Pelkkää syömistä(kö)?

Loppuviikosta oli niin pieni palaveri - kahden ammattilaisen miitti,
että päätin yllättää astetta omituisemmilla tarjottavilla.
Eli Repolaisen räpellyksillä...
Kolleegan hakiessa yläkerran automaatista kaffet
lämmitin mikrossa aamulla paistamani vohvelit
ja katkarapu-kylmäsavulohiherkut salaatin kera päälle. 

Ei muuta kuin maistelemaan ja arvausleikki, että mistä vohveli on tehty? 
Eipä arvannut, eikä edes uskonut - kun paljastin

Vihreys valtavasta määrästä persiljaa ja on siellä joukossa vähän rucolaakin,
mutta ei näköjään näy kuvassa.
Kanamunat, raejuusto ja joku arkijuustoraaste - ei mitään muuta!
Munat ja vihreät pamixilla tasaiseksi ja juustot sitten vain sekoittaen ja paistumaan. 
Onnistuu myös lettupannulla...
Minä vaan hullaantunut vohvelirautaan, kun ilman kääntelemättä ja vahtimatta
paistaa ihana lämpimän aamu"leivän" minunkin hermoilleni sopivaksi. 

Viikonloppu jatkui aika ruokapainotteisesti.
yritän oikeasti saada tuhottua tuota JÄTTIPERSILJA -kasvustoa johonkin
(kuivattaa en viitti, kun edellisen vuodenkin kuivatuksia on jäljellä) 
Kai pamixilla pistän lopun pehkon ennen yöpakkasia silpuksi ja heitän pakkaseen...
sitä en olekaan kokeillut. 

Makkarakuppeihinkin paljon persiljaa saksilla silputen. 
Alla siis yx-tai kaks Balkan-siivua, täytteet saksin suoraan kuppeihin, 
persiljaa, mozzarellaa, paprikaa, tomaattia ja päälle munaseos,
johon raastoin vähän mozzarellaa, kun muuta juustoa ei enää ollut. 

ja uuniin

ja pöytään

pöydässä muuten uudet tabletit... ja jokainen erivärinen

- ajattelin tehdä ruskan sisälle, kun ulkona se on niin ruma. 
Tuo taustalla näkyvän koivunlehdet on ihan ruskeita ja ruttuisia... siis ruma!!

En tykkää tämän vuoden ruskasta yhtään - ainakaan täällä meilläpäin!!

Salaatit odottamassa jo uuniruokaa
lisäväriä niistäkin tuli pöytään...

Ruskansävyjä lisän kalapaistokseenkin.
"Kirjo"- porkkanat on ihania - en tajua miten nuo "mustat"porkkanat on risteytetty,
siinä on pinnassa ihan kuin punajuurikerros...

Uunivuokaan siis alle potut&porkkanat, päälle saksin lohi- ja seipaloja
ja yhden jämän tonnikalapihvinkin edelliseltä päivältä 
(ettei mene hukkaan - vaikka se olikin jo kypsä)

Sitruunaisen juustokastikkeen lämmitin kattilassa;
texmexsoosi jatkettuna kuohukermalla ja rapujuustoraasteella
ja tooooooosi paljon sitruunamehua. 
Mausteina vihannesten ja kalojen päällä jotain valmista kalamaustetta
ja sitruunamehua jo sinnekin. 
Soosi päälle ja uuniin...

ja eikun syömään....

Ehkä vaikuttaa siltä, ettei me tehty viikonloppuna mitään muuta kuin syötiin...
No - sitä me kyllä tehtiinkin paljon, myönnetään...

pihahommia, autojen pesua ja -vahausta ja fillarointiakin jälkikasvun futisfanituksen lisäksi.

 
Ja puikotkin kolisi - en oikein usko ittekkään, mutta jo toiset sukat tipahti puikoilta,
mutta ei ne valmiit ole lainkaan - tai ainankaan sen piirrokseni mukaiset
- itte piirsin mallin.

Tässä vihje... nämä niistä vielä puuttuu ja vähän muutakin.

Arvaas, mitkä sukat on valmistumassa....???


Ja yksi mihin hurahdettiin lauantaina oli NAURAMINEN
- siitä ei meinannut tulla loppua lainkaan!!

Sen aiheutti vanhat valokuvat. 
Sillä lankesin facessa nuoruuskuva ansaan ja niitähän piti sitten lähteä kaivelemaan... 
heh heh... tämän sitten julkaisin - vuodelta -84.

Pari vuotta oltiin tulevan Ukkokultani kanssa tuolloin seukattu...
samaisena syksynä muutettiin yhteen asumaan.

Paljon löydettiin hymyä ja suorastaan naurua herättäviä valokuvia,
hih... on ne vuodet vierineet.

Hieman kauempaa otetuissa kuvissa ei kasvot niin erottuneet
- kuten Pamukkalen altaissa kelliskellessä häämatkalla -86. 

Vaikka ihana kuva olisi ollut tämäkin...
Yhteisiä seikkailuja on kertynyt jo yli 4vuosikymmentä!!
Niin kiitollinen, kun on löydetty toisistamme toisillemme kumppanit,
joiden haaveet ja visiot elämästä käy yksiin!!

Nytpä houkuttelen sinutkin kaivamaan esille albumit,
kuvia vuosikymmenten takaa...
ja julkaise edes yksi kuva blogissasi ilokseni
 (ja varmasti muidenkin iloksi! = varsinkin OMAKSI!!)

Kirjoittele siitä hetkestä mitä se nyt tuo mieleesi - tai ole kirjoittamatta.