torstai 6. lokakuuta 2022

RUNOtorstain satoa

SusUlvoo-RUNOtorstai-aiheena-Tunnustuksellisuus-Peiliin katsominen

tämä onkin laatuaan viimeinen RUNOhaaste.... monen monta runoa SUS sai minutkin rustaamaan
- leikittelemään sanoilla ja taidettakin usein kylkeen...

Sai siis katsomaan peiliin ja itseasiassa kun I-alkuista aihetta ei koskaan tullut....
vaikka sellaisenkin rustailin jossain kohdin "RUNOmatkaa",
niin julkaisempa senkin samalla...

Itseasiassa ainakin tunnustuksellista itseironiaa I-runossa  Iltanuotiolla ilakoija
Sopii ajankohtaankin niin sopivasti, kun juuri pakkailin makuupusseja
ja fiilis kuin riparileirille lähtijällä... huomenna Porkkalanniemen leirikeskukseen
KAPUAjaleirille viikonlopuksi!

Peiliin katsominen

Peilikuva paljastaa
pumpuliin peitellyn
periksiantaneen pakoilijan.

Päiväpeiton piiloon pakenen
peilikuvan pelottaessa.

Pirinä puhelimen pihisti pakounet pieniksi.
Puhelukin pelkkää potaskaa
- päätä pyöritellen pohtimista
- pinteessä parkumista.  

Peilille palattava?

Päätä pakottaa - pelottaa!
Pakeneminen pitää piinaavassa pauhussa.

Pakko päänsä poltetta purkaa
- peilikuvalleen puhuttava
- piiskaamatta pyhintään!
  
Peilikuvan puhetta päin
palasen pienenkin parantuessa
puhkeaa pääkopassa pääoma pursuilemaan.

Iltanuotiolla ilakoija

Ikimetsän illuusiossa
iltayön ilmestys ihmeellinen.

Iltanuotio ilakoi, iskee irtoliekkejä
- irrottelee ikeet ilmoille.  

Istuu illassa
ikäneito, ikääntyvä ihminen
ihmetellen ihopoimuja ilmaantuvia.

Ihossa ilmiselvästi itkuraitoja, ivaa,
irtiottoja ikimuistoisia,
intohimoa, ilakointia ilolinnun.

Itätuulen ilakoidessa irokeesissani
- ihastunko itseeni ?
 -itseriittoisuuteni ilmentymään?

Ilmeisesti - ilahduinhan itsekin 
ilakoimaan! 


ja kiitän Sus sinua runosuoneni väliaikaisesta herättämisestä!!

8 kommenttia:

  1. Runosi Peiliin katsominen on koskettava. Tunnistin siinä kovasti itseäni. Rehellisyys itseä kohtaan on vaikeaa, mutta kun sille tielle lähtee, ei paluuta ole. Aina se on kuitenkin helpompaa, päivä päivältä ja seuraus on kaunis: et enää koko ajan ruoski itseäsi, olet armollisempi - ja vähiten arvostelet enää koskaan muita ihmisiä. Iltanuotiolla ilakoiva on myös hieno runo. Jään kyllä nyt kaipaamaan näitä syvällisiä runojasi kovasti. (Edelliseen runoosikin laitoin viestin, kun vasta nyt huomasin sen.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos AilaKaarina! Minäkin jään kaipaamaan lämminhenkisiä ihanan kannustavia kommenttejasi.
      Säännöllistä runoilua tuskin jatkossa, mutta erittäinkin tärkeää Hyväntekeväisyys postausta jatkossa luvassa 11.10. Tyttöjen päivänä aloittaen!! Siihen tulemme tarvitsemaan tukea ja Apua, joten toivottavasti et unohda minua kokonaan!!
      Halauksia lokakuuhusi!

      Poista
  2. Upea runo tuo Iltanuotiolla ilakoija. Runo antoi ajateltavaa ja pohdittavaa.

    VastaaPoista
  3. Hienoja runoja, pidin etenkin
    peilirunostasi❤️Kaunista viikonloppua
    Repolainen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jael - viikonloppu oli kyllä todella kaunis, vaikka osoittain myrskyinenkin eteläisessä Suomessa Porkkalanniemessä
      Kauniita ajatuksia ja maisemia sinunkin eloosi!

      Poista
  4. P kolahti täällä, I toimii myös. Otan kunnian runosuonesi puhkeamisesta! Kiitos, ja kai sitä nyt ilman Sujestakin voi runoilla???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - kunnia kuuluukin sinulle!! Ja saas nähdä saanko aikaan runoja, vai alanko suoltaa muita ideoita
      - joihin niihinkin tulevan tarvitsemaan teidän ihanien blogiystävien apua ja tukea!!
      Kapua-Malawi käynnistyy ylihuomenna Tyttöjen päivänä 11.10.2023

      Poista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!

Näitä on luettu ja tutkittu eniten

Silppu”taidetta”

Ensin oli vain valokuva pienestä suloisesta aavikkoketusta  ja hurja kasa sillpuja! Kettu pääsi parin muunkin Repolaisen kanssa istumaan sil...