Repolaiset ihan fiiliksissä The Chapman's Peak Drivellä.
 |
"Chapman’s Peak Drive on the Atlantic Coast between Hout Bay and Noordhoek in the Cape Peninsula is one of the most spectacular marine drives in the world. Chapman’s Peak Drive is affectionately known as “Chappies” |
Matkanjärjestäjä olisi halunnut tämän osuuden
Fish Hoek - Kommetjie - Noordhoek- Hout Bay - Kapkaupunki
kuljettavan autolla "kurjan sään vuoksi"
kuljettavan autolla "kurjan sään vuoksi"
Kuulemma vain hullut suomalaiset haluaa nousta satulaan tällä kelillä
- heh heh...
Googleukkelin kanssa Chapmans's Peakin reittiä oli ihaillut jo odotellessaan matkaa.
Sade ei todellakaan haitannut, päinvastoin raikasti ja piti polkijat sopivassa vireessä.
Eihän myrskystä ollut enää tietoakaan.
Sadetta vain... mitä sitä nyt välttelemään.
Ei muuta kuin satulaan ja polkemaan Capen niemimaata
välillä sai ajaa "katon" allakin
Legentaarisen reitin rakentaminen alkoi vuonna 1915 ja kesti 7-vuotta.
Liikenteelle se avattiin 6.toukokuuta 1922.
Me pääsimme polkaisemaan sen 102vuotta, 1kk ja 1 päivää myöhemmin.
Tietä on laajennettu ja paranneltu vuosikymmenien ajan hyödyntäen uutta tienrakennustekniikkaa.
Me pääsimme polkaisemaan sen 102vuotta, 1kk ja 1 päivää myöhemmin.
Tietä on laajennettu ja paranneltu vuosikymmenien ajan hyödyntäen uutta tienrakennustekniikkaa.
Ainutlaatuiseksi sen tekee Constantia Bergin 9km osuus, joka sisältää 114 mutkaa.
Kyse on siis todellisesta serpentiinitiestä,
jonka me aloitimme nousujohteisesti etelästä, eli Kommetjiesta käsin.
Merenpinnasta nousua 593m - joten kyllä saatiin polkea loppumattomalta tuntuvaa ylämäkeä pienimmällä vaihteella.
Kyse on siis todellisesta serpentiinitiestä,
jonka me aloitimme nousujohteisesti etelästä, eli Kommetjiesta käsin.
Merenpinnasta nousua 593m - joten kyllä saatiin polkea loppumattomalta tuntuvaa ylämäkeä pienimmällä vaihteella.
Taukoja tuli pidettyä ihan vain hengittääkseenkin
- tosin olihan ne maisematkin henkeä salpaavat!
- tosin olihan ne maisematkin henkeä salpaavat!
Huipulla oli syytä pysäyttää hidaskin polkuvauhti
ja suunnata katseensa molempiin suuntiin!
Sateellakin todella vaikuttavaa!
Kun oli poljettu ylös, alkoikin lasketteleminen alas Hout Baylle
Tronehan se olisi pitänyt olla - ylhäältäpäin kuvaamassa polkemistamme.
Kun sitä ei ollut, niin otin kuvan matkaesitteestä
- ilmakuvasta saa ehkä paremman käsityksen reitistä!!
Sanon sen vielä kerran, yksi hienoimmista reiteistä, joka on tullut poljettua!
Kun sitä ei ollut, niin otin kuvan matkaesitteestä
- ilmakuvasta saa ehkä paremman käsityksen reitistä!!
Sanon sen vielä kerran, yksi hienoimmista reiteistä, joka on tullut poljettua!
Eikä tippaakaan haitannut, että satoi...
hiestä siinä olisi kastunut jokatapauksessa
- nyt oli jotenkin raikkaamman tuoksuinen kastuminen.
hiestä siinä olisi kastunut jokatapauksessa
- nyt oli jotenkin raikkaamman tuoksuinen kastuminen.
Jos haluat tutustua muihin tämän seikkailun postauksiin, niin klikkaa
Todella upeat maisemat! Poutasäällä olisi varmaan näkyvyyttä ollut vielä enemmän, mutta taisi sitä olla nytkin ihan riittävästi. Minä en pystyisi tuollaista reittiä kulkemaan. Ei kestäisi varmaan kuntokaan, mutta ennen kaikkea pää ei kestäisi, huimaa jo pelkkä ajatuksin.
VastaaPoistaKorkeat paikat on jänniä - toisia jännittää ja toisia kiehtoo, vetää puoleensa...
PoistaOlisihan se kirkas sää avannut maisemia kauemmas (pöytävuori&leijonanpää). Sade toi omaa mystiikkaa ja vaikuttavuutta
- jotenkin aina tykännyt kaikenlaisista säistä ja niitä poutasään kuvia löytää halutessaan netistä, näitä harvemmin, joten tuntuvat melkein uniikimmalta!! Carpe diem, tykätään tarttua hetkeen!
Voi mikä menetys olisi ollut kulkea tuo autossa!! Miten upeaa. Ja tosiaan sade vain virkistää pyöräillessä tai juostessa. Kuulostan ihan urheiluihmiseltä, mitä en todellakaan nykypäivänä ole :-D
VastaaPoistaAivan ihanat maisemat. Olisi tuossa nousussa tullut paahteella mahdollisesti tukalan kuuma
No niimpä... se olisi ollut ohi varmaan tunnissa, nyt saatiin nautiskella reilusti yli neljä tuntia!!
PoistaJa totta, paahteella olisi paahduttu lisää - kolikolla on todella aina molemmat puolet!
Mikään sää ei ole huono - se on aina johonkin hyvä ja varsinkin vaikuttava!!
Pyöräillessä ehtii ihailla maisemia paremmin ja kyllä noita kannattaa jäädä hetkeksi ihastelemaan. Siinä tuntee itsensä pieneksi osaksi maailmaa. Kyllä hullut suomalaiset uskaltavat heittäytyä 🤭
VastaaPoistaHih - juu... oli kyllä todellakin yli neljän tunnin arvoinen nautinto - autolla olisi hurahtanut sama matka tunnissa, jos sitäkään!!
PoistaOlen sanaton: vau! (Ja kiitos!)
VastaaPoista❤️
PoistaTosiaan henkeä salpaavat näkymät.
VastaaPoistaIhanat hullut suomalaiset ❤️💚
Hih - on se mukavaa olla suomalainen... hitsi kun ei tajuttu näyttää kuvia jäällä pyöräilystä....
PoistaSiitä olisi voinut olla Afrikanpoika vielä enemmän ihmeissään.
No nyt on maisemat muuttuneet. Upeaa! Hienoa päästä matkaan tarakalla istuen 😉
VastaaPoistaOltiin kyllä innoissamme kun päästiin taas polkemaan...
PoistaNyt on ollut paljon mutkia matkassa mutta hyviä sellaisia :)
VastaaPoistaJos näkisin etukäteen tuon esitteen kuvan, en kyllä menisi kulkemaan tuota tietä. Valokuvista päätellen ei tuo pudotus ehkä pyörän satulasta katsottuna ja koettuna niin pahalta vaikuttaisi. Vaikuttavan näköisiä maisemia, jotka paikan päällä koettuna huikeita. Hyvä kun polkaisitte tuonkin matkan.
Lueskelin eilen yhden kesälomakohteen nettisivuilta "Aja mutkaista Ylämaan tietä ja nauti maaseudun rauhasta ja kauneudesta". Montakohan mutkaa meidän matkassa on, tuskin 114 Ü Me ei poljeta vaan kuljetaan moottorivetoisella nelipyöräisellä.
Hih - tosiaan mutkia matkassa! Hyvin sanottu... tuo olisi sopunut hyvin postauksen otsikoksikin - empäs tajunnut!!
PoistaVai Ylämaa - tuli heti pari mieleen.... Itä-Suomessa ja Irlannissa.... Viimeksi mainittu oli haasteellinen nelipyöräiselläkin...
vilkun kun laittoi, niin aina meni pyyhkijät päälle.... ja onneksi liikenneympyröitä oli vähän - niissä kun tuli pakosti aina otettua kunniakierros, ennenkuin pääsi ulos.... Itä-Suomessa oli helpompi ajella ja tarpoa myös Salpalinjaa - upeita paikkoja, näkemysrikas kesäloma teillä jokatapauksessa - nauttikaa ja otahan kuvia... meillä enää niin vähän seikkailuvapaata tälle kesälle.... mutta lähtökuopissa ollaan tämän viikon jälkeen...
Jopas on ollut hienoja maisemia ja paljon mutkia!
VastaaPoistaOn teillä kova pyöräilykunto. Sitä täällä jaksan ihmetellä postauksesta toiseen. Nostan hattua sille. Tokihan samalla mietin, että seuraavalle polkaisulla laitetaan lisää haastetta ja voisitte vuorotellen vetää Kepposkaa sellaisessa peräkärryssä vai löytyisiköhän jostain kahden poljettava riksa :D :D :D
Muistanet Kapuan.... oli kuntotestiä ja tietoista treenausta koko vuosi... saavutettuja etuja/kuntoa ei sitten halunnut valuttaa hukkaan, vaan jatkui määrätietoinen polkeminen... ja muutenkin pepun/reisien vahvistaminen, kun halusi nauttia tästä(kin) seikkailusta täysillä. Joku motivaattori - varsinkin seikkailu pitää tahtoa yllä. Ja tiedämme/tunnistamme ikämme, nyt tai ei koskaan tällaiset... viimeiset vuodet mahdollista edes yrittää näin... ja olihan se huoltoauto varsinaisen seikkailun ajan "pick uppina" - siksi uskaltauduimme yrittämään.
PoistaHih ja mitä tulee peräkärryihin, niin päivien edetessä huomasin "oikeista polkijoista" ettei niillä ollut mitään sarvikkolaukkuja painona...
mulle antoivat aurinkorasvansa "poljettavaksi" - heh heh... opittuani, että sehän hidastaa ja painaa, jätin pois... joka reisussa oppii jotain!