
Kun ärsyttävistä pienistä banaanikärpäsistä oli päästy,
niin keittiön valtasi hämähäkit.
Kavereinaan käärmeitä, kummituksia...
ja talon väkikin kummajaisina!
- vohveliraudalle, pulliin
Joten kepposteltavahan se oli,
kun ei karkkien kimppuunkaan niin helpolla päässyt...
Yhdessä tekeminen, suunnittelu ja ideointi
- se oli ainakin yhtä kivaa kuin syöminen,
juhliminen ja yhdessäolo ensin "omalla kokki-porukalla"
ja viikonloppuna (13hengen) mega-porukalla
- se oli ainakin yhtä kivaa kuin syöminen,
juhliminen ja yhdessäolo ensin "omalla kokki-porukalla"
ja viikonloppuna (13hengen) mega-porukalla
Käärmepullien vartalot syntyi grillitikuista,
jotka käärittiin folion sisälle, ennen voitelua
ja käärmeiden kietoutumista niiden ympärille.
jotka käärittiin folion sisälle, ennen voitelua
ja käärmeiden kietoutumista niiden ympärille.

Pippureista silmät ja sekös vasta hauskaa olikin,
kun joku puraisi ja söi pippurin.


Käärmeet sopisi mainiosti juustotikuiksi
vaikka keiton kupeeseen.
Miksei sämpyläkin vois olla kieron-lieron muotoinen?
Voishan se...


Aaveiden kaavut syntyi torttutaikinasta,
joka kaulittiin ohueksi
- kahden tortun palasta sai 4 kaapua.
Vartalona puolikas nakki,
silmäreiät vatkaimen puikolla.
Kanamunalla voitelu ja uuniin.


Ei pelkästään irvinaamoja
- myös hymynaamoja.


Suurin osa juustonaamoista tosiaan hymyili
päästessään pienten pyöreiden paahtoleipien päälle.
Paahtoleivästä jääneet reunat
muussattiin maidon kanssa
helposti muotoiltavaksi pizzapohjaksi.
Seitin muotoon totta kai!

Täytteet ylösalaisin,
eli juustoraaste alle ja tomaattikastike (=ketsuppi)
veriseksi seitiksi päälle.


Oli tarjolla jo illalla,
muttei kertakaikkiaan jaksettu
kaikkea edes maistella
- niin jäi ison porukan iloksikin!

Kurpitsakeittoa oli tarjolla sekä kylmänä, että kuumana.
Pikku-ruokakriitikoiden mielestä
kylmänä oli kermaisen pehmeää
(heh heh, ilman kermaa tosin kokattu
- salaisena aseena vahva Koskenlaskija)
Halloweenit hassuteltiin siis syyslomalla!muussattiin maidon kanssa
helposti muotoiltavaksi pizzapohjaksi.
Seitin muotoon totta kai!

Täytteet ylösalaisin,
eli juustoraaste alle ja tomaattikastike (=ketsuppi)
veriseksi seitiksi päälle.


Oli tarjolla jo illalla,
muttei kertakaikkiaan jaksettu
kaikkea edes maistella
- niin jäi ison porukan iloksikin!

Kurpitsakeittoa oli tarjolla sekä kylmänä, että kuumana.
Pikku-ruokakriitikoiden mielestä
kylmänä oli kermaisen pehmeää
(heh heh, ilman kermaa tosin kokattu
- salaisena aseena vahva Koskenlaskija)









































