tiistai 7. kesäkuuta 2022

Tuli Raapaloitua vähän itseäänkin

Kuvakirjeitä karsikonperältä blogista bongasin ensinnäkin ihanan sanan RAAPALE
Sana itsessään ei sanonut minulle mitään,
mutta nyt tiedän, että se on tasan 100 sanan pituinen juttu!!

BLOGitse vinkkaa kirjoittamaan kesäraapaleita
ja antaa vihjeeksi vapaaehtoisesti käytettäviä sanoja: 
nopea, säilyttää, haluta, unohtaa, uida.

AiMariin juttu kaikessa valokuva upeudessaan kolahti ja sai minut yllytyshullun liikkeelle.
Kaikenlainen uuden kokeilu viehättää... joten siitä tämä "Itsensä Raapalointi" sitten lähti

Ensimmäinen "raapaleeni" jota lukiessa mietin:
Onko tämä nyt ollenkaan juttu? Onko runo? Miten ne erottaa?
Pitäisikö vaan olla katkaisematta rivejä... muuttuisiko tuo runoa muistuttava sitten jutuksi??
Heh heh... annan teidän kokeneempien ja viisaampien kertoa
- sillä nyt en filosofisissa mietteissäni pääse mihinkään lopputulemaan.
On ihanaa oppia uusia asioita...

Raapaleeni: Mieleni maisema

Mieleni maisemaan matkaten - polkuja pieniä polkien.
Männynoksat käsivarsiani kutittelee, poskeakin hipaisee.
Huipulle hurjapää haluaa ja hypähtää satulastaan.
Taluttaen tarpoo metrit viimeiset
juurakot, mättäät kivikkoiset.

Kalliolta korkeimmalta, sen kukkulalta taivas aukeaa,  
- siintää edessä sininen vesi, sininen taivas.
Sinisyyteen syvään paha mieleni hukuttaa,
uida, sukeltaa ja 
unohtaa.
 
 Luonnonvoimaan luotan, sen lujuuteen 
tahdonvoimani paluuseen. 
Liikkeelle lähden, matkaa jatkan
en halua jäädä upoksiin.

Matkanteko maastossa ei ole nopeaa
- kiireen saa unohtaa 
ja rauhan mieleensä palauttaa.
Syvät veet säilyttäkööt
särkyneimmätkin salaisuudet.

Tunnemyrskyn jälkeen
kipu rinnassa, sydämessä helpottaa.
Tuntoaistin takaisin saan lihaksiin isompiin
- voimaa uhkuen
poluille polkaistaville palaan. 

Matkat mielen maisemiin
minuuttani rakentaa
henkisyyttäni, fyysisyyttäni
- kokonaisuuttani!
100


No - tulipa sitten runo tai juttu, niin ainakin mietteet on omiani, sanoja 100
ja teksti kunnianosoitus rakkaalle harrastukselle:
Maastopyöräilylle, joka on todella minua kokonaisvaltaisesti eheyttävä toiminta elämässäni.
Sen satulassa ja sarvikkoa ohjaillen/työntäen se on johdattanut lukuisiin mielenmaisemiin
- enemmänkin kuin eheyttäviin.
Se on tuonut sitä niin sanotusti "Hyvää kipua" takalistoon, reisiin, pohkeisiin
 ja välillä omituisemman värisempää jälkeä ja ei niin hyvää kipua kehooni
(=muutama kunnon kuperkeikkakin on näet tullut tehtyä)
Mustelmat paranee siinä missä mielikin
eli hyvää tehneet - nekin!!

6 kommenttia:

  1. Olipa hieno kesäraapale! Mukava kun tulit mukaan.
    Raapale sijaistaa krapua, jota talvisin kirjoitetaan kolmen sanan tai yhden kuvan vinkillä SusuPetalin blogissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih - kiitos.... mukavaa kokeilla aina jotain uutta!!

      Poista
  2. S'oon runo-muotoinen raapale;) Ensimmäiseksi suorastaan loistelias!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tos-tos...hauskaa ainakin ja varsinkin, kun saa mietteitään ULOS erimuodoissa ja eri"säännöillä"

      Poista
  3. NYT pääsin tänne! Hieno maisema palkitsi pyöräilijät. Uskon, että mielestä karisee kaikki muu kun metsässä polkee. Hieno intohimo sinulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa kun onnistui - kommentit lämmittää aina mieltä todella paljon - tietää, että "joku" on täällä oikeasti käynyt ja kenties hetken viivähtänytkin!

      Poista

Kiitos kun poikkesit sivuillani;
jotta minäkin siitä tietäisin, niin pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!

Näitä on luettu ja tutkittu eniten

Poluilla muistojen

”Mistä kaikki alkoi, se on salaisuus… ” Eipäs olekaan enää tämän postauksen jälkeen…  sillä kesäloman ensimmäisenä päivänä polkaisimme synny...