
Seikkailun loppupuolella
"vauhti kiihtyi"
- ei ollut aikaa enää postailla,
vaan yritti elää kaikilla aisteillaan ja suorastaan imeä
loputkin kokemansa voimavaraksi.
Kuvasin kuitenkin ahkerasti
- joten helppoa ja ihanaa palata vielä
viimeisen viikon kokemuksiin kotoa käsin.
Andien Inkaelämään tutustuminen koetiin todelliseksi aikamatkaksi.
Historian havinaa unohtamatta kiehtovinta oli
polkeminen ja tarpominen heidän tämän päiväisillä poluilla,
vuorilla ja kotikaduilla...
Maisemat olivat muuttuneet vähemmän,
kuin palaset entistä elämää.
Se mielenkiintoinen lauttamatka mahdollisti
kurkkaamaan myös aikaan ennen Inkoja.
La Paziin olisi päässyt suoraan moottoritietä parissa tunnissa
- mutta onneksi oli aikaa ottaa koko päivän mittainen
mutka kurkkaamaan Bolivian "Moaita" ja Tiwanakun pyramidia!!
- mutta onneksi oli aikaa ottaa koko päivän mittainen
mutka kurkkaamaan Bolivian "Moaita" ja Tiwanakun pyramidia!!
Tiwanakun alue koostuu useammasta tasanteesta,
Akapanan porraspyramidista, temppeliaukioista
joista Kalasasayan sisäänkäyntiä komistaa yhä
lukuisin yksityiskohtaisin kaiverruksin koristeltu monoliitti
Aurinkoportti. Painoa järkäleellä on yli 10 tonnia.

Akapanan porraspyramidista, temppeliaukioista
joista Kalasasayan sisäänkäyntiä komistaa yhä
lukuisin yksityiskohtaisin kaiverruksin koristeltu monoliitti
Aurinkoportti. Painoa järkäleellä on yli 10 tonnia.

Monoliittin "oven" yläpuolelle on koverrettuna
Tiwanakun pääjumala
sauva kummassakin kädessään.
Lapsenlapsilta tuli tähän kuvaan heti selventävä vastaus
"Mummo ja Ukko on Minecraft-maassa"
Varsin varhainen keksintö siis Minecraft...
Tiwanakussa on kukoistanut 60tuhannen asukkaan suurkaupunki
jo ennen inkoja 200 - 1100jKr.
"Mummo ja Ukko on Minecraft-maassa"
Varsin varhainen keksintö siis Minecraft...
Tiwanakussa on kukoistanut 60tuhannen asukkaan suurkaupunki
jo ennen inkoja 200 - 1100jKr.


11tuhatta askelta näytti askelmittari kierrettyämme
koko Tiwanakun alue tutustuen
Andien sivilisaation alkujuuriin.

Puoliksi maanalainen temppeli (Templete)
tuo esille sivilisaation tapaa leikata voitettujen vihollisten päät irti
tuoden ne näytille temppelin seinille.
tuo esille sivilisaation tapaa leikata voitettujen vihollisten päät irti
tuoden ne näytille temppelin seinille.

Satojen kilojen painoiset kivipaadet kuljetettiin paikalle jokiveneillä
(mietin kovasti epäilevässä päässäni miten ne paatit on pysyneet pinnalla)
Ukkokultani totesi, että veneet on olleet lentokonerautaa!!

Painavia ne kyllä olivat - ei noussut voimalla Jukolan Jussin!
Radiohiiliajoituksella (hiilen isotooppien runsautta mittaavan menetelmän
uskotaan antavan varsin tarkkaa sekä biologista,
että materiaalin alkuperää antavaa tietoa.
Näiden paasien ja hautakumpujen ikä ajoittuu vuoteen 100-300jKr.

Arkkitehtuuri perustuu pikkutarkkaan muuraukseen,
ajalle ei tyypilliseen sileäpintaiseen jälkeen
ja 90asteen kulmiin.
Samaa pikkutarkkuutta noudattaa sadevedelle tarkoitettu viemäriverkosto
- joka on antanutkin eniten tietoa arkeologisissa tutkimuksissa
alueen kukoistavasta aikakaudesta (100-725)
ja hitaasta hiipumisesta aina 1200-luvulle saakka.
Kuivuus ja aurinko...
liika kansoitus....
joka johti elinolosuhteiden mahdottomuuteen.
Andien vuorijonojen keskellä karun mittava "hylätty kaupunki"
kertoo tarinaansa...
SE sai meidätkin mietteliääksi...
Miten suuriksi kaupungit kasvaakaan
- kansoittuu enemmän kuin liikaa...
Jatkoimme nimittäin Tiwanakusta La Pazziin...
ja eipä tarvitse miettiä Suomea kauemmaksi...
maaseutu autioituu meilläkin
Käykö tulevaisuuden seikkailjat katsomassa hylättyjä
tämän päivän Miljoonakaupunkeja...
ei ne elinolosuhteet niissäkään näytä ihan kunnossa olevan.
Vaikuttavan näköinen paikka! Paljon olette saaneet nähdä ja kokea matkallanne.
VastaaPoistaVaikuttavuus on juuri oikea sana kuvaamaan Tiwanakua!!
PoistaKiehtovaa ja tosiaan, paljon ajatuksia herättävää! Kiitos tästäkin jutusta, ihanasti tässä oppii välähdyksiä tuon seudun asioista.
VastaaPoistaKiitos, aikamatkailu synnyttää kyllä ajatuksia, että millaista aikaa sitä itse on jättämässä taakseen - kuka/ketkä käyvät tätä ihmettelemässä joskus.
PoistaMielenkiintoinen paikka!
VastaaPoista🤎🧡
PoistaHuikeita paikkoja ja käy mielessä , että miten ihmeessä saat kaikki nuo hienot kuvat ja kokemukset taltioitua. No tähän blogiin tulee tietysti osa, mutta uskon, että kuvia on PALJON ja pakko ne on saada jotenkin arkistoitua ?? Eläkepäivien hommaa; joskaan ette taida silloinkaan pysyä paikoillaan :-).
VastaaPoistaOhdake ON sisukas :-).
Hyvä kysymys... blogi tosiaan on sellainen "pikapäiväkirja" = muistiinpanot muutamin kuvin...
PoistaKinttujen alettua kiukutella "vauhti alkoi kiihtyä"... kiukutteluvaiheessa syntyy aina milloin missäkin muodossa skräppialbumeita.
Usko uuteen nousuun... oletkohan nähnyt kuvia pienistä skräppialbumeistani?
yritän etsiä jonkun linkin....
https://repolainenreissaa.blogspot.com/2024/01/r-k-s-t-n-aakkosia.html (ensimmäisessä kuvassa)
Jälkikasvulta jos kysyy, niin "documentaatiota" on liiankin kanssa, hih...
Ohdakkeen tavoin yritys olla sisukas ja saada kintut toimivaan kuntoon... polttava halu nähdä vielä maailmaa... ei ne kintut loputtomasti jaksa uudelleen syntyä.
Historian havinaa....ja mahtavia kuvia, on teillä ollut muistorikas reissu, hyvä kun on paljon kuvia mihin palata jälkeenpäin. 🌞💛Kiitos kun sai olla hengessä mukana.
VastaaPoistaKiitos kun olit mukana....
PoistaIhana ja mielenkiintoinen paikka. Upea seikkailu teillä.
VastaaPoista🤎🧡 - kiitos!
PoistaTuli tuossa alussa olevasta "tolppatyypistä" mieleen Oulun Polliisi-patsas Rotuaarilla. Onkohan otettu vaikutteita? Kaikkea uutta oppii, kun blogiasi seuraa, kiitos!
VastaaPoistaToripolliisi.... kivestä on tehty vahteja vuosituhannet siis!!
Poista👏👍🙏🤎
VastaaPoista🤎🧡
PoistaEnsimmäinen ajatus kuvista, sen verran kuivaa, että tuolla ei ainakaan
VastaaPoistaole heh! punkkeja!
Ja toinen ajatus myös, olette olleet oikein Minecraft maailmassa.
On teillä ollut kyllä huikea seikkailu ja paljon nähtävää.
Mukavaa loppuviikkoa ja puuhasteluja.
Totta - näillä main ei punkkeja ollut, mutta kulkukoiria kyllä.... hih...
PoistaMitä jännittävimpiä näkyjä ! 😮 Voi minua kun ekaa kuvaa luulin hetken puhelinkopiksi.
VastaaPoistaÄitini tykkää kovasti taiteilemastasi äitienpäiväkortista. Kiitokset vielä kerran 🧡
Voi miten kiva kuulla - kiitos!!
PoistaHauskoja ohdaketupsuja siellä ollut kaiken muun mielenkiintoisen lisäksi.
VastaaPoistaNiin minustakin.... kontrasti kuolleen/hylätyn kaupungin kanssa sitkeästä elämästä oli jotenkin pakko kuvata!!
PoistaHuima ja mielenkiintoinen matka myös historiaan. Se on saanut minut lukemaan lisää googlesta näistä paikoista, joista kerrot.
VastaaPoistaOlipa ihanaa kuulla, että kiinnostuit lisää. Itsekin olen yrittänyt löytää lisätietoutta ja vertailla niitä kuulemiini....
PoistaJotain samaa, jotain uutta, jotain sinistä, hih... kuin häissä, mutta suurin ilo, miten ylpeinä paikalliset esittelivät historiaansa ja omia kokemuksiaan - se on minusta aina parasta seikkailuista... ja hih... luulivat, että meillä on jääkarhuja!
Muistan joskus nähneeni mielenkiintoisen dokumentin Tiwanakusta . Tuntuu ihan käsittämättömältä mitä kaikkea tuossa hylätyssä kaupungissa on ollut meidän ajanlaskumme alussa jo. Viemäriverkostot sadevedelle ja rakentamisessa 90 asteen kulmassa huolellisesti tehdyt rakennelmat. Ja mitä ihmeellisintä ollaan melkein 4000 m korkeudessa. Tuolla olisi todellakin mielenkiintoista käydä joskus ja toki myös inkakohteissa. Teillä oli kyllä todella upea reissu!
VastaaPoistaMinä innostuin suuremmassa määrin vasta "jälkikäteen" lukemaan ja etsimään netin tietoa... hieman ristiriitaisiakin paikallisten kanssa, mutta samaa mietin, että kun itse selitän Suomen historian peruja vieraillemme, niin varmaan erilaisen kuva/käsitys niistä syntyy...
PoistaKohtaamiset koen aina todella arvokkaina seikkailuillamme.... kuvatessani tulee sananen jos toinenkin vaihdettua paikallisten kanssa...
Se into, kun puhutaan sekaisin espanjaa ja englantia... hih... useimmiten toinen toista ja toinen toista ja silti vuorovaikutus on vilkasta ja se ilo mikä huokuu, kun on kiinnostunut.... a-jai-ja-jai... alkaa taas tehdä mieli seikkailemaan.