Mailla ja (Ugandan) halmeilla

Hyvät työt tehty,

joten oli aika hypätä satulaan 

ja lähteä polkemaan

hyvää myös ittelleen. 

  Fillareihin ja Ugandan teihin

tutustuminen alkoi Fort Portalista 

energisen pyöräilyoppaan Kiplimon kanssa!

Mountain biket oli hyvä valinta, 

sillä tiet - ne ovat todella 

tarjonneet monipuolisuuttaan! 

Ensimmäisen päivän reitti kulki 

riisi-, banaani-, maissi- ja 

pumpuliplantaasien kautta

aina 10tonnin setelin maisemiin 

Kibalen luonnonpuistoon!

Pumpulia

Maissitehdas -jossa keskiökin ”klapitetaan” 

polttokriketiksi kotiuuneihin! 

Nämä söpöt uunithan on delux-malli 

mein risukeittimestä!

Kannustajia riitti lapsista aikuisiin

- safariautoissa istuvat turistitkin avasi ikkunoita ja tsemppasivat, kysyen kansalaisuuttanne?

”Hullut suomalaiset!”

Juututtiinhan sitä välillä liikenneruuhkaankin

Banaaniviljelmiä on mahdoton vangita kuviin

- niitä riittää silmän kantamattomiin.

Matoke kuuluu jokaisen ugandalaisen arkiruokaan

-ei huono! 

Ollaan syöty banaanifileitä leivitettynä, 

niilläkin oli joku nimi, mutta…

Suosituin jälkkäri on 

kabalagala

= banaanipannukakut! 

Mutta tässäpä paistetaan Rolexia

- jota on tarjolla lähes joka kadunkulmassa! 

Rolex = roll eggs!

Erinomainen pikaruoka 

myös fillaroijille! 

Ugandan korkeuserot yllätti 

jo ekana päivänä…

Trekkaaminen yli 1000nousumetriä

olis ehkä sittenkin helpompaa 

kävellen… 

Ukkokulta jaksoi loppuun saakka 

ylämäki-alamäki-ylämäki… 

Minä luovutin viimeiset 10km

kuvaillen vain pakusta 

miesten sinnikkyyttä! 

Georgejärven maisemat 

palauttivat nopeasti-

joten ei muuta kuin jatkamaan

seuraavina päivänä!

Kirkossa ja koulussa

Pyhäpäivänä tallentui kokemuksia 

❤️ SYDÄMEEN ❤️

Sunnuntai aamuna mennään kirkkoon-

no sehän sopii…

Iloisin, värikkäin kirkko ”meininkeineen” 

missä olen koskaan mukana ollut.

Kuoron vanhimman, esilaulajan 

ääni ei tällä videolla pääse edes esille. 

Mutta kun ei aluksi tullut mieleenkään, 

 edes kysyä, että voisiko kuvata! 

Rohkenin vasta, kun vieressä istuva 

rouva näytti kännykkääni ja ”viittoi” kuvaamista! 

Kirkon vieressä oli koulu, 

jonne tämä vaalea opettaja 

olisi palkattu HETI!

Luokkahuoneen maailmankartta 

havainnollisti välimatkaamme! 

Tämä hetki oli jotenkin hellyttävä! 

Vasta pari päivää 

ja ❤️ jo pullollaan kokemuksia

 ja ainutkertaisia kohtaamisia! 

Ystävänpäivä

Tästä muodostui yksi elämämme 

ikimuistoisimmista Ystävänpäivistä

Vielä viikko sitten meidän olohuoneen täyttäneet vauvanvaatteet ovat nyt täällä, perillä 6741km päässä! Täällä missä niille on todella tarvetta!

Uskomatonta päästä mukaan johonkin tällaiseen! 

Kiitollinen teille kaikille kanssaKAPUAjille! 

Jatketaan Uganda-hankkeessa koko vuosi!

Konkreettinen apu on paras apu!

Nyytit tullaan pakkaamaan ammeisiin vaippojen, vuodevaatteiden, hygienia ja ruokatuotteiden kera, kuten kuvassa olevassa pilottihankkeessa vuonna 2022! 

Nyt tavoitteena 200 Baby boxia! 

128 nyyttiä on nyt kerätty ja perillä!

Jatketaan siis…

Saavuimme Kampalaan keskiyön aikaan, 

niimpä ensimmäiset kuvat on aamulta, 

kun lähdimme kävellen  tutkimaan, 

että missä se kukko kiekuen

 niin iloisesti herätti! 

Victoriajärven rannalla, 

mutta tässä kohdin 

aikalailla kaisloittunut umpeen!

Osuimme oikealle ostoskadulle

Ompelimokin löytyi

Myöstyneet Ystävänpäivätervehdykset 

Ugandasta!

Virtuaalisesta viralliseen

Pakkasten paukkuessa

nää arkajalat ovat polkeneet vain sisällä.

Viimeiset viikot keskimäärin 6h/viikko...
toivoen, et ystävänpäivästä eteenpäin
peffa&reidet kestää
vähintään sen 6h/päivä

polkea ihan oikeiden eläinystävien kera.
The Trip ohjelma no23
virittää kyllä niin-niin tunnelmaan...

Virtuaalitunnit - eli fillarisalia
on mahdollisuus varata itsenäisesti
ohjattujen tuntien ulkopuolella!

Se on ollut ihan huippujuttu!!

Leffateatterin kokoinen näyttö

on vienyt meidät jo useampaan otteeseen maailman ympäri.
Missähän kaikkialla ollaankaan poljettu,
Revotulimaisemista Nepaliin

Sardiniasta Kalifornian

kautta avaruuteen

Arizonasta Kappadokiaan

Kuuban kuumilta kaduilta apeille

Grafiikka mutkineen ja jyrkkyyksineen
saan kallistelemaan varsin aidon tuntuisesti

Sääolosuhteetkin luo aitouden tunnetta.

Sillä paita on kyllä tunnin jälkeen niin märkä, 
että voisi vaikka kiertää!
Omituista - vai onko? 

Kiitos tsempistä ja reisukunnosta M&M Kuntotalo.

Kiitos tuesta te ihanat blogi-ystävät
ilman teitä - ei olis meitä!!

Vauvanvaatteet, omat rinkat
ja seikkailumieli pakattu...
Valmiita hyppäämään oikeaan satulaan!