Tapaninajelulla Costa Ricassa

Takana huikea 2-viikkonen kiertäen Costa Rican pohjois-osia aloittaen

 keskeltä San Josesta, joka on maan pääkaupunki!

Alla kuva Alajuelan kukkulalta, jossa yövyimme ensimmäisen yön jatkaen seikkailua
ensin Itään Atlannin puoleiselle 

Selva Bananiton viidakkoon-keskelle sademetsiä

Ensimmäisen vuorokauden olimme saarroksissa 

- tiet lainehtivat korkeidenkin jeeppien maavaran yli,

mutta uskomattomat maisemat, puhtaus, vehreys 

lumosi sielun ja sydämen samantien!

Majapaikka ilman ikkunoita, keskellä villiä luontoa
- sai nukahtaa ja herätä luonnonääniin miettien
minkähän näköinen lintu tai eläin kyseistä ääntä tuottaa?

Kynttilät loivat tunnelmaa iltoihin-kolme ensimmäistä yötä ilman sähköä!
Tunsi oikeasti olevansa osa luontoa-upea fiilis,
kuin puhdistunut kaikesta korona-hysteriasta! 

Sitähän me läksimmekin pakoon ja onnistuimme täydellisesti!

Sademetsissä seikkailimme kuin Tarzan-liiaanellta liukuen ristiin rastiin
ja alaslaskeutuen sekä puista, että 70m vesiputouksen alajuoksun,
joka on elon yksi kohokohtia!

Kerrassaan huikeaa ja aika vähin mustelmin!

Kerran kiepsahdin sinne kallionkielekkeen "terävämmälle puolelle"
ja alajuoksulla sukelsin sitten kaikkine kännyköineni
(onneksi se oli parissakin muovipussissa)

Olihan siellä muitakin ihania kiipeilijöitä

- laiskempia jopa kuin me!❤️

Tänne jäi iso palanen sydäntä!

Täydenkuun ja Idän sademetsät jätimme taakse ajaen ohi toimivan Arenal tulivuoren 

 

kohti pohjoissa olevia sade- ja pilvimetsiä Monteverdeen!

Majapaikkamme oli kuin panorama teatteri uskomattomille vuorille 

ja pilvien seikkailua taivaalla jaksoi tuijotella loputtomasti!

Maailman pisimpiin (pisintä kävelin reipasta vauhtia liki 1½ minuuttia)
lukeutuvat riippusillat puiden latvojen korkeuksissa 

ja huimat ziplinet reilusti puunlatvojen yläpuolella 

avasivat uuden perspektiivin sademetsiin!

Pisin zipline oli 1,2km.

Tyynenmeren tyrskyissä nautimme viimeiset 3-vuorokautta!

Huikea seikkailumme ja upeat auringonlaskut Tamarindon pienessä rannikkokaupungissa jäivät taakse!

Loppujännityksestä vastasi sitten covid-testit... 
tai tulosten odotukset.
Mun negatiivinen tulos tuli ajoissa, mutta Ukkokullan vasta lähtöportilla...
Olin jo googgeloinut Plan B:n...
ellei Amsterdamin koneeseen päästäisi,
niin Panaman koneeseen pääsisi ilman neg.testiä. 

Jälkikäteen ehkä harmittaa, että jäi tällä seikkailulla Panama nyt kokematta!
Mutta ei muuta kuin kohti uusia seikkailuja,
ei hidasta edes covid seikkailun nälkää!!

Nyt ei ole kentillä ruuhkaa - eikä missään muuallakaan!