Punakaalin vuoro päästä lautaselle muodossa jos toisessa

Niin söpö,
täydellisen pyöreä punakaali
suorastaan kutsui päästä koriini
ja keittiöömme.

Leikkasin n. 1½sentin paksuiksi renkaiksi.... 4 halkaisijaltaan suurinta otin
munakkaita varten ja oli niin ihana irtonaista, että keskeltä lähti pikkurenkaat, jotka pääsevät vielä seuraavien åpäiovien aikana tuomaan väriä ihan perussalaattiin. 

Suurimmat renkaat siis uunipellille samanmuotoisen juustoraasteen päälle
- miksi päälle???No siksi, että imee hyvin päälle kaadettavan munakkaan.


Tuohon keskiaukkoon survoin vuohenjuustoa tuomaan lisää makua ja sit vain munakas päälle.
Kuivattua basilikaa ja kirsikkatomaatteja antamaan väriä ja ihan muutama murunen juustoraastetta...

 ja eikun uuniin 175asteeseen

 n.40minuutin jälkeen näyttivät tältä 

eikun syömään.... 

Kaalin reunat silppusin sipulin kera uunivuokaan

Päälle tofukuutioita ja tomaattista oliivisoosia.
Kaikenlaisia Italialaisia sooseja, tahnoja, pestoja ja pastoja ostin
S-marketin Italiaviikkojen jälkeen hyllyn päädystä (kukin euron)
Tuossa Oliivisoosissakin oli hinta 5,89 ja nyt eurolla....
joten arvatenkin otin kaikki jäljellä olleet purkit. 

ja tietty päälle juustoraastetta (nyt kaapissa oli Polar 15, joten raastoin sen lopun)


Uunissa 180asteessa 40min


ja eikun taas syömään....

Muutto vol 2

Näin uskomaton auringonlasku odotti lapsuuden kotirannassa,
kun "viimeistä kertaa" sinne matkattiin viime torstaina!
Viimeistä siksi, että kyseessä oli muutto vol 2.
Eka kuormahan haettiin jo 3 viikkoa sitten.

Nyt mukaan kaikki loput tavarat, sänkykin ja tietty muuttaja itsekin, eli äitini.
Hyvästi Itä-Suomi!
Kuuden tunnin sijaan äitini tykö on nyt vain 6km. 

Perjantaista muodostui varsinainen tehopäivä...
Aamupuurot vielä oikeilta lautasilta, mutta lounas, joka maltettiin syödä vasta kolmen jälkeen
olikin jo kertakäyttö kattauksella... 

Tyhjää täynnä - tai no, naapurista lainassa olevat patjat
ja matot, jotka seuraava omista toivoi jäävän paikoilleen...

Periaatteessa muuttomatkaan oltaisiin voitu startata vaikka jo ennen viittä,
mutta koska ajomatkaa olisi sen 6h, niin ilta otettiin rennosti
keräten voimia seuraavaan päivään. 

Eihän se muutto siinä ollut, että kaikki on pakattu....
se purkaminen ja uudelleen järjestely... ehkä enemmänkin kuin puolet.

Niimpä Itä-koti-Suomen ruskamaisemista lähdettiin nauttimaan vielä lenkkeillen
ja ottaen kuvia muistoksi... sillä eihän tänne nyt ainakaan niin säännöllisesti ole tarvetta tulla käymään!! 

Lauantai aamuna varmoin ja päättäväisin askelin heipat vanhalle kodille ja kohden uutta kotia!!

jossa olikin vastassa tehotiimi = vanhimman tyttären perhe. 

Kantotiimi oli käsittämättömän tehokas ja vahva... 
vävyn leveillä hartioilla ei tunutunut missään pesukonekaan... 

  ja mikä ihaninta, niin nuorimmatkin muutto-avut aivan innoissaan.
7-vuotias kantoi kaikki pehmoiset, 12-vuotias otti vastuulleen kaikki särkyvät
- joten kantoi telkut, viritti kanavat
ja 10-vuotias ennätti jo sisutamiseenkin - isomummin makuuhuone näytti tunnissa tältä
ja mummia vietiin jo tutustumaan pihapiiriin.

Isot kehut muuttajalle itselleen...
Reippaana jäi uuteen kotiinsa heti nukkumaan
 - varmasti väsynyt niin henkisesti kuin fyysisesti.

Ja ihan innoissaan Ikean Ihmeelliseen maailmaan shoppailemaan
heti seuraavana päivänä.

Ilman tehotiimiä ei olisi kyllä Ikean "tuhannen palan palapelistä" selvitty millään!!

Jo oikeiden hyllypaikkojen ja kaikkien palasten löytäminen
oli uusi kokemus mullekin.

1½ ylimääräisellä vapaapäivällä pidennetty viikonloppu oli enemmän kuin tehokas
- niin hyvä mieli sulkea ovi ja jättää onnellisen näköinen äiti katsomaan niin tyytyväisenä
Tanssii tähtien kanssa ohjelmaa Uuteen kotiinsa!!
Vielä riittää pitkäksi aikaa hommia...
mutta rauhoitutaan välillä ja annetaan mumminkin tottua uuteen ympäristöönsä
- me muut päästään "töihin lepäämään"!

Lisäämpä vielä kuluneen viikon RUNOtorstai mietteeni tähän postaukseen,
koska näihin muuttoaiheisiin runokin nyt vei...
P-kirjaimella leikitellen (tottakai)


inspiroijana
SusUlvoo-RUNOtorstai-aiheena-Päättäväisyys


Päivä 1.
Peräänantamaton päätös pystyyn pantu päättäväisesti.
Potku persuksille - peesaaminen pannaan 

Puhuri puhalsi pesässä:
pakattiin pikarit pumpuliin,
purkit peiteltiin paperiin. 
Painavatkin pakerrettiin pakolla pakuun.

Piiskattiin, putsattiin, 
pyyhittiin pölytkin pitkin permantoa. 
Pinnat pestiin puhtoisiksi - paljahiksi.

Piti pollan pinkeenä puhteet päivän. 
Pinnistellen päättäväisesti päätyyn päästiin.
Päät pöyhittyihin palleroihin painettiin
- peiton pehmeän painallukseen. 

Päivä 2. 
Pimeään pihaan perävalot-pakokaasut päästeltiin.
Pisarat poskilla päätietä pitkin paluumatkalle pitkälle.

Päätös pitää
- paikkaan parempaan
piiriin perheen perustamaan pesää. 

Pari paattia

Reppuja tuli kai tehtyä tarpeeksi,

kun nyt pääsin laivoja lastaamaan:
työkavereiden muistoilla ja toivotuksilla eläkevuosille siirtyville
sain tehdä pari purjelaivakorttia "taskulla"! 

Näissä kuvissa ehkä parhaiten näkyy, että paateissa on tosiaan tilaa useammallekin muistolappuselle.

 

Yritin etsiä kaikki mahdolliset merihenkiset koristeeni ja ilahduin, sillä mullahan oli muotteja pelastusrenkaasta pieniin "ankkurinappeihin"!
Ei muuta kuin akryylimassaa muotteihin ja parissa päivässä kuivuivat.
Laivan ikkunoita koristelin valkoisella tussilla
ja kohokuvioin kuultopaperista niiden sisälle kuohuja.
Siksipä liitän korttini mukaan myös TryItOnTuesday-Emboss-it haasteeseen

Puotinarua piristämään ja Timpan numerolaatat tekivät laivoista "virallisemmat"
Meriaiheisia stanssauskuvioitakin löytyi hieman
- eli niistä on nämä laivakortit tehty! Otin lähikuvia-jotta näet tarkemmin mitä kaikkea lisäsin! 

RUNOtorstai_Uneton yö

Lähes viikko sitten SusUlvoo_blogissa-RUNOtorstain-aiheena-Uneton-yö

Hippasen kiirutta on pitänyt niin töissä
kuin vapaa-ajalla, minkä ajankäyttöä kiihdyttää äitini muutto.

Unirytmi on ollut itselläkin kaikkea muuta kuin normi
- joten ihmekkös tuo, kun aamuyön tunteina mieleen hiipi: UNEN elämänkaari
- uskollisesti U-alkuisin sanoin
- leikkimieleni siis on yhä tallessa tässä unirytmiltään erilaisessakin arjessa, eli näin

Uskomukseni unesta

Unikko untuvainen uinuu,

unessaan uudistuu. 

Uhmaikäinen untenmaille unihiekalla?
Uhkailemalla?

Uppiniskainen uhitteleva "ukkosmyrsky"

unille usein uniajan umpeuduttua.

Urakehityksessään unettako uskoo
urhoollisesti uurastava urbaani 

uran urkenevan? 

Uhrautuu - uupuu - ulvoo:
Unta-unta-unta!!!

Ulsterista urheiluvaatteisiin
uudistamaan ulkoista uskottavuuttaan
Uneen uuvuttaako ulkoilma, urheilu?   

 

Ura ulkoistettu - uutuudet unohdettu.
Unelias uneton unilääkkein uneen.

heh heh...
Viime torstaina viikon aiheen nähtyäni riimit vei ajatukseni samantien
Stephen Kingin kirjaan vuodelta 1994 Uneton yö (Insomnia)
I-kirjaimella jo aloin ilakoida... mutta jääköön se toiseen kertaan....

Ilahduttavaa loppuviikkoa - hyviä ja riittäviä unia samalla toivotellen!

Pizza-perjantai, arvannet jo MISTÄ?

Pizza perjantai... kaalista tottakai!!
Eilen suuntasin työpäivän ja muutenkin aikas rankan työviikon jälkeen 

  mein Parhaaseen Cittariin, Isoon Kupittaan CityMarkettiin

Sehän oli kuin "Kaalien taivas"!
Koskaan - Missään- Ennen en ole nähnyt näin LITTANAA kaalia
Käärylekeräkaali on tuotenimi!

Korkeutta sellaiset 4-5cm ja ympärysmitta 24cm tässä 870grammaisessa jättiläisessä
 minähän näin siinä heti "Pizzapohjan"

eli halkaisin vain kahtia

ja ei muuta kuin täyttämään pizzoja
 Tacosoosia - meni muuten koko purkillinen kumpaankin....

täytteeksi ruskistin hienonnetun sipulin kera karitsan jauhelihaa,
mozzarella- ja Aurajuustoa, sekä tomaattisiivuja. 
Päälle sinileima-emmentalia ja ripaus oreganoa

Uunissa kesti 180 asteessa liki tunnin... oli sen verran "isot kaverit”

Lautaselle ja villirucolat päälle... 
Ukkokulta söi puolikkaan ja minä neljänneksen... siis oikeasti TODELLA RUOKAISAA

Tänään saatiin käteen meiksin (=äitini) uuden kodin avaimet...
illalla jo mittailemassa tarkemmin "nurkkia".
Huomenissa nuorten kera se ensimmäinen kuorma, 
joka haettiin pari viikkoa sitten...
Miten ihmeessä me saadaan se vuodesohva niitä kierreportaita pisin sinne ylös...
hissiin ei näet mahdu... no, vävy on vahva, heh heh...

Viikon kuluttua lähdemme noutamaan sitten toista pakukuormaa 
ja mummon on itsensäkin mahduttava kyytiin...
siitä tulee siis oikeasti totta, että meiksi muuttaa 11-vuoden suunnittelun
ja harkinnan kautta meitä lähemmäksi...
Mitattiin muuten eilen välimatka, 6km 870metriä
- huomattavasti helpompaa kuin NYt, autolla 6h.

Energistä viikonloppua kaikille teille ihanille lukijoilleni
ja muillekin " salaperäisille kurkkijoille"
jotka ei jätä käynnistään kommenttia...

Niistä niin ilahtuisin - vaikka vain pienen pienenkin "jäljen jättäisi"! 

Kaali puhkesi kukkaan

Piti päästä taas vaihteeksi leikkimään ruoalla.
Oli jotenkin niin näpsäkkä kaali, että päätinkin tehdä siitä veneiden sijaan kukkasen.

Viikonlopulta oli jäljellä vielä niin paljon basilikasta tekemääni tuorepestoa, 
että survoin sitä joka väliin ja väriläikiksi sitten suippopaprikaa ja helmitomaatteja

Sitten tiiviisti paistopussiin, johon olin lorauttanut noin desin vettä.
Ja ei muuta kuin kattilaan höyrystymään.
Miedolla lämmöllä annoin kiehua n. 40min
siihen saakka kun kaalin vihreys alkoi muuttua vaaleaks.  

Kuva jäi tästä pikku kasarista, mutta vaihdoin suurempaan, kun alkoi roiskia vettä yli kiehuessaan.

Höyrystämisen jälkeen uunivuokaan ja avautuikin helposti ja nätisti.
Raotyin kaalivälejä vielä lisää ja lisäilin väleihinkin pestoa, tomaatteja ja paprikaa

Pikkuisen tietty juustoraastetta päälle ja taisi olla kymmenisen fetakuutiotakin jääkapissa, joten nekin...

ja sitten toiset 40min uunissa 180asteessa. 
Käytin kiertoilmaa, kun mulla oli broiskujakin samaan aikaan uunissa,
niin ruskisti aika rapeiksi nuo kaalin "terälehdet"
- mut kivan rapsakoita olivat nekin. 

Tähän vuoden aikaan ei muuta höystettä tarvinnut kun kourallisen tuoreita puolukoita
- ukkokulta lisäsi vielä puolukkahilloa

Tulee varmasti tehtyä uudelleenkin, täytteitä voi vaihdella mielen ja kauden mukaan...

Repputehtailua

Reppukortit herättikin kiinnostusta
ja olen saanut näperrellä niitä nyt iltojen iloksi minkä olen ehtinyt.

Kolme luikahti maailmalle niin etten ennättänyt kuvata,
mutta tässä niiden aika identtiset serkut kuvattuna
malliksi ittellekin tulevaa varten:
"Eestä ja takkaa, sivusta ja makkaa!"
.... vai miten se menikään??. 

Nyt alkaa onnistua tuo repun etuosakin enemmän "pullolleen",
että mahtuu sitten sisälle mitä kukin haluaakin.
Eläkekorteiksi näitä olen aiemmin taiteillut (täällä ensimmäinen)
- mahtuu vaikka isommankin työporukan henkilökohtaiset toivotukset reppuun muistoksi laittaa. 

Nämä kortit menevät kuulemma muuhun tarkoitukseen ja tilattiin ilman tekstiä...
siksipä etuosan yläosaan leimailin vain hennosti koukeroita,
ettei mikään varsinainen kuvio jää piiloon,
jos antaja haluaakin siihen vielä jotain henkilökohtaisempaa liittää.