"Asunto"esittely Mongolialaisittain

Hymyilyttää yhä tämä Ukkokullan asuntovälittäjä kuva:
"Tervetuloa meidän jurttaan!"
Tai itseasiassa geriin, kuten Mongoliassa telttoja kutsutaan. 

Gerejä oli pienistä Hobittiovistaan
(joihin allekirjoittanut 174cm jättiläinen iski aina päänsä)
ulkoavaruudesta tipahtaneen näköisiin igluihin etuterassein ja ilman. 

Me yövyimme viidessä eri telttaleirissä ja kaikki olivat hyvin erilaisia.

 

Tyypillistä kuitenkin oli, että ne sijaitsivat jonkin vuorijonon suojassa/läheisyydessä
ja vuorethan houkuttivat aina(kin meitä) samantien kapuamaan. 

Huipulle kavuttuamme valkoiset "hobittikylät" näyttivät entistäkin pienemmiltä.

Yöllä ja kuutamossa telttaleirit näyttivät mystisiltä
- taigan maisemissa oli todellakin taikaa.

Keskiössä oli "kattoikkuna" - josta osuvasti hohti kirkkaina öinä tähtitaivas 
Myös kaminan hormi johti "kattoikkunan" kautta ulos...

Lämmitykset vaihtelivat suloisista ja tunnelmallisista kaminoista
sähköpattereihin ja olipa yhdessä lattialämmityskin. 

Vuoteita oli tyypillisimmillään 3 - 4. 

Osaan teltoista oli jälkikäteen restauroitu lisäämällä mukavuuksia,
kuten wc/suihkutilat.
Näistä jurtista oli poistettu vuode tai pari.

Rahalla saa ja hevosella pääsee...
edullisia olisivat olleet luksus-geritkin, mutta....

meidän tyyliin sopii vaatimattomuus ja halvimmat majoitukset.
"Säästyneet" rahat sijoitamme mieluummin fillareihin, 
seuraavan seikkailun lentolippuihin ja niin edelleen...

Tästä reisusta tuli todella budjettimatka
- lennon myöhästyminen ja jämähtäminen Istanbuliin teki sen,
että saamme korvausta toisen lentolipun hinnan verran...
- mihinhän sitä seuraavaksi lähtisi seikkailemaan. 

Majoituimme siis kaikista edullisimpiin gereihin. 
Leirintäalueilla oli tosi fiksut yhteiset hygieniatilat, respa ja ravintolapalvelut. 

Yöt olivat jo syyskuun lopulla viileitä - mittari laski aamuöisin lähelle nollaa.
Päivälämpötilat nousi parina päivänä yli 20,
mutta tyypillisimmillään pysyttelivät 14-18 paikkeilla.
Täydellinen lämpötila fillaroida ja kavuta.

Illalla oli aivan ihanaa käpertyä paksun ja painavan peiton alle
Suomi-pipoissa nukkumaan, kuin pienet possut!!
Tuttua meille - pakuelomme olosuhteet
muistuttavat itseasiassa paljonkin Nomadielämää, hih!!

Valkoisia "tattikyliä" keskellä ei mitään

Uskomattoman upea kokemus jo majoitukset, saati ympäristö, luonto.

Luonnon värileikit eriaikaan vuorokaudesta

Mongoliaa voi suositella suurella ❤️!! Meiltä jäi sinne palanen sydäntä!