Syksyn sinisin hetki

Juuri ennen mitä upeinta Sinistä hetkeä 

ehdimme ”tiputtaa” äidin kyydistä 

ystävänsä tykö viettämään pidennettyä viikonloppua vihdoin viimein 

Siitä tulee loppukuusta 4-vuotta, 

kun äiti muutto lähemmäksi meitä länteen! 

3. suunniteltu kerta toden sanoo! 

Saas nähdä miten rätti-poikki on, 

sillä hänen treffikalenteri kuulosti niin-niin täydeltä! Yhtäkään viestiä tai kuvaa ei ole meille ennättänyt laittaa ja se on hyvä! 

Meidän kanssa nyt saa olla aina, Hih!

Meidän ”mökki” stopattiin

 ensimmäiseksi yöksi Putikon puskiin! 

Maisemat riitti iltaviihteeksi

-luonto on kyllä paras ”valomestari”

Luo sellaista taidenäyttelyä 

valoineen ja varjoineen,

etten kyllästy siihen koskaan! 

Oli helppo lumoutua näihin 

”interaktiivisiin”😅😍

”eläviin tauluihin” pimeään saakka! 

Aamulla oltiinkin reippaana 

 polkemaan minullekin uusia suuntia.  

Vaikka Punkaharjulla olen syntynyt

-niin Kesälahden ja Putikon suuntaan 

on näemmä ollut harvoin asiaa! 

Ja mikä hauskinta, niin 

 tuosta Ukkokullasta, jonka kanssa 

on samoja polkuja poljettu 

vuodesta -82 paljastui taas uusia juttuja! 

 Huviniemen ympäristö nostatti muistoja 

 vaikka ja kuinka!

Minä olen ollut niin pikkutyttö vielä, 

etttä nimi oli kyllä tuttu, 

mutta kertaakaan en ollut käynyt! 

Kai ”kun siihen ikään vartuim”, 

niin muutinkin jo Savonlinnaan!  

Kesälahden ja Putikon pienet hiekkatiet

 vei kyllä ihan aikamatkalle heinäseipäineen

hirsitalojen kautta 

tukkilautoille! 

Jos illalla oltiin taidenäyttelyssä,

 niin nyt poljettiin Suomi-Filmissä

Ja ruskaretki tämä todellakin oli! 

 Eikä tässä ollut vasta kuin 

puolet päivän polkaisusta, joten

continued….

"Liikuttavinta"

Kun sekä kysymys, että vastaus

saa molemmat osapuolet hämilleen
- niin voidaan kai sanoa,
että on tämä suomenkieli mielenkiintoista.

Elokuun lopulla palasimme St Helenan
ja eteläisen Afrikan seikkailulta
sekä kotiin, että minä samantien töihin.

Niin kaffella työkaverin kysymykseen;
"Mikä meitä oikein liikuttaa reisuilla eniten?"
- vastasin kuin apteekin hyllyltä;
"Kohtaamiset, varsinkin lasten!"

Hiljeni koko kaffehuone... 
... tovin hiljaisuuden jälkeen naurun remahdus, 
josta ei meinannut tulla loppua
ja minä en vieläkään tajunnut MIKSI!!

Joten laitetaas tässä samalla nyt
domino-efekti liikkeelle kysyen:
Mikä sinua liikuttaa eniten?
(väärin ymmärryksen jälkeinen vastaukseni
postauksen lopussa, älä kurki vielä!!)

Olimme varautuneet, että 
suosituin rajanylityspaikka Ngwenya-Oshoek 

Johannesburgista/Pretoriasta Eswatiniin

vaatisi aikaa, mutta sehän oli pelkkä läpiajo.

Sesongin ulkopuolella matkustaminen
on todella jouhevaa!

Ensimmäiseen majapaikkaan
Hhohho Districtin Emafini Gountry Lodgeen
saavuimme kolmisen tuntia ennen auringonlaskua!

Pyörät esille ja satulaan:
ensikoskentus Lohikäärmevuoriin (afrikaaniksi Drakensberge)

Hieman haastavat polut majapaikan vieressä
- metsätyökoneen jäljiltä, mutta silti niin ihanaa!

Jyrkkyyttä ei saa vangittua kuviin
- taluttaessakin meinasi liukua!
Mutta kyllä sieltä pääsi,
välillä jopa polkien.




"Kiltisti kotona" ennen pimeän tuloa! 

Silmät - sydän - koko keho!
Kaikilla aisteilla odottava ja kutkuttava tunne
- huomenna koko päivä aikaa viettää noissa maisemissa!
LUONNOSSA!

Ja lopussa lupaamani vastaus siihen "liikuttavuuteen"
Ehkä se välittyi jo kuvien kera.

Kiehtovinta ja meitä "Liikuttavinta"
ihan kaikissa maissa on
LUONTO
Nähdä ja kohdata sellaista mitä ei ole vielä nähnyt!
Ja yhä edelleen, LAPSET/kohtaamiset
niiden ihmisten kanssa,
jotka asuvat niin erilaisessa ympäristössä
kuin me itse!!

Tuleva viikonloppu poljetaan/pakuillaan
Itä-koti-Suomessa.
Viedään vihdoin äiti kyläilemään naapuruston 
ja ystäviensä luo.
Ja tietty juodaan yhdessä
ne nokipannukaffet syntymäkotiharjulla. 

4-vuotta tulee jo äidin muutosta tänne
"meidän luo" = lähelle!

Sykähdyttävää syysviikonloppua toivotellen!

14-vuotta myöhemmin

 

Siellä se siintää... nykyinen Eswatini,

vuoteen 2018 saakka Swasimaana tunnettu.

2012 mun "toinen jalka" tai ainakin mieli oli näissä maisemissa!

Valmiina voluntary worker visitor-visa,
kansainväliset rikosrekisteri- ja lääkärintodistukset, 
lavantautirokote, apuraha anottuna
ja vakuutusasiat kunnossa.

Tarkoituksena suorittaa niin mielekkäällä tavalla
kansainväliset opintopisteet kasaan
- enemmänkin kuin se vaadittu minimi = 15pistettä.
Ukkokulta vuorotteluvapaalla,
että pääsisi mukaan! 

Vaan yksi puhelu muutti suunnitelmat kokonaan.
Minulle tarjottiin mahdollisuutta
lähteä pilotoimaan uutta toimenkuvaa,
haaveilemaani työtä
- jollaista ei vielä ollut olemassakaan. 
Pilotoiminen olisi aloitettava samana syksynä,
- eikä ensi vuonna.
Seuraavan vuoden budjetti tulisi olemaan niin tiukka, 
- että suunnitelmat saisi unohtaa kokonaan!
Olen tykännyt työstäni - todellakin, 
joten oikea ratkaisu se oli = silloin!

Ja kun auton nokka oli
NYT elokuussa kohden Eswatinia
- niin tämäkin ratkaisu tuntui oikea-aikaiselta.
 
Terveysasemalle ei ollut
tällä kertaa aikomusta poiketa
(eikä onneksi tullut minkäänmoista tarvettakaan)
Kv-opintojakaan ei ollut
peruuntumisesta huolimatta rästissä
- nekin tuli luovittua (mistä aita matalin), silloin aikanaan.

Polte vapaaehtois- ja kehitysyhteistyöhön; 
edes pienimuotoisesti
se jäi kyllä kytemään tuolloin 2012!
   
Ja tässä sitä ollaan menossa kouluun,
14-vuotta myöhemmin myös Eswatinissa!!

Jälkikäteen ajateltuna tuntuukin,
että nämä pienimuotoiset, vaihtuviin kohteisiin 
niin Suomessa kuin ulkomailla suuntautuvat
vierailut, pienet avustukset ja hankinnat 
ovat tarjonneet ihan uskomattoman
paljon enemmän kohtaamisia ja kokemuksia,
kuin mitä se yksi pidempi jakso
kenties silloin Swasimaassa!

Eli kaikella on tarkoituksensa!!

Sophia 6veen ensikosketus fillariin
- olihan se ihan liian iso, mutta niin-niin jännittävä!
Juuri tällaiset kokemukset - ne jää ❤️

Huom; mun sävy-sävyyn sopiva koulupuku!
Lapset... heissä on tulevaisuus...

Lentoon lähtö

St Helenan lentokentällä tuli mieleen sanonta "kanan lennosta"
Onneksi nyt ei viitattu kuitenkaan lentokoneeseen,
vaan vain sen kenttään - kiitotien pituuteen, 
joka on alle 2km (versus Helsinki-Vantaa 3,5km)

Siiven kärki viiletti meren päällä sen kääntyessä nousuun.

Riitti! Ja itseasiassa nousumme oli todella leppoisa
sään ollessa näin kirkas, lähes tyynikin.

Jännitystä oli paljon enemmän ilmassa viikko sitten
Johannesburgin kentällä.
Aamuvarhain sinne innoissamme saavuimme,
mutta meitä ei huolittu turvatarkastukseen,
vaikka check-in oli tehty.
Tietoa lennon toteutumisesta piti odottaa 2h
- ne oli pitkät tunnit...
2tuntia oli rajapyykki siinäkin,
sillä klo 16 jälkeen saarelle ei koskaan pääse laskeutumaan
- laskut ja nousut on tapahduttava aina päivän valossa
- kirkkaimpaan aikaan!
 
Se huojenus, kun meidät otettiin eteenpäin...
Mieleen palasi ystävätär, jolle helmikuussa kävi toisin.

Olihan se ihan siinä- ja siinä...
Pilven rakoset avautuivat sen verran
45min kierreltyämme saarta,
että pääsimme laskeutumaan!

Onnellisten tähtien,
vaiko pilvenrakosten alla
tämä seikkailu - että toteutui!
Iki-Onnelliset!!

Tässä liidelläänkin jo Namibian yllä auringonlaskussa.
Johannesburghiin laskeuduttiin pilkkopimeällä
- yö tutussa lentokentän läheisessä
Airport Bird&Game Lodgessa, Kempton Parkissa.

Käsittämättömän ihana majapaikka
n. 20minsan päässä jättimäistä lentokenttää. 

 Jossa loikoilimme Repo-rankana jo odotellessa saarelle lähtöä.

Iso suositus 

 Ympärillä lukuisia antilooppeja, riikinkukkoja

 ja ties mitä lnituja - vihreä elefanttikin!!

Läskipyöriäkin vuokralle - joilla olisi päässyt
puistoon ja lähiympäristöön pyöräilemään.

Mutta meitä odotti aamupalan jälkeen tällaiset menopelit, 
joilla pääsisi vähän kauemmaksi seikkailemaan...

Alkoi matka naapurimaahan, 
jonne pääsyä on joutunut odottamaan 14-vuotta!

Kurkataankos?

Kurkataanpas loppukesän
herkimpiin ja kauneimpiin juhliin
kortin muodossa!
Ilo ja kunnia saada ideoida tämä kortti!

Monenmoista kohokuviointia on siellä täällä, 
joten mukaan myös lempihaasteeseen: 
TryItOnTuesday-Emboss-it

"Mistä kaikki alkoi...
- se on salaisuus..."

Perhe on paras!!

"Mistä sitä ollaan tultu, 
tähän asti kysyn vaan?"

Syytä juhlaan sekä rakkauden,
että ACT (African Child Trust)
tuella kouluruokailuun!

                 ACT on mukana 
Lasten oikeuksien toteuttamisessa

Burkina Fasossa

Lasten oikeuksien täytäntöönpano koskee kaikkia ihmisyhteiskuntia.
Köyhyystason vaikutukset näkyvät eniten  
sukupuolten välisessä eriarvoisuudessa.
Tytöissä on tulevaisuus!

Korttipajassa on jälleen pensselit, maalit, sakset ja silput levällään. 
Onko Sinulla joku ystävä, läheinen
jonka haluat yllättää uniikilla kortilla?
Toiveet repo.pirjo (ät) gmail.com
Ideoin ja toteutan toiveesi kiitollisena
ja kiitän jo etukäteen!

Ei Suomessakaan olla tarjottu 
ilmaista ja lämmintä kouluateriaa kuin 78-vuotta!!