin tämä mummo on aikansa tuhlannut. 

Aika-ajoin kysytään,
että mistä revin ideoita näihin räpellyksiini?
Joskus se on joku sana, joku väri tai pieni yksityiskohta
- kuten tässä nuo pyöräilykypärät.

Ne olivat jotenkin niin söpöt, väri, muoto.
Piristävät tätä ihanaa kuvaa muistona yhteisestä retkestä.
Pakuyö viime heinäkuussa mummon&ukon kanssa
Pälkäneellä Pakanrannassa fillaroitiin ja kiipeiltiin.

Taustapaperi puolestaan on syntynyt
gellipainantaa tehdessä.
Telan puhdistuspaperi
- hih... niistä syntyy usein parhaimmat skräppitaustat!

Halailua Helmikuulle

Ensinnäkin 💓mellinen kiitos kaikille
Tammikuun haasteisiin osallistuneille!!

Pitemmittä puheitta
startataas Helmikuun HALAILUT!

Ketä-mitä-miten-miksi HALAILET helmikuussa 2026?
Mitä halaus sulle merkitsee, mitä ajatuksia se herättää?

Kerro ja halutessasi kuvaa omalla tavallasi.

Helmikuun Skräppihaaste(kin)
saattaa halailuttaa - vai miten inspiroidut
- klikkaa työsi TÄSTÄ
facen Skräppääjät ryhmään.

Ellet ole facessa,
niin toivottavasti annat mulle luvan
liittää työsi sinne toisten ihailtavaksi
ja inspiroitumaan Skräppäämisestä. 

 

Tämän ihanan helmikuun mallityön
Skräppihaasteeseenon tehnyt Marika, 
joka voitti syyskuisen haasteen.

Helmikuussa haastetta sponsoroi Askartelukäpy

HALAILIJAT
Pöllö
Terhi
KuvaKirjeitä Karsikonperältä
Birgitta
Villa Emilia

 Skräppääjät (Facessa)
Marika

Yksin sotimista

Ilta-ale ja hevihävikkilöydöt inspiroi
"Kokkisotailemaa" - yksiksein tosin "sodin".

Keittojuureksiakaan en raaskinut 
0,22sentin hintaisena kauppaan jättää, 
vaikka meille ei perinteiset keitot uppoa.
Niistähän vois tehdä muutakin. 

Kiehautin nopsaan hieman pehmeämmksi, siivilöin
 ja sekoitin juuresmuusiin antamaan parempaa suutuntumaa.

Tomaattisalsa oli aikomus laittaa samaan mössöön, 

mutta olikin niin nestemäistä,
että kippasin kattilaan.
Jatkeeksi parilla desiä paseerattua tomaattia
- garam masalaa, inkivääriä ja jeeraa.
Ainakin tuoksut vei Intian suunnalle.

Joukkoon vielä edellispäivän loput broiskut...
ja muhimaan kannen alle ykkösellä....


Juuresmuusi keittojuures-sattumineen
sai pikkuisen paprikan jämät väriksi, 
kanamunan ja goudaa saostamaan RÖSTI-aikeeni.

(tekoälyn mielipide) Sveitsiläinen perunaruoka: perinteinen maanviljelijöiden aamupala ja epävirallinen kansallisruoka.

• Sana rösti on todennäköisesti saksankielistä alkuperää rost (ruoste ja liittyy Sveitsin saksankielisten alueiden perinteiseen perunaruokaan.
  Sana liittyy perunoiden paistamiseen tai paahtamiseen ristikkomaisella alustalla, mikä viittaa rapeaan pintaan.

Paistoin sekä pannulla, että pikkuisella lemppari vohveliraudalla
- joten mites nyt suu pannaan?

 Onko nämä röstejä, kasvispihvejä vai vohveleita?

Siinäpä pulma

Näin paljon näitä "nimettömiä" syntyi...

ja näin nättiä ne on lautasellakin. 

Broisku oli hautunut kyllä aika "kanaviillokkimaiseksi"
- joka ei todellakaan ollut koulussa lempiruokaa. 

Päätyi joskus reppuunkin...
vai oliko se sittenkin tilliliha...
joka löytyi tuoksun perusteella penaaliin liimaantuneena!

Onneksi tässä "viillokissa" oli maut niin kohdillaan, 
ettei reppuun tarvinnut piilottaa 
röstin, vohvelin tai kasvispihvin kylkiäistä.

Pitäähän tällekin sodalle
voittaja/lopputulema saada, eli:
NIMI ÄÄNESTYS
jokin edellämainittu
- vai keksitkö jonkun ihan
uuden ja innovatiivisen nimen?

Syynä syömiseen

Pikaruokaa, kiireistä syömistä
(toivottavasti ei kuitenkaan hotkimista?)
vaiko vain kamala nälkä?

Syytä siis pohdiskelen,
kun ruoka häviää pannulta sillä vauhdilla...

...ettei edes UUSIA TUTTAVUUKSIA ehdi kuvata?

Joko sulle on tuttu Nauta-Hernejauhis?

Ilmeisen hyvää,
(oikeasti, ei edes erottanut "täyslihasta")
kun 9 pullaa oli kadonnut jo pannulta,
ennen kuin minä ennätin kännyni ja lautaseni kanssa paikalle.

Muikut puolestaan "ui lautaselle"
sellaista troolia, 

ettei pannulla niiden käpristelyä ehtinyt kuvata.
Tuoreita muikkuja (ja muitakin kaloja) 
saa painaa kunnolla lastalla pysymään paikoillaan
- kippuraan vetävät.
Itä-Suomen ystäviltä tuliaisia,
aamuyöstä oli kuulemma nostettu verkot
Aaaa-että!!

Kyllä vaan aidossa oikeassa voissa
(ja vähän öljyä, ettei räisky ympäri hellaa)
paistetut muikut ovat niin-niin hyviä.

Jos ihmettelet tuota omituista vihreää 
papumössöä tuossa muikkujen kaverina

- niin siinä oli Hevihävikin
(Eilisen tähdet, kuten Prismassa nätisti nimetään)
kokoontumisajot.
Rehtivihreitä ja sienisekoitusta
sipulilla ja valkopavuilla jatkettuna

Mössömäisemmäksi sain heittämällä joukkoon 
tuollaisen tuoreen guacamolen
(niitäkin on usein hevihävikissä 0,22sentillä)
ja sakeutta raastamalla pikkuisen 
ihanaa Parmigianoa (namskis) joukkoon.

Samaista Rehtivihreää mössöä riitti
seuraavana päivänä broiskujen alle.

 

Puutarhalla pyörähdys sai aikaan värikkäämpää soppaa
Kaikki juurekset, liki kolme kiloa 2€
Joukkoon Koskenlaskija ja jämät laskiaispullien kuohukermasta
- avot...

Ei siihen ole mennyt kuin reilut 4-kymmentä vuotta, 
kun olen onnistunut opettamaan Ukkokullankin syömään
kasvissosekeittoa (alkuruokana)
ja toteamaan jopa;"Täähän on ihan hyvää!"

Vai mahtoiko kommentti johtua siitä,
että uunista alkoi tulvia jo jonkun muun
kuin juuresten tuoksu?

Joko teillä on laskiaisteltu?