Sillillä marinoitua

Vinkkejä sillipurkkien nesteille?
Kyselen tapojanne ja jaan omiani.

Minä tykkään marinoida niillä pottuja
 joskus myös muita juureksia mikäli tulevat kalan kylkeen.

Nämä potut saivat lillua Ahdin liemessä parisen tuntia
- pari kertaa sekoittelin.

Nappasin kuvan vielä toisenkin sillipurkin kera,
sillä sinappisillin "kastike"
on yksi ihan paras uunikuorrute kalasapuskoille.

Sitä olen valellut lohifileen päällekin
uuniin ihan sinällään, tai sitten
pieneksi pilkottuja porkkanoita, paprikoita, sipulia
ensin fileen päälle ja sitten sinappisoosit päälle - namskis!

Tällä kertaa ladoin vuokaan Ahti-nesteellä
marinoiduista potuista puolet. 
Reilusti pakaste turskaa kuutioina ja loput potut. 
Eikä tartte maustaa millään, ei edes suolaa lisätä!

Sinappisillin soosit päällimmäiseksi ja uuniin.
200asteeseen aluksi ja vartin kuluttua 180
ja annoin kypsyä hitaasti n.50min.

Vajaassa tunnissa näytti pinta kauniin syötävältä.

Ja syötävän hyvää oli maultaankin!

KAIKKI herneestä!

Herneenpalko sipsit

Terhin inspiroimana syötiin KAIKKI herneestä!

Ja syödään toistenkin

-nämähän on ihan mielettömän hyviä!

Valmistin samoin kuin  lehtikaalisipsit, 
palot kulhoon, oliiviöljyä ja mieluisia mausteita.
Meillä tällä kertaa basilijaa, persiljaa,
valkosipulirouhetta, chiliä,
pippurisekoitusta ja oreganoa.

Kunnon pyörittelyt, pellille ja
samoja mausteita vielä päälle reilusti.

Kiertoilman yläosaan ja ylälämmöllä 200
ja nnäin rapsakoita oli 7min.
5min olisi varmaan riittänyt.
Oliskohan Air Fryer vieläkin nopeampi?!

Meilläkin sellainen oli,
mutta onneksi palautusoikeus
- oli mun "suurtalouskokin" makuun liian pieni. 
Ilmankos poika asnaookin aina,
että äitee tekee ruokaa kuin armeijalle.

Näin nätisti osasin tehdä
ihan vaan kahdellekin,
heh heh!!

Pankaas kokeillen 
- oikeesti herneestä voi syödä kaiken,
kiitos Terhi!!

Ja kun nyt ion saatu ns. "Palko auki!"
niin mietin jo seuraavaa siirtoa -
wok-tyyppisesti!!

Kokeilevaa kesäkeittiötä
ja ilmoitelkaa innovaatioistanne, 
täällä innostutaan ainakin helposti!!

Ne pysyivät pihveinä

Tyypillisimmillään hevihävikit
(pussitetutit silputut salaatit & kaalit)
päätyvät aina vohveliraudalle
mun aamiais"leiviksi".  

Saaliin ollessa näin jättimäinen (0,78senttiä)
- päätin kokeilla 
kasvis - tai ehkä paremminkin salaattipihvejä!

ISOon kulhoon mahtuivat
4 kanamunan ja n. 2dl juustoraasteen kera.
Jääkaapissa lymyili myös pari 
ruohosipuli tuorejuusto "donitsia"

Lusikalla nostelin ja "muotoilin" pellille pihvit.
Oma veikkaus oli, että uunista tulee ulos pannukakku!

Iloinen yllätys, 
ne pysyivät pihveinä!

Etäpäivän työlounas näytti tältä
tomaatti-vuohenjuustokeiton lisukkeena kivan värikäs.
Helppoja mukaan otettavia olivat live työpäiviinkin. 
Kaikki jo syöty!

Raparperikään ei osaa lopettaa varren kasvatusta
- tässä jo kolmas piirakka
(tullee neljäskin, sillä pakkaseen en laita, 
siellä on viime vuotisiakin....)

Piirakatkin popsittu jo parempiin suihin,
vaikkei omaani yhtäkään palaa...
viljatta en ole vielä keksinyt piiras versiota!!

A-jai-ja-jai...
Kattokaas mitä herkkuja
 mua on joka päivä odottamassa töistä tullessa.

Eläköitynyt Ukkokulta on kyllä enemmän kuin ihana juttu!!
Arvostan!!

Hevi-nakit

Tämän kesän hitti resepti 
Hevi-nakit

Simppeliä ja ennen kaikkea hauskaa tekemistä pikkusormille.
Kuorettoman nakin sisälle spagettia.

Kiehumaan, aikas miedolla, ettei nakit räjähdä
- vaikkei ohut spagetti vaadikaan kuin 5-6 min

Loma loppui ennekuin ehdittiin kokeilla
nutturaa, lettejä ja siilihiuksia -
hmm... eikun siis syötäviä siilejä
- eli tästä tulossa jatko-osa, ellei joululomalla,
niin ensi kesänä viimeistään.

Ei huono kesäruoka aikuisenkaan makuun!

Kuva reseptistä löytyy mummon kännystä!

Syötävä kisakatsomo

Vaikkei futista ollakaan ihmeemmin seurattu
- niin hengessä ollaan oltu mukana
- ainakin syöden!!

Kaupan purkitettua (Coop) guagamolea jatkettiin parilla avokadolla
ja siitähän syntyi majoneesi pursotuksin futiskenttä.
Yleisö oli varsin "vetävän näköistä"

- vetivät itsensä suoraan suuhun!

Maistui pikku-futareille mainiosti
ja kyllä siellä kentällä isommatkin kädet kävi ahkerasti!

Keittiövempain

Eniten käytetty keittiövempain

Kyllä se meillä on vaan vohvelirauta!
Kolme erilaista niitä onkin kerääntynyt, joista
 tämä vanhin taitaa sittenkin olla eniten käytössä
- pikkuruinen aamuisin!!
Vaan nyt ei puhuta niistä mun kaalipaistoksista....

vaan pinotaan keko ranuja raudalle!
Kuumin lämpö ja kunnolla painallus ihan littuun...
höyry vaan nousi, kun potut paistui!

Rösteiksikin näitä voisi kai tituleerata.
Varmaan pääsevät vielä aikuisempaankin kattaukseen
jossain illanistujaisissa  

esim. Skagentyyliin katkaraputäytteen kera!

Testailin jo itselleni grilliyrttisalaattia,
johon olin sekoittanut purkin tonnikalaa!!
Stansta sulla sitä samaa, söitkö "raakana"?
Niin, ja Stansta, sun ristikoitua lenkkiä yritin
HK:n sinisestä ehdotella, 

mutta pikkukokit halusi vaan PORSASTELLA!

KÄRSÄmakkarat on suosikkeja vuodesta toiseen

ja "Ruokakriitikoiden" tulos:
MAISTUI - JATKOON(taas)!!

Ens kerralla kuulemma kärsätkin paistetaan
vohveliraudalla....
hmmm.... ei huono idea!!

Mikäs on sun eniten käytössä oleva keittiöVEMPAIN?
(ja vempaimet on sellaisia pieniä,
ei tiskikoneen kokoisia)

Pullapäivä

Varsinaiset Mastercheffit vaakansa kanssa!!

Lihapullat on muuten Atrian uutuutta,
kanahärkäpapua.
Syötävää, mutta kyllä meillä
jatkoon paremmin meni edellinen kokeilu
eli Snellmannin nauta-herne! 

Jos lihapullien teossa oltiinkin tarkkana
- niin vaahtokarkkipullien kanssa luovuus pääsi valloilleen!

Tuli pitkulaa, pötkylää, etanaa, aavetta
hymyillä ja ilman.

Vaahtokarkkeja piilossa ja päällä
- sopivat erinomaisesti pulliin...

Tästä se video oliskin pitänyt vasta ottaa, 
sillä nämä pullat sai
monisanaisemmat arvostelut kuin laatuviinit.
Kriitikot todella iski hampaansa(kin) kimppuun...

No, onneksi pisteitä ropisi niin
kuohkeudesta, tuoksusta, muodosta
-  jälkimausta puhumattakaan.

Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku

Kakun "taputteluja" tosiaan...
ei hiekkalaatikolla, vaan keittiössä

Meinasin jättää tämän postauksen tähän yhteen kuvaan
ja pistää arvauskisan pystyyn,
että mistä se on tämä kakku taputeltu?

Mutta, kun en ittekkään tunnistaisi,
niin mitä sitä kiusaamaan...

Alussa oli vain kahta sorttia porkkanoita

ja viereisessä kulhossa mureketaikina karitsan jauhelihasta. 
Lienevät tilanneet sitä liikaa Pääsiäiseksi, 
kun ollut tarjouksessa sen jälkeen.
Tiiviin maukasta. 

Mureketaikinan taputtelin irtopohjavuokaan.
Tuli sellainen 1½sentin kerros,
kun isohko vuoka.

Ja sitten latomaan porkkanasiivut 
murekkeen päälle... ruusua yrtin,
mikä lie kehäkukka tullut.

Jälkeenpäin tajusin,
että olisi voinut oikeasti laittaa keltaiset terälehdiksi
ja punareunaiset keskelle.
No, se idea jää toiseen kertaan...

Toinen kerta tulee toisestakin syystä, 
koska juustokastiketta tein ihan liikaa.

"Kukkanenhan" meni ihan uppeluksiin...
hukkui raukka parka!

ja lopputulema oli sitten kakku,
eikä kukka...

Ei onneksi paha kakku,
vaan todella hyvä kakku!

Joten jatkoon...
Mitenhän olisi seuraavan kerran
vaikka potuista ja munakoisosta?