keskiviikko 21. toukokuuta 2025

Bolivian "Moait"


Seikkailun loppupuolella
"vauhti kiihtyi"
- ei ollut aikaa enää postailla,
vaan yritti elää kaikilla aisteillaan ja suorastaan imeä
loputkin kokemansa voimavaraksi. 

Kuvasin kuitenkin ahkerasti
- joten helppoa ja ihanaa palata vielä
viimeisen viikon kokemuksiin kotoa käsin.

 Andien Inkaelämään tutustuminen koetiin todelliseksi aikamatkaksi.
Historian havinaa unohtamatta kiehtovinta oli
polkeminen ja tarpominen heidän tämän päiväisillä poluilla,
vuorilla ja kotikaduilla...
Maisemat olivat muuttuneet vähemmän,
kuin palaset entistä elämää. 

Se mielenkiintoinen lauttamatka mahdollisti
kurkkaamaan myös aikaan ennen Inkoja.
La Paziin olisi päässyt suoraan moottoritietä parissa tunnissa
- mutta onneksi oli aikaa ottaa koko päivän mittainen
mutka kurkkaamaan Bolivian "Moaita" ja Tiwanakun pyramidia!!

Tiwanakun alue koostuu useammasta tasanteesta, 
Akapanan porraspyramidista, temppeliaukioista
 joista Kalasasayan sisäänkäyntiä komistaa yhä
lukuisin yksityiskohtaisin kaiverruksin koristeltu monoliitti
Aurinkoportti. Painoa järkäleellä on yli 10 tonnia.
Monoliittin "oven" yläpuolelle on koverrettuna
Tiwanakun pääjumala
sauva kummassakin kädessään.
Lapsenlapsilta tuli tähän kuvaan heti selventävä vastaus
"Mummo ja Ukko on Minecraft-maassa"

Varsin varhainen keksintö siis Minecraft...
Tiwanakussa on kukoistanut 60tuhannen asukkaan suurkaupunki
 jo ennen inkoja 200 - 1100jKr. 


11tuhatta askelta näytti askelmittari kierrettyämme
koko Tiwanakun alue tutustuen 
Andien sivilisaation alkujuuriin. 
Puoliksi maanalainen temppeli (Templete)
tuo esille sivilisaation tapaa leikata voitettujen vihollisten päät irti
tuoden ne näytille temppelin seinille.



Vaikuttava kaikessa karuudessaan.


Satojen kilojen painoiset kivipaadet kuljetettiin paikalle jokiveneillä
(mietin kovasti epäilevässä päässäni miten ne paatit on pysyneet pinnalla)
Ukkokultani totesi, että veneet on olleet lentokonerautaa!!

Painavia ne kyllä olivat - ei noussut voimalla Jukolan Jussin!

Radiohiiliajoituksella (hiilen isotooppien runsautta mittaavan menetelmän
uskotaan antavan varsin tarkkaa sekä biologista,
että materiaalin alkuperää antavaa tietoa.

Näiden paasien ja hautakumpujen ikä ajoittuu vuoteen 100-300jKr. 


Arkkitehtuuri perustuu pikkutarkkaan muuraukseen,
ajalle ei tyypilliseen sileäpintaiseen jälkeen
ja 90asteen kulmiin.
Samaa pikkutarkkuutta noudattaa sadevedelle tarkoitettu viemäriverkosto
- joka on antanutkin eniten tietoa arkeologisissa tutkimuksissa
alueen kukoistavasta aikakaudesta (100-725)
ja hitaasta hiipumisesta aina 1200-luvulle saakka.

Kuivuus ja aurinko...
liika kansoitus....
joka johti elinolosuhteiden mahdottomuuteen. 

Andien vuorijonojen keskellä karun mittava "hylätty kaupunki"
kertoo tarinaansa...
SE sai meidätkin mietteliääksi... 
Miten suuriksi kaupungit kasvaakaan
- kansoittuu enemmän kuin liikaa...
Jatkoimme nimittäin Tiwanakusta La Pazziin...

ja eipä tarvitse miettiä Suomea kauemmaksi...
maaseutu autioituu meilläkin

Käykö tulevaisuuden seikkailjat katsomassa hylättyjä
tämän päivän Miljoonakaupunkeja...
ei ne elinolosuhteet niissäkään näytä ihan kunnossa olevan. 

Kivet, kallionjärkäleet, vuoret säilyy
ja ohdake jatkaa eloaan....

26 kommenttia:

  1. Vaikuttavan näköinen paikka! Paljon olette saaneet nähdä ja kokea matkallanne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikuttavuus on juuri oikea sana kuvaamaan Tiwanakua!!

      Poista
  2. Kiehtovaa ja tosiaan, paljon ajatuksia herättävää! Kiitos tästäkin jutusta, ihanasti tässä oppii välähdyksiä tuon seudun asioista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, aikamatkailu synnyttää kyllä ajatuksia, että millaista aikaa sitä itse on jättämässä taakseen - kuka/ketkä käyvät tätä ihmettelemässä joskus.

      Poista
  3. Huikeita paikkoja ja käy mielessä , että miten ihmeessä saat kaikki nuo hienot kuvat ja kokemukset taltioitua. No tähän blogiin tulee tietysti osa, mutta uskon, että kuvia on PALJON ja pakko ne on saada jotenkin arkistoitua ?? Eläkepäivien hommaa; joskaan ette taida silloinkaan pysyä paikoillaan :-).
    Ohdake ON sisukas :-).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kysymys... blogi tosiaan on sellainen "pikapäiväkirja" = muistiinpanot muutamin kuvin...
      Kinttujen alettua kiukutella "vauhti alkoi kiihtyä"... kiukutteluvaiheessa syntyy aina milloin missäkin muodossa skräppialbumeita.
      Usko uuteen nousuun... oletkohan nähnyt kuvia pienistä skräppialbumeistani?
      yritän etsiä jonkun linkin....
      https://repolainenreissaa.blogspot.com/2024/01/r-k-s-t-n-aakkosia.html (ensimmäisessä kuvassa)
      Jälkikasvulta jos kysyy, niin "documentaatiota" on liiankin kanssa, hih...
      Ohdakkeen tavoin yritys olla sisukas ja saada kintut toimivaan kuntoon... polttava halu nähdä vielä maailmaa... ei ne kintut loputtomasti jaksa uudelleen syntyä.

      Poista
  4. Historian havinaa....ja mahtavia kuvia, on teillä ollut muistorikas reissu, hyvä kun on paljon kuvia mihin palata jälkeenpäin. 🌞💛Kiitos kun sai olla hengessä mukana.

    VastaaPoista
  5. Ihana ja mielenkiintoinen paikka. Upea seikkailu teillä.

    VastaaPoista
  6. Tuli tuossa alussa olevasta "tolppatyypistä" mieleen Oulun Polliisi-patsas Rotuaarilla. Onkohan otettu vaikutteita? Kaikkea uutta oppii, kun blogiasi seuraa, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toripolliisi.... kivestä on tehty vahteja vuosituhannet siis!!

      Poista
  7. Ulrika50v.blogspot.com21. toukokuuta 2025 klo 21.47

    👏👍🙏🤎

    VastaaPoista
  8. Ensimmäinen ajatus kuvista, sen verran kuivaa, että tuolla ei ainakaan
    ole heh! punkkeja!
    Ja toinen ajatus myös, olette olleet oikein Minecraft maailmassa.
    On teillä ollut kyllä huikea seikkailu ja paljon nähtävää.
    Mukavaa loppuviikkoa ja puuhasteluja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta - näillä main ei punkkeja ollut, mutta kulkukoiria kyllä.... hih...

      Poista
  9. Mitä jännittävimpiä näkyjä ! 😮 Voi minua kun ekaa kuvaa luulin hetken puhelinkopiksi.

    Äitini tykkää kovasti taiteilemastasi äitienpäiväkortista. Kiitokset vielä kerran 🧡

    VastaaPoista
  10. Hauskoja ohdaketupsuja siellä ollut kaiken muun mielenkiintoisen lisäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin.... kontrasti kuolleen/hylätyn kaupungin kanssa sitkeästä elämästä oli jotenkin pakko kuvata!!

      Poista
  11. Huima ja mielenkiintoinen matka myös historiaan. Se on saanut minut lukemaan lisää googlesta näistä paikoista, joista kerrot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa ihanaa kuulla, että kiinnostuit lisää. Itsekin olen yrittänyt löytää lisätietoutta ja vertailla niitä kuulemiini....
      Jotain samaa, jotain uutta, jotain sinistä, hih... kuin häissä, mutta suurin ilo, miten ylpeinä paikalliset esittelivät historiaansa ja omia kokemuksiaan - se on minusta aina parasta seikkailuista... ja hih... luulivat, että meillä on jääkarhuja!

      Poista
  12. Muistan joskus nähneeni mielenkiintoisen dokumentin Tiwanakusta . Tuntuu ihan käsittämättömältä mitä kaikkea tuossa hylätyssä kaupungissa on ollut meidän ajanlaskumme alussa jo. Viemäriverkostot sadevedelle ja rakentamisessa 90 asteen kulmassa huolellisesti tehdyt rakennelmat. Ja mitä ihmeellisintä ollaan melkein 4000 m korkeudessa. Tuolla olisi todellakin mielenkiintoista käydä joskus ja toki myös inkakohteissa. Teillä oli kyllä todella upea reissu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä innostuin suuremmassa määrin vasta "jälkikäteen" lukemaan ja etsimään netin tietoa... hieman ristiriitaisiakin paikallisten kanssa, mutta samaa mietin, että kun itse selitän Suomen historian peruja vieraillemme, niin varmaan erilaisen kuva/käsitys niistä syntyy...
      Kohtaamiset koen aina todella arvokkaina seikkailuillamme.... kuvatessani tulee sananen jos toinenkin vaihdettua paikallisten kanssa...
      Se into, kun puhutaan sekaisin espanjaa ja englantia... hih... useimmiten toinen toista ja toinen toista ja silti vuorovaikutus on vilkasta ja se ilo mikä huokuu, kun on kiinnostunut.... a-jai-ja-jai... alkaa taas tehdä mieli seikkailemaan.

      Poista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!

Näitä on luettu ja tutkittu eniten

Rodot runsaimmillaan

Raision Alppiruusupuisto kuuluu alkukesän vakiokohteisiin. Vaikkei äiti vielä asunutkaan tääl puol Suomea, niin hänen vierailunsa ajoitettii...