sunnuntai 15. toukokuuta 2022

RUNOtorstai Uskollisuus ja rakkaus


Nyt taidettiin mennä taide edellä... 
Rakastan ukkosmyrskyjä, yleensäkin voimaa myrskyn, tuulen...
niistä vahvuuteni kerään, niin ainakin luulen, varsinkin kun salaman ja jyrähdyksen yhtä aikaa kuulen...
hih... siinä toinen vahvuus-runo, mutta 
Susulvoo-Runotorstai-Uskollisuus
haasteen inspiroimana sanasta Uskollisuus syntyi jälleen pelkällä U:lla tämmöiset mietteet


Unelma uskollisuudesta 
usein ukkosmyrskyyn uuvahtaa!
Uikuttaen uupuneena
- uudelleenko uskaltais?

Unelma uskollisuudesta
uusiin ulottuvuuksiin
- ujonkin uhrautujan
- uhkarohkean unelmoijan 
uudelleen uudistais?

Uskon uudelleen
uskollisesti 
unelmiini uhkarohkeisiin!!

Hih... lisäämpä tänne toisenkin runon, jonka runoilin elokuussa 2021
Uskollisuutta, luottamusta, rakkautta, sietokykyä ja ties mitä on tarvittu 
35-vuodessa... kuva se inspiroi tuolloinkin runoilemaan...


35-vuotta sitten…
Huntu hulmuten tyttö tää,
ei voinut pienessä mielessään
edes käsittää,
minne elämä vie, mitä tulee sisältämään!
Hulluinkaan unelma ei toteutumatta jää,
kun vieressä toinen, yhtä rämäpäinen säheltää!

On sukellettu meren syvyyksiin, kiivetty korkeuksiin,

hypätty kohti tuntematonta, uskottu-siivet kantaa
ja taas jotain uutta meille antaa!

Eikä onneksi tiedetä itsekään,
mitä kaikkea yhdessä ehditäänkään,

ja vaikkei ehdittäis enää yhtään mitään,
niin joukko tää
-joka meistä jälkeen jää,
on parasta seikkailustamme tästä
ja tekee merkityksellisen ja tärkeän koko elämästä!

Rustattu rakkaimmilleni viime elokuussa 35-vuotis hääpäivänämme

14 kommenttia:

  1. Hyvä esimerkki siitä kuinka käyttämäsi alkukirjain-tekniikka on tiellä, tunnen kuinka haluaisit kirjoittaa tästä aiheesta, avautua laajemmin, käyttää muitakin sanoja vaan silti et uskalla ehkä ottaa sitä hyppyä? Ei vaan toimi tuo teksti, anteeksi.
    Kiitos osallistumisesta, mieti nyt hyvä Shkettulainen, onko mitään tolkkua pitäytyä tuossa tavassa? Osaat kuitenkin kirjoittaa sujuvasti ja nämä runot, vaikka ovatkin uutta, on olleet ihan käypäisiä, jopa hyviä. Paitsi nyt, töksähti kunnolla. Rohkeasti vain, ei ole muuta menetettävää kuin maine ja kunnia, toisaalta saatat saada vapautuessasi hyvänkin teksti aikaiseksi ja se on aina riskin arvoista. Anna palaa repolaisen renttukettu, rantapalloksiko jäät vai pääsetkö, uskallatko, tavoitella koripallon huikeaa asemaa pallostossa? (hihiii, palloja peliin, puutaheinää..)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, ei tartte pyytää anteeksi - töksähdyksetkin on hyviä!
      Irtiotosta tai uskalluksesta vaihtaa tyyliä ei ole kyllä kiinni.
      Suorastaan nautin yhden kirjaimen sanailusta, kun tälläista en ole ennen juuri tehnytkään...
      eli niin hauskaa haastaa itseään - kokeilemaan aina kuinka pitkälle ne "siivet kantaa" missäkin asiassa...

      Mutta lisäsimpäs toisenkin runon - viime elokuulla rustaamani... kuvat sitäkin saattelee,
      sillä se mitä eniten rakastan, on leikkiä valokuvilla ja "mietteillä"
      - niinkuin itse tuppaan sanomaan sanailuistani - runomuodossa nyt kuvateksi!
      Sopinee aiheeseen Uskollisuus tämäkin rustaukseni?? Hi-hii...

      Poista
  2. Minusta saman kirjaimen käyttö runossa kuvastaa hassuttelumieltäsi. Varmaan saisit toisenlaisenkin runon aikaiseksi, tai 10 muuta. Tässä on löytynyt hyviä u -sanoja kuvaamaan rakastamisen vaikeutta ja epävarmuutta, toivoakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih... kiitos Sartsa: Osui ja upposi... niin hauskaa hassutella ja varsinkin haastaa ittensä.
      Mut lisäsimpä nyt sitten "vanhan runonkin" - viime elokuussa jo rustatun!
      Sanoilla leikittely on vain niin hauskaa!!

      Poista
  3. Liikaa sanoja, muuten hyvä, rytmi pysyy ja riemu välittyy. Siis tässä uusimmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ha-haa... "paljon sanoja, en ymmärrä yhtään" - lie ollut jonkun Putous-hahmon hokema!!
      Itselleni jokainen sana merkityksellinen, ei yhtäkään liikaa!

      Poista
  4. Mahtavan pitkä avioliitto sinulla ja miehelläsi! Onnittelut siitä. Toivon lisää yhteisiä vuosia ja hienoja seikkailuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon - uskomatonta itsestäkin, että syyskuussa tulee 40-vuotta siitä, kun vieressä on ollut "sama unikaveri"!

      Poista
  5. Ihanat kuvat! Näissä on elämisen riemua. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu, pari säheltäjää osui sattumalta yksiin, joten vauhtia ja vaarallisia tilanteita on riittänyt, niitä kohti jatkossakin!

      Poista
  6. Tämän viikon sana Valta, voihan voimakas v-kirjaimilla vurffailu, vieläpä vörmistely ja väyrystelykin!! ;D

    VastaaPoista
  7. Hienoa. Kyllä rakkaimmalleen kannattaa rustata runojakin. Onnittelut teille.
    Samalla kirjaimella kirjoitetut runosi toimivat mielestäni ihan yes. Minä olen innostunut myös semmoisesta ja toinen kiinnostava runoileminen on yrittää saada ajatus kalevalapoljentoon.
    Seikkailijaluonne olet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi K-I-I-T-O-S! Kommentit lämmittää aina ja hmmmm.... mielenkiinoista runomittaa kalevalaisittain...
      Mulle yllytyshullulle ei paljon tarvita, kun innostun kokeilemaan... seikkailijaluonne tosiaan, vähän kaikessa...
      Iloisia asioita arkeesi - mieli niin iloinen kommentistasi!

      Poista

Kiitos kun poikkesit sivuillani;
jotta minäkin siitä tietäisin, niin pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!

Näitä on luettu ja tutkittu eniten

Poluilla muistojen

”Mistä kaikki alkoi, se on salaisuus… ” Eipäs olekaan enää tämän postauksen jälkeen…  sillä kesäloman ensimmäisenä päivänä polkaisimme synny...