Muotitalossa syntyy enää vain kortteja

 Viimeisimpiä toivekortteja, 
joita olen itseni-tilaajien-sankareiden
 ja Ugandan tyttöjen iloksi saanut toteuttaa!

Repolaisen tikkauksia - villisti ja vinoon!
Nostatti mieleen paperinukeilla touhuamisajat...

Kirjoitan syystä touhuta, enkä leikkiä....
Paperinukeilla tosiaan touhutiin useampi vuosi.
Arvioisin 9-12 - vuotiaana.
Touhua voisi kutsua kenties  
todelliseksi "Muotitalo" - leikiksi.
Siellä kahden huippusuunnittelijan,
minun ja rakkaan Kirsi-ystäväni kätösissä
syntyi uniikkeja asuja nepein, napein, nauhoin ja pitsein.
Barbitkin sai osansa muotitalon tuotoksista
äidin minkkiturkin helman lyhennyksen myötä, 
(seurauksena selkäsauna)
mutta kyllä paperinuket vei voiton
- oli helpompia toteuttaa,
vaikka kolmiulotteisia asuja nekin oli. 

Kolmiulotteisuudesta puheenollen...
Kai sallitaan pikainen kurkistus pikkuneidin hameen alle, 
kun siellä on neidin lempiharrastuksen,
eli vauvamuskarin sävelet piilossa.

Onnea Uuteen Kotiin korttia
en ole saanutkaan tehdä pitkään aikaan

joten suoraansanotusti ihan innostuin

Sisäpuolelle piilotettiin sisäpiirin juttuja, 

etten ollut lainkaan varma, kuinka niissä onnistuisin!

"Muotitalossa" läträtään myös maalien kera.
Tämä oli myös enemmän kuin ihana toteutettava...
Vei lukioaikaisiin omakohtaisiin muistoihin, 
kun maalituubeja roiskuteltiin tosissaan...

Luontoon sijoittuvia kortteja on myös ihana ideoida

- samoihin aikoihin osui kaksi aika samanlaisin toivein olevaa korttia. 

Korttikatsauksen päätän adressikokoiseen osanottokorttiin

Suunnaton kiitos, kun saan näitä tehdä
ja teen jatkossakin...
Maaliskuussa korttipaja taas käynnistyy
aiheesta kuin aiheesta!
Toiveet sivupalkista löytyvään sähköpostiin
voi laittaa kaikkien kevään ja kesänkin korttien osalta.

Tuotto vuonna 2026 Ugandaan.  

Reilu viikko, kun näemme käytännössä
mitä kaikkea korttien, lakujen ja rotareiden
avulla on jo saatu aikaan
ja esimakua mitä tullaan saamaan aikaan.

Vauvanvaatteiden pakkaustalkoot meillä sunnuntaina
- 80 babyboxia 6naisen ja yhden miehen voimin...
Jännittävintä tällä kertaa, että ihan kaksin
joudumme/pääsemme viemään niitä perille. 

Onnellinen ja kiitollinen,
että te olette tarakalla kannustamassa ja tukemassa!!

Kypärästä se idea lähti

Pitkästä aikaa mukaan lempihaasteeseen

TryItOnTuesday
-  aiheena lisätä tekstiä!

Sanoja olen silpunnut
joskus iltojeni iloksi silpuista
- tosi terapeuttista leikellä pikkusaksilla
kenties jotain ymmärrettävääkin.

Täydelliset tekstit suvun nuorimmaisen albumiin
- jonka pitäisi olla valmis jo 1.4.
Klups..... 
Mihin tämä mummo on aikansa tuhlannut. 

Aika-ajoin kysytään,
että mistä revin ideoita näihin räpellyksiini?
Joskus se on joku sana, joku väri tai pieni yksityiskohta
- kuten tässä nuo pyöräilykypärät.

Ne olivat jotenkin niin söpöt, väri, muoto.
Piristävät tätä ihanaa kuvaa muistona yhteisestä retkestä.
Pakuyö viime heinäkuussa mummon&ukon kanssa
Pälkäneellä Pakanrannassa fillaroitiin ja kiipeiltiin.

Taustapaperi puolestaan on syntynyt
gellipainantaa tehdessä.
Telan puhdistuspaperi
- hih... niistä syntyy usein parhaimmat skräppitaustat!

Halailua Helmikuulle

Ensinnäkin 💓mellinen kiitos kaikille
Tammikuun haasteisiin osallistuneille!!

Pitemmittä puheitta
startataas Helmikuun HALAILUT!

Ketä-mitä-miten-miksi HALAILET helmikuussa 2026?
Mitä halaus sulle merkitsee, mitä ajatuksia se herättää?

Kerro ja halutessasi kuvaa omalla tavallasi.

Helmikuun Skräppihaaste(kin)
saattaa halailuttaa - vai miten inspiroidut
- klikkaa työsi TÄSTÄ
facen Skräppääjät ryhmään.

Ellet ole facessa,
niin toivottavasti annat mulle luvan
liittää työsi sinne toisten ihailtavaksi
ja inspiroitumaan Skräppäämisestä. 

 

Tämän ihanan helmikuun mallityön
Skräppihaasteeseenon tehnyt Marika, 
joka voitti syyskuisen haasteen.

Helmikuussa haastetta sponsoroi Askartelukäpy

Helmikuun HALAILIJAT
Pöllö

Yksin sotimista

Ilta-ale ja hevihävikkilöydöt inspiroi
"Kokkisotailemaa" - yksiksein tosin "sodin".

Keittojuureksiakaan en raaskinut 
0,22sentin hintaisena kauppaan jättää, 
vaikka meille ei perinteiset keitot uppoa.
Niistähän vois tehdä muutakin. 

Kiehautin nopsaan hieman pehmeämmksi, siivilöin
 ja sekoitin juuresmuusiin antamaan parempaa suutuntumaa.

Tomaattisalsa oli aikomus laittaa samaan mössöön, 

mutta olikin niin nestemäistä,
että kippasin kattilaan.
Jatkeeksi parilla desiä paseerattua tomaattia
- garam masalaa, inkivääriä ja jeeraa.
Ainakin tuoksut vei Intian suunnalle.

Joukkoon vielä edellispäivän loput broiskut...
ja muhimaan kannen alle ykkösellä....


Juuresmuusi keittojuures-sattumineen
sai pikkuisen paprikan jämät väriksi, 
kanamunan ja goudaa saostamaan RÖSTI-aikeeni.

(tekoälyn mielipide) Sveitsiläinen perunaruoka: perinteinen maanviljelijöiden aamupala ja epävirallinen kansallisruoka.

• Sana rösti on todennäköisesti saksankielistä alkuperää rost (ruoste ja liittyy Sveitsin saksankielisten alueiden perinteiseen perunaruokaan.
  Sana liittyy perunoiden paistamiseen tai paahtamiseen ristikkomaisella alustalla, mikä viittaa rapeaan pintaan.

Paistoin sekä pannulla, että pikkuisella lemppari vohveliraudalla
- joten mites nyt suu pannaan?

 Onko nämä röstejä, kasvispihvejä vai vohveleita?

Siinäpä pulma

Näin paljon näitä "nimettömiä" syntyi...

ja näin nättiä ne on lautasellakin. 

Broisku oli hautunut kyllä aika "kanaviillokkimaiseksi"
- joka ei todellakaan ollut koulussa lempiruokaa. 

Päätyi joskus reppuunkin...
vai oliko se sittenkin tilliliha...
joka löytyi tuoksun perusteella penaaliin liimaantuneena!

Onneksi tässä "viillokissa" oli maut niin kohdillaan, 
ettei reppuun tarvinnut piilottaa 
röstin, vohvelin tai kasvispihvin kylkiäistä.

Pitäähän tällekin sodalle
voittaja/lopputulema saada, eli:
NIMI ÄÄNESTYS
jokin edellämainittu
- vai keksitkö jonkun ihan
uuden ja innovatiivisen nimen?

Syynä syömiseen

Pikaruokaa, kiireistä syömistä
(toivottavasti ei kuitenkaan hotkimista?)
vaiko vain kamala nälkä?

Syytä siis pohdiskelen,
kun ruoka häviää pannulta sillä vauhdilla...

...ettei edes UUSIA TUTTAVUUKSIA ehdi kuvata?

Joko sulle on tuttu Nauta-Hernejauhis?

Ilmeisen hyvää,
(oikeasti, ei edes erottanut "täyslihasta")
kun 9 pullaa oli kadonnut jo pannulta,
ennen kuin minä ennätin kännyni ja lautaseni kanssa paikalle.

Muikut puolestaan "ui lautaselle"
sellaista troolia, 

ettei pannulla niiden käpristelyä ehtinyt kuvata.
Tuoreita muikkuja (ja muitakin kaloja) 
saa painaa kunnolla lastalla pysymään paikoillaan
- kippuraan vetävät.
Itä-Suomen ystäviltä tuliaisia,
aamuyöstä oli kuulemma nostettu verkot
Aaaa-että!!

Kyllä vaan aidossa oikeassa voissa
(ja vähän öljyä, ettei räisky ympäri hellaa)
paistetut muikut ovat niin-niin hyviä.

Jos ihmettelet tuota omituista vihreää 
papumössöä tuossa muikkujen kaverina

- niin siinä oli Hevihävikin
(Eilisen tähdet, kuten Prismassa nätisti nimetään)
kokoontumisajot.
Rehtivihreitä ja sienisekoitusta
sipulilla ja valkopavuilla jatkettuna

Mössömäisemmäksi sain heittämällä joukkoon 
tuollaisen tuoreen guacamolen
(niitäkin on usein hevihävikissä 0,22sentillä)
ja sakeutta raastamalla pikkuisen 
ihanaa Parmigianoa (namskis) joukkoon.

Samaista Rehtivihreää mössöä riitti
seuraavana päivänä broiskujen alle.

 

Puutarhalla pyörähdys sai aikaan värikkäämpää soppaa
Kaikki juurekset, liki kolme kiloa 2€
Joukkoon Koskenlaskija ja jämät laskiaispullien kuohukermasta
- avot...

Ei siihen ole mennyt kuin reilut 4-kymmentä vuotta, 
kun olen onnistunut opettamaan Ukkokullankin syömään
kasvissosekeittoa (alkuruokana)
ja toteamaan jopa;"Täähän on ihan hyvää!"

Vai mahtoiko kommentti johtua siitä,
että uunista alkoi tulvia jo jonkun muun
kuin juuresten tuoksu?

Joko teillä on laskiaisteltu?

Touhuttiin Täpöllä

Pitäähän se itsekin osallistua tammikuun haasteisiin...

Skräppihaaste ensin,
toiveajattelu liittyi lumeen
- sillä jouluna ja vuodenvaihteessa sitä vasta toivottiin. 
Biologisesta museosta sitä löytyi
ja siellä käynnistä syntyi kiva talvinen sivu
muistoksi nuorimman lapsenlapsen kirjaan.

Samainen lapsenlapsi, joka tokaisi,
kun äiti saateltiin junalle, että:
"Nyt se teidän tytär sitten lähti junaan!"

Johonkin muistokirjaan tai edes vihkoon
olisi pitänyt alkaa kirjaamaan ylös
tuon sanataiturin kommentteja,
niitä nimittäin putkahtelee tasaiseen tahtiin. 

Biologinen on kyllä mukava lastenlasten kanssa.
Kaikki siellä käytetty, osa useampaan kertaan. 

Siitäpä onkin helppo siirtyä tammikuun touhuihin...
loppiaiseen saakka touhua riitti eniten,
kun oli seurana

kaikesta aktivoituvia seuralaisia
yötä päivää 2 ja välillä neljä päivän&illan.

Ei silloin somettamaankaan ehtinyt
touhuttiin täpöllä.

Kirjaimellisesti oli kirveelle(kin) töitä

Retkeilyä Tuorlassa esteettömällä nuotiopaikalla

ja heijastinten johdattamalla luontopolulla,
jossa lasten ilona mukavia tehtäviä.

Koti- tai siis mummolan maisemissa
riitti kivaa touhuamista jo ennen luntakin.

Tosi turvallista pilkkimistä
- saalis ei päätynyt kyllä pannulle

Lumi oli toiveissa ja kun sitä saatiin, niin...
Tosin tämä Ukko yhä vain pulkkineen odottelee pihallamme 
mäkeen pääsyä.
Aina sitä on jotain odoteltavaa - itse kullakin, 
mitäs sulla? 

Pakkasten paukkuessa syntyi vieläkin
jäisempää talvitaidetta

Toiveajattelu siis kannatti - toiveet toteutui
(klikkaa haastekuvia ja pääset haastesivuille)

Repolainen onnistui ittekkin osallistumaan "ajoissa"

Reilusti on aikaa yhä
- tammikuuta vielä jäljellä!
Vaikka kurkkiihan se helmikuukin
jo nurkan takana...
Hih - ja uudet haasteet!