keskiviikko 10. heinäkuuta 2024

Fish River kanjoni päältä ja pohjalta

Dyyneiltä matka jatkui yhä etelämmäksi, 
toiseen Namibian vetovoimaiseen kohteeseen Fish River. 
Maailman toiseksi suurimmat kanjonit. 

Järkälemäiset kanjonit saavat kyllä leuat loksahtamaan hämmästyksestä
täällä tasankojen keskellä.
Käsittämätöntä, miten yks kaks edessä voi olla yli 500metrin pudotus. 

Fish River joen synty juontaa 650miljoonan vuoden taa mannerlaattojen liikehdintään
ja sittemmin 300 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneeseen jäätiköitymiseen.

Jäätyneenä tätä kanjonia on vaikea kuvitella nykysilmin, 
kun sen pohjalla kiemurtelevaa jokeakin on vaikea erottaa.

Joessa on vettä vain paikoittain 
loppukesästä-syksyyn.
Me osuimme paikalle sopivaan aikaan – syksy oli tulossa ja muutamissa kohdin yläjuoksullakin saattoi nähdä vettä. 


Vesien kuluttamilla järkälemäisillä rotkoilla on tällä hetkellä 
mittaa 160km, leveyttä 27km ja syvyyttä paikoittain 550m. 


Aloitimme tutustumisen tähän jättiläiseen polkaisten ”joen” yläjuoksulle Hobasiin,
josta avautui uskomattomat rotkot suuntaan jos toiseen.

Auringon ollessa vielä korkella kanjonin pohjoisimmat seinämät
piirtyivät horisonttiin mystisen siniharmaina.




Juuri ennen auringonlaskua säteet alkoivat leikkiä 
kanjonin seinämillä kaikissa väreissään. 




Eteläisen Afrikan yksi suosituin vaellusreitti Fish River
Hobasista Ais-Aisiin 
vetää puoleensa ihmisiä ympäri maailmaa
- meidätkin Suomesta saakka

Alas kanjoniin laskeutuminen alkaa Hobasista 2km äkkijyrkkää ja sen jälkeen polkuja seuraten n. 86km matkan. 
Kanjonissa on useita läpi kulkevia polkuja, muttei mitään palveluita, 
joten vaeltajalla täytyy olla ittellään kaikki tarpeellinen mukana
- tulentekokaan ei ole sallittua reiteillä.  

87h 48 min (88,1 km) 
4h 21 min (67,8 km) 


Eihän polkaistavat reitit ihan kanjonin reunalla kulkeneet, 
kauempana, mutta vaikuttavia oli maisemat silti. 

Trekkamiseen kannattaa varata oppaiden mukaan aikaa 5-6vrk.
Meillä ei ollut niin paljon aikaa, eikä oikein haluakaan
- vaan nämä mieluisimmat, eli pyörät!

Polkaisimme kanjonin pohjalle Ais-Aisiin n. 4½ tunnissa, mutta emme
tietenkään vaelluspolkuja, vaan "oikopolkuja" -eli sora- ja hiekkateitä. 


Tässä on viimeinen video, jonka uskalsi vielä yhdellä kädellä ajaen kuvata.
Viimeiset 15 km oli nimittäin pelkkää alamäkiajoa
- rentoa, polkematta!

Ja viimeiset 4km 
jyrkkyys oli sitä luokkaa,
että sai kaksin käsin jarrutella - eikä todellakaan kuvailla yhdellä kädellä ajaen.

Vaikka kädet puutui jarrujen painamisesta jo ensimmäisen vartin aikana,
niin silti sieltä solasta ei olisi koskaan halunnut tulla pois,


Välillä oli tunne, ettei se lopu koskaan,
mutta hetken kuluttua mielen valtasi ihan uskomaton tunne -
toivoi, ettei se loppuisikaan koskaan.

Yksi elon vaikuttavimmista fillarikokemuksista!

Alhaalla Ais-Aisissa meitä odottikin varmaan koko reisun hienoin leirintäalue 
kuumine mineraalilähteineen niin sisä- kuin ulkoaltain. 



Sisäaltaat jäi testaamatta, mutta ulkona oli ihana helliä polkemislihaksia
- teki kyllä hyvää!

Vielä 360astetta kanjonin pohjalta ennenkuin hyppäsimme onneksi huoltoautoon
- sillä se 15km olisi ollut talutettavaa.
Satulaan vasta päästyämme takaisin ylös kanjonista
ja sitten alkoikin jo polkeminen kohden Etelä-Afrikkaa.
Jos haluat tutustua muihin tämän seikkailun postauksiin, niin klikkaa

19 kommenttia:

  1. Vau! Onpas mahtavat maisemat, varsinkin kun kanjonissa oli jo nähtävissä vettä. Ja millainen leirintäalue oli tarjolla lopuksi :)
    Tiedän tuon tunteen, kun ensin ajattelee, että eikö tämä lopu koskaan ja sitten pitkään samaa asiaa tehneenä alkaakin yllättäen tuntua, että toivottavasti tämä ei lopu vielä :D Noita hetkiä ei tapahdu kovin usein, mutta niistä tietää että on jonkin hienon edessä.

    Kiitos tästä ihanasta matkakuvasta <3

    VastaaPoista
  2. Ulrika50v.blogspot.com10. heinäkuuta 2024 klo 9.19

    15km alamäkeä , mahtavaa! Minä pyöräilessä odottelen aina alamäkiä mutta takasin tullessa on sitt ylämäki 😅 siksi ostin sähköpyörän , joka on kuin mopo jota vähä pitää polkea 😉

    VastaaPoista
  3. Voi ihanuuden ihanuus!
    Katsoin kuvat moneen kertaa ihastellen. Miten upeat maisemat ja näkymät.
    Teillä on kyllä valtaisa reppu täynnä muistoja ja ajatuksia/mietteitä mitä muistelee jatkossa.
    Teillä on niin oikea asenne "tartutaan hetkeen", kun siihen mahdollisuus.
    Hienoa parisuhteen yhteen kuuluvuutta.
    Nauttikaa ja aurinkoa viikkonne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kuinka kauniisti osaat muotoilla kommenttisi - lämmittää sydämeen saakka.
      Toivoisi itselleen kuin muillekin, että olisi mahdollisuus tehdä ja elää elämäänsä
      tehden eniten juuri sellaisia asioita, joista eniten itse nauttii...
      Aurinkoa tai sadetta teidänkin viikkoon omien hyvää mieltä tuovien asioiden parissa!

      Poista
  4. Vaikuttavaa! Neljättä kuvaa palaan tuijottamaan uudestaan ja uudestaan. Upea! Ja mielettömän näköinen paikka tuo leirintäalue altaineen. Polkemanne kilometrimäärät ovat ihan hurjia! On teillä ollut matka! Kiitos taas jakamisesta - on ilo seurata!

    VastaaPoista
  5. On kyllä jylhät maisemat. On teillä ollut uskomaton reissu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tätä kiva muistella ja koota kuvia&ajatuksia itsekin kasaan, että voi joskus palata...
      Nyt on poljettava, kun vielä kulkee...

      Poista
  6. Sanon taas: kuvat ja kertomuksenne matkastanne on uskomaton. Kuvat ottavat mukaansa; kuin istuisin vuorotellen jomman kumman pyörän ritsillä tekemässä matkaa kanssanne.
    Samalla kuvat matkastanne pistävät ajattelemaan - olen kertonut matkastanne Mursulle ja näyttänyt kuviakin silloin tällöin. Hiekka ja kuivuus - meille (mulle) sopimattomien kotimaan helteitten lisäksi - pisti miettimään vettä ja miten vesi maailmassa vähenee ja vähenee ja mihin kaikkeen me täällä käytämmekään puhdasta JUOMAvettä. Paljon voisimme tehdä säästääksemme vettä, ettei se jonain päivänä ole vähissä meiltäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kun olet ritsillä.... yleensä kun siellä joku istuu, niin tuntuu raskaammalta, mutta sinä kevennät matkaamme! Olet niin täysillä mukana - iso kiitos siitä!
      Ja niin totta tuo VESI... se on kyllä elinehto!!

      Poista
  7. Ihan uskomattomia maisemia! Toivottavasti ne säilyvät tulevillekin sukupolville yhtä siisteinä kuin ne nyt näyttäisivät olevan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä maisemat varmaan pysyvät ja ikävä kyllä muuttuvat vieläkin kuivemmiksi, sillä siellä ei kertakaikkiaan voi asua kuivuuden takia,..
      mutta se miten asutaan/eletään muualla vaikuttaa näihin kuivuviin alueisiin merkittävästi. Planeettamme - koko maapallo on kuitenkin kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

      Poista
  8. Kiehtovaa ja samalla jännittävää lukeamatkakertomustasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kun kuljet uteliaana matkassamme - lisää merkittävyyttä kirjoitella ja jäsentää kuviaan.

      Poista
  9. No nyt on maisemat! Minut olisi saanut kyllä taluttaa alas silmät sidottuina. EI toivoakaan ajamisesta.

    VastaaPoista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!

Näitä on luettu ja tutkittu eniten

Etuajassa Cityyn

Kapkaupunkiin  oli tarkoitus polkaista vasta pari päivää myöhemmin Hyväntoivonniemen kautta. Mutta cityssä oltiinkin jo  8½ h myöhemmin,    ...