Projekti

Kristiina K:n kuukausihaaste
=  Projekti

ISO tai pieni

Piskuisen ateljeeni pari tuolia ovat olleet "ruokottoman" näköiset
- sillä ne ovat myös lastenlasten lempparituolit.
Niistä löytyi muistoja ketsupista, tusseista...
eli monessa ovat olleet mukana!!

Uuden kankaankin hommasin varmaan jo pari vuotta sitten...
mutta vasta nyt tuntui,
kun nuorinkin mummotettava seitsemän täytti
- niin ketsupit osuu jo paremmin suuhun,
tussit kohdentuu paperille!

Ja myönnettävä myös, 
Kristiinan ansiota,
kun vihdoin sain projektin alulle!!

Tunnustettava myös, 
että kun Ukkokulta näki projektin
- niin tuntee jo vaimonsa niin hyvin
- että koki projektin enemmän omaksi alakseen...

Niittarilla pum-pum-pum
äänet kuin ampumaradalla ja valmista tuli! 

Eikös olekin hienot
ja sopivat huoneeni saman sävyiseen lattiaan erinomaisesti!


Eikä siinä vielä kaikki....
Kangasta riitti, niin silityslautakin sai talokuosin!

Hankala kuvattava....

Projekti paisui vielä verhojen vaihdoksikin...
keittiö sai takaisin harmaan sävynsä
- jo sitä joulun punaista oli elettykin!

Oletko kilpailuhenkinen?

Pari Repolaispariskuntaa kohtasi 
Teijon käsityöläismarkkinoilla lauantaina.

Hävettävän vähän ollaan tänä keväänä
ennätetty pakuilemaan ja pyöräilemään

Toukokuun loppu ja ei yhtäkään yötä vielä pakussa - murrr...

Vaan nyt se on korkattu...
samoin kuin Teijolla pantu olut

Torstaina jo pakattiin paku,

että perjantaina (suurinpiirtein suoraan töistä)
ennätettäisiin jonnekkin polkaisumaisemiin. 
Meri-Teijolle meiltä ajoi vajaassa tunnissa.

Matildan järvi on tullut talsittua
ja polkaistua useampaankin otteeseen männävuosina
jonkun pakuyötä lunastavan lapsenlapsen kanssa 
- mutta ei kertaakaan kaksin!! 
Sen aika oli nyt!!

Tavoitteena saada
mahdollisimman paljon poljettua kilometrejä
- sillä huomaan olevani
K.I.L.P.A.I.L.U.H.E.N.K.I.N.E.N.

Oletko sinä?
 ja jos olet, niin missä asiassa??

Minut houkuteltiin mukaan työpaikan fillarikisaan
- joka starttasi pyöräilyviikon kunniaksi 8.5.
- samana päivänä kun saimme fillarit alle Portugalissa.
Tuli hyvät lukemat heti alkuun.

Kisa jatkuu sunnuntaihin, eli toukokuun loppuun....
Pääsin hyvään johtoon reisun myötä,

mutta... töihin palattua.... 

Pitkää työmatkaa säännöllisesti polkeva työkaveri
vetäisi viime viikolla ohi...

Mun töitä ei oikein fillarilla hoideta
- kokeilin kyllä parina päivänä 
ja jäin auttamattomasti aikataulusta,
kun siirtymiä on useita ja välineetkin isohkoja.... 

Viikonloput siis... ainoa mahis!!
Ukkokulta olisi halunnut ajaa Tammisaareen ja Hankoon saakka
- minä halusin lähemmäksi, heh heh
Että jo perjantaina ehtisi polkaista paaaaaaaljon!!

Tykättiin kyllä molemmat Teijon maastoista

sillä Puolakanjärvestä Halikonlahteen
laskeva puro tekee ulkoilureiteistä monipuolisia
- varsinkin kun yrittää löytää kohtia,
joista kuivin jaloin ja renkain pääsee yli...

Perjantaillekin saatiin kilometrejä yli 50.

Lauantaina ja sunnuntaina vielä enemmän
- joten arvatkaas kuka taas johtaa, heh heh...
🤣😂Onkohan palkintona kaupungin pinssi?🤣😂

Paras palkinto on kyllä nämä maisemat

ja luonnossa/ulkona oleminen!!

Harvemmin tulee kuvattua rakennettua ympäristöä
- mutta Teijon kirkko korkeimmalla kukkulalla ansaitsi kyllä kuvan!

Käsityöläismarkkinoilla oli todella paljon myynnissä 
taimia, yrttejä, kukkia, perennoja...
Onhan niissäkin kyllä käsitöitä...
ja sopivat tietysti tähän vuodenaikaan! 

Viikonlopun päivät veivät sitten polkaisemaan yhä vetisimpiin maisemiin

Perniön perukoille Pettua myöten

Vastatuuli, sivutuuli...
tutuksi tulivat jo Portugalissa - jatkot siis omassa saaristossa.

Kevään värit ja kasvut ovat kyllä kaunista kuvattavaa

Kivillä ja kallioilla

Metsissä ja rannoilla

Joopa joo - kilpailuvietti näihin maisemiin sai
mutta kilometrejäkin parempaa saimme tilalle!!

Viikonloppua taas odotellen....

Monimuotoinen Portugal antoi paljon

 Vielä kerran palaan muistoissa Portugalin länsi- ja etelänrannikolle.
Niin hurmaavia kuin rannikon maisemat olivatkin
niin esille pääsyn ansaitsee sisäisemmätkin kohteet.

- pienet hurmaavat kylät/kaupungit, 

Melides, Sines, Rogil, Aljezur, Milfontes, 
Odeceixe, Monte Ruivo, Almograve, Bispo,
Raposeira, Carrapateira, Petralva.

Maaseudun idylli ja pieni kangastus vuoriston keskellä
Hiljaisuuden järvi.

Olisin voinut polkaista tuon monipuolisen
pikkujärven ympäri vaikka kuinka monta kertaa 
- mutta Ukkokullalle riitti pari kierrosta!!

Omaan tahtiin polkaisten on vaan niin parasta nähdä ja kokea maailmaa
- pysähtyä siihen mitä haluaa nähdä tarkemmin
ja viilettää ohi, jollei kiinnosta!

Päästä paikkoihin joihin autolla ei pääsisi ja kävellen ei jaksaisi
(ainakaan niitä kaikkia!)

Horisontissa siinsi majakka - keskellä ei mitään.
Liekö vanhaa meren pohjaa
- kymmenien kilometrien päässä mantereella.

Tuulimyllyjä ja meren kuohuista pelastettu maapallomme!

Kissahotelleja

Valtavasti strutseja

Yrittelijäisyyttä pikkukylillä

Selvää arvostusta fillaristeja kohtaan

Uusia seikkailu ideoita kaikissa ilmansuunnissa

ja just kun lasketeltu alas,
niin sillan takana siintää uusi ylämäki!!

U.T.E.L.I.A.I.S.U.U.S.

kannattaa aina!
Mitähän sieltä seuraavan nyppylän takaa löytyykään???
7päivää satulassa, 520,9 km avarsi paljon!!

KIITOS Portugal!!

Työpaikan fillarikisassa(kin) pääsin kärkeen...
mut en ole enää!!