RUNOtorstain satoa

SusUlvoo-RUNOtorstai-aiheena-Tunnustuksellisuus-Peiliin katsominen

tämä onkin laatuaan viimeinen RUNOhaaste.... monen monta runoa SUS sai minutkin rustaamaan
- leikittelemään sanoilla ja taidettakin usein kylkeen...

Sai siis katsomaan peiliin ja itseasiassa kun I-alkuista aihetta ei koskaan tullut....
vaikka sellaisenkin rustailin jossain kohdin "RUNOmatkaa",
niin julkaisempa senkin samalla...

Itseasiassa ainakin tunnustuksellista itseironiaa I-runossa  Iltanuotiolla ilakoija
Sopii ajankohtaankin niin sopivasti, kun juuri pakkailin makuupusseja
ja fiilis kuin riparileirille lähtijällä... huomenna Porkkalanniemen leirikeskukseen
KAPUAjaleirille viikonlopuksi!

Peiliin katsominen

Peilikuva paljastaa
pumpuliin peitellyn
periksiantaneen pakoilijan.

Päiväpeiton piiloon pakenen
peilikuvan pelottaessa.

Pirinä puhelimen pihisti pakounet pieniksi.
Puhelukin pelkkää potaskaa
- päätä pyöritellen pohtimista
- pinteessä parkumista.  

Peilille palattava?

Päätä pakottaa - pelottaa!
Pakeneminen pitää piinaavassa pauhussa.

Pakko päänsä poltetta purkaa
- peilikuvalleen puhuttava
- piiskaamatta pyhintään!
  
Peilikuvan puhetta päin
palasen pienenkin parantuessa
puhkeaa pääkopassa pääoma pursuilemaan.

Iltanuotiolla ilakoija

Ikimetsän illuusiossa
iltayön ilmestys ihmeellinen.

Iltanuotio ilakoi, iskee irtoliekkejä
- irrottelee ikeet ilmoille.  

Istuu illassa
ikäneito, ikääntyvä ihminen
ihmetellen ihopoimuja ilmaantuvia.

Ihossa ilmiselvästi itkuraitoja, ivaa,
irtiottoja ikimuistoisia,
intohimoa, ilakointia ilolinnun.

Itätuulen ilakoidessa irokeesissani
- ihastunko itseeni ?
 -itseriittoisuuteni ilmentymään?

Ilmeisesti - ilahduinhan itsekin 
ilakoimaan! 

ja kiitän Sus sinua runosuoneni väliaikaisesta herättämisestä!!

NYT Tarvitaan enemmänkin Etiäisiä

Nyt tämän voi julkaista - sillä pian se alkaa...

Nimittäin koulutus ja tutustuminen muihin KAPUAjiin
ja koko hankkeeseen!!

https://kapua.fi/hankkeet/kapua-2023-malawi/

Hei,
ja kiitos hakemuksestasi Kapua Malawi -tiimiin! Olemme nyt käyneet

järjestöjen kanssa hakemukset yhteisesti läpi. Mielestämme sopisit hyvin

tiimin jäseneksi, ja olemme varanneet Sinulle paikan ryhmästä. Onneksi

olkoon! Pyydän vahvistamaan osallistumisesi 26.9. mennessä.

Vahvistettuasi osallistumisesi lähetämme sinulle laskun

osallistumismaksusta, jonka maksamalla varmistat paikkasi ryhmässä.

Pyydän huomioimaan, että osallistumismaksua ei palauteta, mikäli

peruutat osallistumisen hankkeeseen myöhemmin.

Kapua Malawi -tiimin ensimmäinen tapaaminen järjestetään 

7.-9.10.2022. Koulutustilaisuus alkaa perjantaina illalla ja

päättyy sunnuntaina puolilta päivin. Varaathan viikonlopun jo 

kalenteriisi. Lähetämme tapaamisen tarkemman ohjelman vielä
lähempänä tapahtumaa.

Kesäisin terveisin, Suvi/Kapua

Samansisältöiset sähköpostit saimme Ukkokullan kanssa...
eli me ollaan molemmat lähdössä Kapuamaan Kapuajiin...
Keräämään varoja maailman kolmanneksi köyhimmän valtion tytöille ja nuorille naisille 

Maat, joissa bruttokansantuote on alle 1000 dollaria 
eli 890 euroa henkeä kohti.
1. Etelä-Sudan – 246 dollaria (219 euroa)
2. Burundi – 339 dollaria (302 euroa)
3. Malawi – 342 dollaria (304 euroa)
4. Keski-Afrikan tasavalta – 425 dollaria (378 euroa)
5. Jemen – 449 dollaria (400 euroa)

Tässä on eletty viimeinen kuukausi vuoropäivin innoissaan
- vuoropäivin herätty suorastaan kauhuissaan... ja fiiliksissä; "Ei meistä ole tähän!"

Pelottavin on tuo varainkeruu: sen on niin uusi kokemus
ja tulemme tarvitsemaan kaikki vinkit ja avut siihen....
Oma kokemus kun perustuu pipareiden ja vessapapereiden myyntiin lasten harrastustoimen hyväksi.

Ehkä myöhemmin on sitten aika panikoida/pelätä Malawilla
(elokuussa 2023) suoritettavaa "Triathlonia"
Uintiosuus meloen kajakeilla Domwe Islandille, pyöräilyn kuvittelimme ensilukemalta "helpoksi",  mutta kun näimme Afrikkalaiset Jopot
- niin kyllä 50-80kilsaa niillä ja paikallisilla teillä on KOVA kokemus.
"Juoksuosuus" on sitten se huipennus, eli Kapuaminen Malawin korkeimmalle vuorelle Mulanjeelle (3002)

Innostuin keväällä mukaan SusUlvoo-RunoTORSTAI-haasteeseen
joka torstai uusi aihe, kuluvalla viikolla ENNUSTUKSET/ETIÄISET

Mun Runot "syntyy" useimmiten aamuyön tunteina, kun uni on jo loppunut...
ja niin kävi tälläkin kertaa...  ja tyypillisimmillään runoni käsittelevät aihetta joka on mulle juuri sillä hetkellä tärkeä ja mikä liikkuu päässäni  
- joten arvatenkin myös runolliset mietteeni ovat etiäisiä etsimässä Kapuajiin!!


Erityisiä etiäisiä etsien

Eittämättä elän ennakoimattomasti:
Elintärkeää elämänkäsitystä
elinolosuhteita edistämään 
Epätasa-arvoa ehkäisemään
ennenkokemattomasti!

Ennustus-etiäinen edesottamuksiin
ehdottomasti edistäisi erottautumistani
ei ensinnäkään elvistellen
enemmänkin elegantisti erottautuen
esihenkilöiden edessä ensiesiintyen.

Epäselvää
edustanko eloisasti
ehdottelenko-esittelenkö elävästi?
Eliksiiriä - epäilemättä extremeä
- ennenkokematonta
- ennennäkemätöntä.

EI edellämainitusta enempää 
edes ennustaen, enteillen, ennakoiden!! 
Ehtoommalla ehkä enemmän!

Tuo "Ehtoo" koittanee sitten ensi viikonlopun jälkeen...
toivottavasti olemme huomattavasti viisaampia silloin!!
Pitäkää peukkuja!!

Ja kaikki vinkit, apu, ideat ovat tervetulleita, 
kunhan tässä päästään kunnolla varainkeruun vauhtiin
- pienikin ropo on iso apu!! 

Muutto vol 2

Näin uskomaton auringonlasku odotti lapsuuden kotirannassa,
kun "viimeistä kertaa" sinne matkattiin viime torstaina!
Viimeistä siksi, että kyseessä oli muutto vol 2.
Eka kuormahan haettiin jo 3 viikkoa sitten.

Nyt mukaan kaikki loput tavarat, sänkykin ja tietty muuttaja itsekin, eli äitini.
Hyvästi Itä-Suomi!
Kuuden tunnin sijaan äitini tykö on nyt vain 6km. 

Perjantaista muodostui varsinainen tehopäivä...
Aamupuurot vielä oikeilta lautasilta, mutta lounas, joka maltettiin syödä vasta kolmen jälkeen
olikin jo kertakäyttö kattauksella... 

Tyhjää täynnä - tai no, naapurista lainassa olevat patjat
ja matot, jotka seuraava omista toivoi jäävän paikoilleen...

Periaatteessa muuttomatkaan oltaisiin voitu startata vaikka jo ennen viittä,
mutta koska ajomatkaa olisi sen 6h, niin ilta otettiin rennosti
keräten voimia seuraavaan päivään. 

Eihän se muutto siinä ollut, että kaikki on pakattu....
se purkaminen ja uudelleen järjestely... ehkä enemmänkin kuin puolet.

Niimpä Itä-koti-Suomen ruskamaisemista lähdettiin nauttimaan vielä lenkkeillen
ja ottaen kuvia muistoksi... sillä eihän tänne nyt ainakaan niin säännöllisesti ole tarvetta tulla käymään!! 

Lauantai aamuna varmoin ja päättäväisin askelin heipat vanhalle kodille ja kohden uutta kotia!!

jossa olikin vastassa tehotiimi = vanhimman tyttären perhe. 

Kantotiimi oli käsittämättömän tehokas ja vahva... 
vävyn leveillä hartioilla ei tunutunut missään pesukonekaan... 

  ja mikä ihaninta, niin nuorimmatkin muutto-avut aivan innoissaan.
7-vuotias kantoi kaikki pehmoiset, 12-vuotias otti vastuulleen kaikki särkyvät
- joten kantoi telkut, viritti kanavat
ja 10-vuotias ennätti jo sisutamiseenkin - isomummin makuuhuone näytti tunnissa tältä
ja mummia vietiin jo tutustumaan pihapiiriin.

Isot kehut muuttajalle itselleen...
Reippaana jäi uuteen kotiinsa heti nukkumaan
 - varmasti väsynyt niin henkisesti kuin fyysisesti.

Ja ihan innoissaan Ikean Ihmeelliseen maailmaan shoppailemaan
heti seuraavana päivänä.

Ilman tehotiimiä ei olisi kyllä Ikean "tuhannen palan palapelistä" selvitty millään!!

Jo oikeiden hyllypaikkojen ja kaikkien palasten löytäminen
oli uusi kokemus mullekin.

1½ ylimääräisellä vapaapäivällä pidennetty viikonloppu oli enemmän kuin tehokas
- niin hyvä mieli sulkea ovi ja jättää onnellisen näköinen äiti katsomaan niin tyytyväisenä
Tanssii tähtien kanssa ohjelmaa Uuteen kotiinsa!!
Vielä riittää pitkäksi aikaa hommia...
mutta rauhoitutaan välillä ja annetaan mumminkin tottua uuteen ympäristöönsä
- me muut päästään "töihin lepäämään"!

Lisäämpä vielä kuluneen viikon RUNOtorstai mietteeni tähän postaukseen,
koska näihin muuttoaiheisiin runokin nyt vei...
P-kirjaimella leikitellen (tottakai)


inspiroijana
SusUlvoo-RUNOtorstai-aiheena-Päättäväisyys


Päivä 1.
Peräänantamaton päätös pystyyn pantu päättäväisesti.
Potku persuksille - peesaaminen pannaan 

Puhuri puhalsi pesässä:
pakattiin pikarit pumpuliin,
purkit peiteltiin paperiin. 
Painavatkin pakerrettiin pakolla pakuun.

Piiskattiin, putsattiin, 
pyyhittiin pölytkin pitkin permantoa. 
Pinnat pestiin puhtoisiksi - paljahiksi.

Piti pollan pinkeenä puhteet päivän. 
Pinnistellen päättäväisesti päätyyn päästiin.
Päät pöyhittyihin palleroihin painettiin
- peiton pehmeän painallukseen. 

Päivä 2. 
Pimeään pihaan perävalot-pakokaasut päästeltiin.
Pisarat poskilla päätietä pitkin paluumatkalle pitkälle.

Päätös pitää
- paikkaan parempaan
piiriin perheen perustamaan pesää. 

RUNOtorstai_Uneton yö

Lähes viikko sitten SusUlvoo_blogissa-RUNOtorstain-aiheena-Uneton-yö

Hippasen kiirutta on pitänyt niin töissä
kuin vapaa-ajalla, minkä ajankäyttöä kiihdyttää äitini muutto.

Unirytmi on ollut itselläkin kaikkea muuta kuin normi
- joten ihmekkös tuo, kun aamuyön tunteina mieleen hiipi: UNEN elämänkaari
- uskollisesti U-alkuisin sanoin
- leikkimieleni siis on yhä tallessa tässä unirytmiltään erilaisessakin arjessa, eli näin

Uskomukseni unesta

Unikko untuvainen uinuu,

unessaan uudistuu. 

Uhmaikäinen untenmaille unihiekalla?
Uhkailemalla?

Uppiniskainen uhitteleva "ukkosmyrsky"

unille usein uniajan umpeuduttua.

Urakehityksessään unettako uskoo
urhoollisesti uurastava urbaani 

uran urkenevan? 

Uhrautuu - uupuu - ulvoo:
Unta-unta-unta!!!

Ulsterista urheiluvaatteisiin
uudistamaan ulkoista uskottavuuttaan
Uneen uuvuttaako ulkoilma, urheilu?   

 

Ura ulkoistettu - uutuudet unohdettu.
Unelias uneton unilääkkein uneen.

heh heh...
Viime torstaina viikon aiheen nähtyäni riimit vei ajatukseni samantien
Stephen Kingin kirjaan vuodelta 1994 Uneton yö (Insomnia)
I-kirjaimella jo aloin ilakoida... mutta jääköön se toiseen kertaan....

Ilahduttavaa loppuviikkoa - hyviä ja riittäviä unia samalla toivotellen!

RUNOtorstai_ Rakkaus/rakkaudettomuus

Tämän viikkoinen SusUlvoo-RUNOtorstai-haaste Rakkaudettomuus/rakkaus 
lähti mieleni vaellukselle satujen maailmaan...

...vieden vuoteen 1740, jolloin Madame Gabrielle-Suzanne de Villeneuve
kirjoitti yhden kauneimmista rakkaustarinoista Kaunotar ja Hirviö.

Sanailtuani hetken R-kirjaimella päädyin toiseenkin mielikuvaan
Grimmin veljesten klassikkosatuun Sammakkoprinssi. 

Oma "runosatuni" on tosin ihan tätä vuosituhatta
kielikuvineen ja sanaleikkeineen...
ymmärtää voi aivan vapaasti haluamallaan tavalla...
Olisikin jännää kuulla=lukea miten runoni "ymmärrätte"?

Suudelkaa ja halailkaa viikonloppuna, ellette sammakoita niin jotakin muuta!!

RUNOtorstai_ Syys

SusUlvoo_Runotorstai-aiheena-syys-eli-syksy

Runon rustasin jo matkalla äitini tykö toispuol Suomea viime torstaina
- ehti jo kadotakkin tuo ruutupaperin palanen muuttotohinoissa, 
mutta löytyi - ONNEKSI!

Pieni palanen taidetta on ollut tapanani runoihin liittää,
siitä "viive" - kuitenkin ajoissa paljastus syksyisistä mietteistäni. 

Elon hektisyys tekee nyt näille "omille terapiapuuhille" aikataulutus ONKELMIA
- mutta ehkä se tästä!!

Kirjaimellisestikin syksy saa mun salsaamaan... tunnit alkoi jo viime viikolla, 
mut en nyt kyllä saappaissa sinne lampsinut... runot ihania, kun niissä kaikki mahdollista!!

RUNOtorstai - Poikkeusolot

Sus Ulvoo blogin Runotorstait käynnistyivät kesätauon jälkeen.

Syksyn ensimmäinen sana/aihe Poikkeusolot

On tässä taukoa ollut, sillä mun piti ihan etsiä mun "Runokirjaa"
johon keväällä aloin rustailla runoja...  löytyihän se lopulta...
Hih - hymyilytti vanhat sanailuni, mutta sen verran ilahduttavasti, että 
niin yllätyksetön olen, että siitä jatkan mihin jäin...
samat alkukirjaimet viehättää yhä vain runosuontani!
Ärsyttääkö, kyllästyttääkö lukijoita???
Se on jokaisen lukijan omakohtainen kokemus, jolle en voi mitään!!
Omaksi iloksi ja omaan pöytälaatikkoonhan näitä rustailen, joten 
jatkan itselleni mieluisaa ja nautinnollista leikittelyä saman alkukirjaimen sanailuillani!

Poikkeusolot vei mun luontoon! 
Sillä viikonloppuna vietettiin Suomen Luontopäivää 
(aina elokuun viimeinen lauantai). Mulle Luonto on rakas ja tärkeä vuoden jokaisena päivänä
- joten runon arvoinen ehdottomasti!!


Poikkeus vahvistaa säännön; 1½-vuotta metsään on pääsääntöisesti menty fillarein, mutta poikkeusoloissa osaan vielä kävelläkin... siitäpä runo tää jää mieltäni lämmittämään!

Kiitos Sus kun jaksat iloksemme sanoja/aiheita keksiä ja motivoida runoilemaan!

Kesäistä kirjallisuuttani

 

Tänä keväänä on tullut tartuttua yllättävän paljon kynäänkin
- tai ehkäpä sanonta olisi parempikin tullut naputeltua/näppäiltyä enemmän...
Sillä kyllä sitä todella harvoin enää kirjoittaa käsin
- vai kuinka paljon SINÄ VIELÄ kirjoitat käsin?
Onko muutosta vuosien saatossa?

Runosuoneni kera olen koko kevään leikitellyt saman alkukirjaimen sanoilla sanaillen.
Eli kun annoin pikkusormen - se vei koko käden!
Tämä lienee jo seitsemäs-kahdeksas runo tällä samalla systeemillä. Ja mikä koukutti, niin
SusUlvoo-RUNOtorstai
- viime torstain sana HULLAANTUA
eli HOOLLA hullaantumaan

HULLAANTUA

Hullaantua huomisesta
- herätä hitaasti harakoiden hassutteluun.
Hiukka hedelmiä-hunajaakin huulille 

Helmililjatkin hiljaa heräilee
- hikoiluttaa haravointi  
hellepäivän helliessä.

Hikipäissäni huiskittuani, 
huokaan: "Hoituu hommat huomennakin!
- Huuhtelen huuleni huurteisella - hosumatta! 

Heittäydyn hyväntuoksuisen hemmon huomaan,
hymyilen, hyväilen, hullaannun.
Huomiseen!!

Toinen kirjallista pohdintaani lisäävä on KesäRAAPALE-2
apusanat: tajuton, laiska, ahkera, tuhma, jotka löytyvät tekstistä

Raapaleeni voisin nimetä tällä kertaa vaikka: "Minä"

Totaalinen, suorastaan tajuton laiskuus tarttua tekemättömiin töihin
- siksi ne kai tekemättä yhä ovatkin. 
Siirrän huomiseen ja taas huomiseen...
Vaikka inhoankin itsessäni juuri sitä "viime tippaan" jättämistä
- niin sitä itsessäni en osaa muutaa!
Jos onnistunkin joskus hieman, niin palaan aina samaan vanhaan tapaan!
Äitini sanoisi, että "Tuhma tyttö" - tahallaan tekee, kun itsekin tietää ettei kannata!
Niin kai se on! 

Puolustuksekseni äidin torumiseen sanon, että: "Minä olen tosi ahkera!"
Olen - olen oikeasti, mutta vain niissä asioissa, joista todella pidän
- niistä ei malttaisi oikein edes pitää näppejään erossa hetkeäkään
- sormet ihan syyhyää upottamista
maaleihin, papereihin, astioihin, ruoka-aineisiin, valokuviin ja kännykkään. Klups!!
Se MINUSTA!! (100)

Tämä kuvatkoon laiskuuttani ja ehkä hieman hullaantumistakin!

ja tässä näkyy ahkeruuteni ja luovuuteni kehto!

Edessä on varmaan taukoa ainakin "sanailusta"
- sillä kesäloma häämöttää jo nurkan takana ja ensin tulee äitini meille viikoksi
ja sitten päästäänkin yhteen lempipuuhaani - reisun päälle seikkailemaan.
Ensin Suomen niemiä-notkoja-saarelmineen paku/pyörät compolla
ja sitten suorastaan ilmaisten lentojen. Kiitos Finnair&tammiale,
halvemmalla Ranskan maalle lentäen, kuin junalla Itä-Suomeen
Meno&paluulennon väli on suunnittelematta tarkemmin,
mutta ehtiihän sitä - lomalla kun on!

Blogi ajanee loman ajan matkapäiväkirjan virkaa
- kun minä tunnetusti olen se aamunvirkku ja blaraan vain kuvia ja
sometan aamuyöt Ukko-kullan kerätessä voimia tulevaan päivään kanssani!

Lopuksi vielä kuvakimara tältä iltapäivältä - töistä!!
Tekstiksi sopinee, että työ ei ole ruusuilla tanssimista - mutta joskus sentään päivät puhkeaa kukkaan!

Ja yllätykseksi kotipihallakin juhannusruusu on jo kukassaan...

RUNOtorstai Hellyys

RUNOtorstai HELAtorstai
antoi sanaksi HELLYYS!

Tämä runo syntyi samantien… ja auttoi samalla jatkamaan työn alla olevaa ”Iisakin kirkkoa”
- eli lapsenlapsen Kymppialbumin pitäisi olla tasan kahden viikon päästä valmis! Klups…
Miksi mä vaan oon aina tällainen: ”Innostun ideasta jos toisesta"
ja alku on vauhdikasta toteutustakin… mut sit tulee kaikkee muuta (uusia innistumisia)
ja deadline kolkuttelee aina, ennenkuin lopullisesti saan mitään valmiiksi! 

No joo-se minusta, ainakin tunnen jo tähän ikään itteäni ja toimintatapojani varsin hyvin
-suorastaan ärsyttävän hyvin! Onko sun tavoissa jotain, joka ärsyttää itseäsi? 

Nyt oleelliseen, eli runo aiheesta:

HELLYYS

Huomiota herättämättä, 

hivuttaudun hiljaa - hiipien.

Hellävaraisesti hyväilen, hiuksiasi haron, 

huulillani hellästi hipaisen - halaan. 

Havahdut hitaasti,

hengähdät hiljaa, 

hymysi hurmaa - herkistyn!

RUNOtorstain Hellyysaiheiset runot ja haasteen löydät täältä SusUlvoo-Runotorstai-Hellyys

  

RUNOtorstai_sanana_Valta

Runosuonen sykkimään sai SusUlvoo_Runotorstai-VALTA
itseäni kiehtova "vallankahva" vaatii vain seikkailumieltä, joten tarkastellaan VALTAa nyt tästä näkökulmasta ja tutusti tietenkin vain V-kirjaimella 

Vuorenvalloitus

Viehtymys vallaton valloittaa, 

vuoria, vuonoja vaelluksillaan.

Vuoristoon varustein varaudun 

valjainkin valmistaudun.

Voimia viiltää-varpaita vihloo, virtausta verisuonissa. 
Värjötellen vaivun vajaalämpöisenä voimaantumaan.

Valppaana valveille varhain 
viimeiseen vetoon
valloituksellaan!

Värileikkiin valaistuu vaellusreitti!
Viimein - vihdoin 

vallankahvassa vapauden
vuorenvalloittaja vallaton!

Vaati vaivan,
vaan vastineeksi:
villi-vapaa-voittajafiilis!

taidetta tuli  tehtyä eilen paljonkin - kevään viimeisessä kerho-kerrassa lähikirkolla.
Nappaan gelliplate leiskoistanikin kuvan tuonne loppuun. Katselin kyllä, että jos pari kiipeilijää jollekin taustalle taiteilisi - mutta ei... yksikään tausta ei inspiroinut tähän vuorenvalloittaja teemaan
- joten delegoin mun Googlekuville, löytäisikö runoon sopivat kuvat?

Hakusana VALTA, heitti vain muutaman kuvan VALTAmerestä, heh...
Voih, meriseikkailuistakin olisi voinut runon rustata, mut mennään nyt tällä,
eli seuraava hakusana VUORI ja johan pomppas!
On sitä moneen paikkaan tullut kiivettyä...
"Oikeat" vaellukset on kyllä niin kaukaisia muistoja, että olisi pitänyt kaivaa kinofilmiaikaisia albumeita ja napsia vanhoista kuvista-kuvia. Siihen ei nyt motivaatio, eikä aikakaan riittänyt
- joten tuoreemmilla kuvilla mennään, about 1kk-5-vuotta näistä seikkailuista.
Jokaikisellä reisulla veri vetää magneetin tavoin aina niin korkealle kuin mahdollista...



Sainkin tästä idean testata isännän muistia illalla, että mikä kuva on mistäkin, hih....
Olen kyllä aiemminkin tehnyt reisukuvistamme Muistipelin, klikkaa Milloin&Missä
Kyllä siihen jädepurkkiin mahtuis vielä lisääkin...
Voi olla ihan hyvä ittellekin dementian hillitsemiseksi tulevaisuudessa!

ja lopuksi eilisillan taiteilut-meitä oli enää KAKSI innokasta näpertelijää lähikirkolla...
seuraava kerta onkin vasta syyskuussa. Aivan ihanaa on ollut kyllä kokoontua joka keskiviikko näpertelemään/taiteilemaan yhdessä - terapeuttista muutoinkin, kuin vain syntyvän taiteen vuoksi!!

Gelliplatella leikkiminen on kyllä niin-niin kivaa. Uusi "lelu" on Carabelle studion gelleille suunniteltu "lettu"-leimasin... ja TOIMII!!

Näille taustoille on tarkoitus synnyttää valokuvamuistoja tulevasta kesästä...

RUNOtorstai Uskollisuus ja rakkaus

Nyt taidettiin mennä taide edellä... 
Rakastan ukkosmyrskyjä, yleensäkin voimaa myrskyn, tuulen...
niistä vahvuuteni kerään, niin ainakin luulen, varsinkin kun salaman ja jyrähdyksen yhtä aikaa kuulen...
hih... siinä toinen vahvuus-runo, mutta 
Susulvoo-Runotorstai-Uskollisuus
haasteen inspiroimana sanasta Uskollisuus syntyi jälleen pelkällä U:lla tämmöiset mietteet

Unelma uskollisuudesta 
usein ukkosmyrskyyn uuvahtaa!
Uikuttaen uupuneena
- uudelleenko uskaltais?

Unelma uskollisuudesta
uusiin ulottuvuuksiin
- ujonkin uhrautujan
- uhkarohkean unelmoijan 
uudelleen uudistais?

Uskon uudelleen
uskollisesti 
unelmiini uhkarohkeisiin!!

Hih... lisäämpä tänne toisenkin runon, jonka runoilin elokuussa 2021

Uskollisuutta, luottamusta, rakkautta, sietokykyä ja ties mitä on tarvittu 
35-vuodessa... kuva se inspiroi tuolloinkin runoilemaan...

35-vuotta sitten…

Huntu hulmuten tyttö tää,
ei voinut pienessä mielessään
edes käsittää,
minne elämä vie, mitä tulee sisältämään!
Hulluinkaan unelma ei toteutumatta jää,
kun vieressä toinen, yhtä rämäpäinen säheltää!

On sukellettu meren syvyyksiin, kiivetty korkeuksiin,
hypätty kohti tuntematonta, uskottu-siivet kantaa
ja taas jotain uutta meille antaa!

Eikä onneksi tiedetä itsekään,
mitä kaikkea yhdessä ehditäänkään,
ja vaikkei ehdittäis enää yhtään mitään,
niin joukko tää
-joka meistä jälkeen jää,
on parasta seikkailustamme tästä
ja tekee merkityksellisen ja tärkeän koko elämästä!

Rustattu rakkaimmilleni viime elokuussa 35-vuotis hääpäivänämme

Saapasmaan seikkailut osa 3

Sassi di Matera (antiikinaikaiselta nimeltään Lucania) vei samalla vuosituhansien taa,
kuin myös leffaglamouriin tuoreimman Bondin maisemiin!

Käsittämätöntä, että tällainen paikka maailmassa yleensä voi olla ja lienee lähes ensi toimia
kotiin päästyä kattoa uusiksi kyseinen leffa
-nyt uusin silmin ympäristöön, maisemiin enemmän keskittyen!

Sää oli sateisen harmaa, silti niin kevättä herättävän hellivää, kun ensiaskeleet
antiinkinaikaiselta nimeltään Lucanian kaupungissa otimme! 

Se näkymä, kun toriaukiolta nousimme näköalapaikalle
-oli suorastaan henkeäsalpaavan uskomaton-käsittämätön!

Matera lukeutuu tiettävästi maailman vanhimpiin kaupunkeihin.
Pysyvää asutusta on tutkimusten mukaan ollut
Syyrian Aleppossa vuosissa 13 000,
Palestiinan Jerikossa 12 000
ja Materassa 10 000 vuotta!!

Labyrinttimainen luolakaupunki Matera lisättiin Unescon maailmanperintökohteisiin
2019 ja samana vuonna se oli myös Euroopan kulttuuripääkaupunki. 
Vanhan luolakaupungin Sassi de Materan asukkaat oli pakko siirtää 1950-luvulla muualle
- viemäröintiongelmien vuoksi!
Asunnot on kaivettu alunperin luoliin ja sittemmin rakennettu toinen toisensa päälle.
 
Nyt saat vanhan asumuksen valtiolta ilmaiseksi, MUTTA
siinä on "pieni" MUTTA

jonka vuoksi taloista suurin osa on yhä käyttämättömiä/asumattomia.
Tuo MUTTA vaatii, että asut siellä ympärivuostisesti tai harjoitat elinkeinoa
ympärivuotisesti ja restauroit kiinteistöä tarkoin perintökohteen säännöksin.

Ja ne ohjeet on tiukat, mm. rännit on valettava savesta
- julkisivu ei saa muuttua, vaikka sisätilat olisivat kuinka modernit
- vaatisi hiukan pätäkkää, joten meilläkin jäi sieltä kämppä lunastamatta!!
Hotelleja, ravintoloita ja niiden ohessa asumuksia kyllä riitti
 - Covidin vaikutukset näkyivät niissäkin

Kuviin on kaikenlisäksi aivan mahdoton vangita alueen laajuutta!

Luolakaupunki luontopolkuineen ja asuntoineen vei todelliselle aikamatkalle.
Vuoren rinteillä olevia asuntoja kaivetaan yhä esiin
ja kyllähän tuohon hunajanväriseen pehmeän vulkaaniseen tuffikiveen louhitaan uusiakin asuntoja.
Eli jollain sitä pätäkkää löytyy ja museotyyppinen asumuskin on avattu meille matkaajille nähtäväksi.
 

Asumuksissa tosiaan eli niin ihmiset kuin eläimet, joten "Aasinsiltana" päästäänkin vihdoin 

SusHuokailee RUNOtorstain kimppuun, viikon sana KUULUISUUS
pisti tämän rouvan runoilemaan lentokoneessa ja muuta paperia ei löytynyt,
kuin istuintaskusta paperipussi - lienee roskia varten

- mites se menikään, että yöpöydällä pitää olla aina pala paperia
luovuutta varten
Vieressäni istui Chigagolainen liikemies, jonka mielenkiinnon selvästi onnistuin herättämään
- pahoitellen kysyi, että; "Saako häiritä ja kysyä, että mitä oikein teen?"
"Runoa kirjoitan"
- mielenkiinto heräsi lisää ja yritin kääntää runoa englanniksi
- ei todellakaan onnistunut yhdellä kirjaimella!!
Mutta hauska keskustelu aiheesta virisi ja herra kiitteli lopuksi sanoin:
" "I ve never met a poet before!"
Ikvä tuottaa pettymys, mutta jäi tuo kokemus hältä vieläkin kokematta...

Visuaalinen puolikin valmis - olipa tätä hauska tehdä!
Matkamuisto itselle!
Enkä tulostan viereen sekä oman, että Bondin kuvan samoilla kaduilla!

RUNOtorstai Suloisuus

Runon aika - tulihan ja olihan jo torstai! Runo oli valmis jo alkuviikosta,

mutta kun haluan tulkita myös visuaalisemmin sanailujani
- niin tämän tekeminen hieman kesti....

RUNOtorstaihin innostuin SusHuokailee blogista
- tämän viikon sana/sanat Suloisuus, suloinen, sulo!

Sanailuni juontaa mullan alle, jossa sinnikkäät sipulit talvehtii
ja ensi säteiden aikaan pilkistävät koloistaan...
Taisivat tosin tämän takatalven myötä vetäytyä taas kuoriinsa sidoksiina maan uumeniin.

Jotenkin elämän ihmeellisyys, lakastuminen, kuin kuolema
ja yhä uudelleen herääminen suorastaan säteilemään
- sopii meikäläiseenkin.

Vaikka välillä olo on kuin mullan alla,
sorassa, suorastaan pistelevissä sepeleissä
- niin jostain löytynyt onneksi se voima ponnistaa
ihan vaikka vain hymyilemään 

- siementämään sitä suloisuuttakin hitusen ympärilleen
- itääkö, se onkin jo toinen juttu!!

Sanailuista sekavista selkoa saako
- itselleni ainakin terapeuttista ja niin hauskaa päästä lukemaan muiden runoja!!
On nämä ihmismielen mietteet mielenkiintoisia ja niin erilaisia 

ja se tässä onkin parasta!!

Keväistä viikonloppua toivotellen sanoin: 
Sädehtikää!!  

täältä löydät aiemmat runosuoneni sykkimiset: 
SININEN
KIIRE
HASSU


 

RUNOtorstai Hassu

Torstai ja mitäs muuta kuin runoa pukkaa...
SusHuokailee.RUNOtorstai
blogissa haastesanana tällä kertaa HASSU
- toiveissa hassuja runoja!!

Hymyilyttääkö?
Siitä ei voi mennä takuuseen...
itseäni kyllä, mutta usein hymyn aiheetkin ovat niin erilaisia...
Se mikä hymyilyttää minua, ei hymyilytä muita ja taas toisinpäin
- onko se huumorin eriasteisuus? Vai onko se tunnetila?
No niin filosofi Repolainen... runo esille.

Taustaan sudittu ensin loput krakleerausaineet purkin pohjalta
ja sitten kevään värejä päälle ronskisti sutien,
kupponen kuumaa luonnosteltu lyijykynällä mallista vanhan laulukirjan sivulle
ja väritetty isännän permanent tussilla - välillä taiteilu on varsin yksinkertaista

Runoni vie jälleen työpaikalle, ihan arkiseen tilanteeseen...
Kello tikittää tuoreen Kaffen aikaa...
yläkerran hlökunta-huoneessa tapaa tiettyyn aikaan olemaan tuoretta kaffetta...
Osutan askeleeni sinne juuri siihen aikaan.

Mut mulla käy kaffenhakuni kera ihan Mr. Beanit 
Nolo olo/hassu olo...
vai onko siinä mitään hassua,
ja jos onkin, niin onko se hassua mulle vaiko niille muille?
 
Siinäpä vasta pohdittavaa...
(melkein kuin Shakespeare, hi-hii) 
Minä ainakin poistuin hymysuin, joten...
arveleppa siitä?

Isosti H:lla mennään... jo totuttuun tyyliini!
Sus vitsaili jo laittavansa sanan alkamaan X tai Z -kirjaimella, 
hih... Otan vastaan mitä tuleman pitää!!

RUNOtorstai TOTUUS

Se on TORSTAI ja se tarkoittaa, että Repolainenkin runoilee, ha-haa...
Sanailemaan minut innosti
SusHuokaileeRUNO_torstai blogissaan. 

Tämän viikon sana on TOTUUS!

Osu ja upposi, mulla on järeä opus ärsyttävää lakitestiä työn alla työn puitteissa...
Työhöni vaikuttava laki uudistuu elokuussa ja mun pitäisi löytää tuolta sanahirviöiden viidakosta ne seikat, jotka kenties vaikuttavat omaan työnkuvaan.

Kyllä totisesti on tullut selväksi, että mun työn kehittäminen on enemmän toiminnallista oppimista ja kokemuspohjaa, kuin lakitekstistä totuuden etsimistä. 
Ymmärrän kyllä, että asioiden on pohjauduttava johonkin, mutta tunnepohjalta tiedän, 

että kaikkien meidän on uusista toimintatavoista saatava ensin kokemuksellinen kosketuspinta. 

Oikeastaan asian kuin asian jos katsoo ja piirtää mieleensä sanoina, ei tekoina, niin vanha sanonta:

 ”On eri asia puhua, kuin sanoa jotain!”

(minä niin tykkään tuosta) 

 vaikuttaa hyvinkin todelta! 

Paljon puhumme, mutta sanommeko oikeastaan mitään? 

No niin Repolainen,  

menes nyt vielä kokeilemaan unta pariksi tunniksi,

 ettei filosofiset mietteet enempää karkaa!

Sivun visuaalinen puoli syntyi lempileimasimien avulla: Visible Imagen neito höyrypää ja "tiiliskivet".
Neidon hiuksia leimailin vielä reunoihinkin - simppelisti valmis!

Kiire

Kukapa olisi uskonut, että MINÄ alan tekemään RUNOkirjaa... itseasiassa itsestäni - mietteistäni ja tässä jopa oma naamani kiireisen ladyn pärstänä. Ihan tunnistettava ennenkuin doodlailin sille lisää hiuksia, silmiä-kulmakarvoja.... näinkö helposti on ihminen muunnettavissa tunnistamattomaksi - kiehtovaa!!

Joskaan en todellisuudessa halua muuksi kuin mikä olen...
vaikka KIIRE välillä onkin...
kuten runossa - niin lasillisella sen kiireettömyydeksi olen onnistunut muuttamaan!!
Siis niin ihana RUNOtorstai haaste löytyy täältä:
SusHuokailee-Runotorstai-Kiire

otin tätä ja tuleviakin runoja varren kierrealbumin
- kenties taiteilen aiheeseen sopivia taustoja.

 Tälläkertaa ”kiireisesti” leimamustein, 

leimaten tekstejä sikin-sokin 
ja sabluunalla samoja sävyjä sekä suoraan leimatyynyistä, että vauvanpeppupyyhkeellä sivun päällä sabluunan putsaten.

 Energistä ja iloista maaliskuuta... 

siis niin-niin kevättä!
kaikesta KIIREestä huolimattta!