Kälskärille ilman käsiä

Källskarille lähtee kesäisin joka päivä
klo 13  tämännäköinen paatti Brudhällin laiturista,
liput saat samannimisestä hotellista
ja kipparina/saarioppaana on toinen hotellin omistajista, eli Tomas.

Kippari, jonkamoista en ole ennen nähnyt
- ei käsiäkään tarvitse ohjatakseen paattiaan. 

Jo merimatka oli idyllinen

Tomas kertoili elävästi   

"Kreivi" Görän Åkerhielmin 

paratiisisaaren varhaisista vaiheista,
Göränin elosta ja vaikutuksista nykypäivään...

Ehkä tarinat saavat vielä jossain vaiheessa
uudenlaiset versiot siitä miksi talonsa ja kreikkalaisen puutarhansa
rankensi juuri sinne syvimpien vesien äärelle.

Samalle paatille osui varttuneempi herrashenkilö,
joka oli tutkinut sukellusveneitä ikänsä
- vaikka olenkin todella huono kuuntelemaan oppaita
ja pysymään aloillani porukassa.
Niin näiden kahden herran väliset keskustelut
pysyttelin itsenikin yllätykseksi korvakuulolla.

Todella harvoin (suostun) opastetuille reisuille,
mutta jos olen (joutunut) sellaiselle,
niin huitelen tarinoinnin ajan omilla poluilla
kuvaillen omaa silmää miellyttäviä asioita
L-U-O-N-T-O-A
sillä jokin rakennetussa ympäristössä vain häiritsee. 
Jäi siis Görärin talo ja saaren muutkin mökit kuvaamatta.


Tämän verran rakennettua ympäristöä kelpuutin kuviini
- helpotti ja nopeutti mun hilppailuja omilla poluilla. 



Näille rantakallioille ripottelin sydämeni murusia
- älkää kompastuko, jos menette!!

Källskärin kannuksi nimetty kalliomuodostelma
muistuttaa Seychellien rantoja

kuka osaa hioa paremmin kuin vesi/meri?

Pirunpellot hämmästyttää ja saa mietteliääksi joka kerta.
Komeimmat/erikoisimmat olen kokenut kuitenkin Getassa, 
mutta kyllä Källskär sai sijan kaksi.  

Matkaajien suojelupyhimystä Hermestä

piti tietenkin käydä halaamassa. 

Hermestä kuvataan myös tiedonkulun, jumalten sanansaattajana
ja oli tunnettu myös nopeudestaan.
Hermekseen voi siis helposti samaistua!

Vikkeliä kinttuja vaadittiin,
että ennätti koluta kaikki upeat paikat!

Källsärin jälkeen avautuikin aava Itämerin
- uloin saarikin bongattu!

Asteet nousussa

Taitaahan nuo asteet olla nousussa
ihan säidenkin puitteissa Suomessa.

Tällä mittarilla niitä on helppo säännöstellä
vuosien, kuumuuden tai vaikkapa vauhdinkin mukaan.

Uutta stanssia oli pakko päästä testaamaan...
Luulenpa, että tulee monipuoliseen käyttöön
syksymmällä, kun ennättää taas enemmän räpeltämään mielipuuhan parissa. 

Jokaisessa kortissa on myös tekstiä,
kuten lempihaasteessani 
TryItOnTuesday-Add-some-text toivottiin

Tekstileima piristi kivasti pikkuruisia kukkasiakin...
ja vastan lehdistäkin voi tarkkasilmäisin nähdä kirjaimia.  

Minä olen Saunatyyppi - entä Sinä?

Tykkäätkö saunoa?
Vai puhdistutko mieluummin suihkussa
- vai onko vaahtokylpy sun juttu?

Puuttuva palanen

Ahvenanmaan saarista Kökar on ollut meille 4-vuotta puuttuva palanen.
Vaan nyt se on tutkittu joka niemennokkaa ja saarelmaa myöten,
tai niin hyvin kuin Repolaiset innostuessaan kykenee.

Polkaistu ja patikoitu sen seitsemän kylää,
Karlby, Hellsö, Österbygge, Finnö,
Söderby, Överboda ja Kyrkogårdsö 
 ja "jalkaohjaus-paatilla" käyty
sen uloimmallakin saarella Källskarilla

Eikä Åland pettänyt tälläkään kertaa

Sileät kalliot
- mistään muualta ei olla löydetty yhtä upeita
maastoja maisemineen polkaistavaksi! 

Veden ja kallioiden yhdistelmä on vaan...
🤎💙🤍💙🤎

Tosin meri tai makeanveden järvi
- joita oikeasti yksi ja tärkein juomaveden lähde.
Ja pari louhosten synnyttämää, 
tuppasi tulemaan vastaan, 
kun tarpeeksi pitkälle polki!

Tuo Håkosnäsin rannassa kyljellään makaava
jättimäinen hylky herätti mielenkiinnon.
Paikalliset avasivat mieluusti paikan historiaa
kiinnostuneille - kiinalaisten työntekijöiden asuntolautta
siellä lepäsi. Lautan nimi ei selvinnyt
- mutta jäi työn alle, sitä kun jostain innostuu....

Tämä kohnaaminen luonnossa
ja ennennäkemättömissä/-kokemattomissa paikoissa
on vaan niin meidän juttu!!

"Osui ja upposi"

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä olimme
Ahvenanmaalaisen kirkon pihalla ja kallioilla. 
Kurkatessani... Kristiina K:n kuukausihaastetta
tuli tunne, että osui ja upposi!!

Heinäkuussa 2021 olimme edellisen kerran fillaroimassa
Ahvenanmaalla ja tarkoitus oli polkea "koko" Åland! 

https://repolainenreissaa.blogspot.com/2021/08/aland-game.html
Mutta hight season lautoilla teki tepposet
ja emme päässeet Kökäriin liian korkean pakumme kanssa...

Siitä saakka tämä upea saari on kaihertanut mielessä
- vaan ei enää... odottakaas vaan....
näitä niemennotkoja ja saarelmia
tulee riittämään tämän kirkkopostauksen jälkeen
varmaan kyllästymiseen saakka. 

Saariston kirkoissa on kaksi elementtiä,
jotka kiehtovat minua erityisesti.
Katosta roikkuvat laivat
ja pihalla (hautausmaalla) olevat ikivanhat ristit 

Kiitos Kristiina haasteesta, 
kirkon pihalta siis startattiin tähän seikkailuun!