Lehtikaalisipsejä

Jääkaapin tyhjennys-lehtikaalia sipseiksi-niin jopas meni äkkiä! 
 

Urheileville miehille

Urheileville nuorille miehille pari paikaista korttia pyöreitä täyttäessään
- tilauskortit tulee joskus tosi lyhyellä viiveellä....
eilen työkaveri tilasi ja tänä aamuna ne jo vein...
sillä NYT alkoi loma
ja Repolainen ei Räpellä viikkoon mitään

- vaan on Reissaamisen vuoro!!

Mukaan seuraaviin haasteisiin:
AllsortsChallenge-6712-Masculine
CraftRocket-91-For-boys/men
SparklesForum-150-For-men-only
HobbyShopVeldmaat-Mannenkaart

Samat materiaalit 3/3

onkohan koskaan ollut yhtä vaikeaa saada aikaan albumiin sivuja kuin nyt kuluneen kuukauden aikana
- keskittyminen on mennyt kaikki jonnekkin ihan muualle, huh huh...
Deadline vaadittiin - että viimeinenkin valmistui, 
eli Päivin ihanasti materiaaleista oleva sivu,

Kiitos Päivi ja Leena vaihdosta ja niin upeita töitä loihditte 
- täältä pääsee näkemään kaikki!

 

Kolmessa päivässä...

Varaslähtö viikonloppuun alkoi perjantaina klo 13.30

Milloin viimeksi olen päässyt siihen aikaan töisä?????
No, en muista, koska viimeiset työviikot on olleet aivan hulluja!!
No niin, kuin lapsuusajan päiväkirjasta kellonaikoineen
klo 13.45 kotona,
klo 14.05 pyyhe päässä tekemässä munkkitaikinaa
- miksi, siihen ei ollut edes sen kummallisempaa syytä kuin,
että tuo LISÄÄNTYNYT AIKA "vapaata elämää" sai vaan energiseksi.  
Tein tällä kertaa munkit kauramaidosta - kaffeversiosta. Oikeampi syy,
kun purkki oli ollut sen max viikon jo auki ja ajattelin kaffeen olevan sopimatonta...
ehkä olisi sopinut siihenkin, mutta munkeista ainakin tuli tosi kupsakoita.
Tuppaa munkkini turpoamaan muutoinkin, mutta nyt extrasti... 
eli kauramaito jatkoon!

Ja nyt muistin kuvata ne "munkin reiätkin" - joista joskus aiemmin on ollut juttua,
että miten ne teen ja mitä niillä teen.
Aika huonosti kuvassa näkyy tuo teräksinen pursottimen suutin,
mut tosiaan itse munkin painan lasilla ja reiän suuttimella.
Joskus paistan nuo "Reiät" minimunkeiksi,
mutta joskus vain kaulitsen viimeiseen saakka uudelleen
ja viimeisestä sitten syntyykin aina omanlaisensa arvoistus...
kuten tällä kertaa  sydän!
Se piristi mieltä entisestään ja energisoi... 
 


Munkkikaffet juotuame olikin aika suunnata Logomoon
Voice Of Finland Liveen.
Siitä on 1½-vuotta kun edellisen kerran - 2020 livet oli syyskuussa ja viime vuonna ei lainkaan... 

Mikä fiilis, kun tupa oli täynnä, 2000 ihmistä samaan aikaan samassa paikassa
- oma känny piippaili tuon tuosta ja alkoi tulla ystäviltä kuvia,
et oltiin myös tv:stä tuttuja, heh heh

   
Tosin moni minut tunteva jaksaa yhä vieläkin ihmetellä miten me joka vuosi "ängetään" tuonne Voiceen, vaikkei musiikki ole meidän juttu lainkaan... arjessa ei soi mikään muu kuin oma pää...
siellä kyllä kilisee joskus mitä kummallisempia ajatuksia tai on kilisemättä.

Se ei ole se musa, vaan se liven tekeminen - lavashow, ja miten se tehdään!!
Voicessa parasta on ohjaaja Eelis - joka tuntuu jo kuin tutulta...
10 Voicea Turussa ja me niistä oltu läsnä 8...

Samaan viikonloppuun osui myös pari perinteistä turnausta
 oma peli-iltamme ystävien tykönä...."Poika", eikä "Uusi Tyttökään" tullut kotiin tänä vuonna!
Mutta kyllä oli ihanaa kiireettömästi viettää aikaa ystävien kanssa, syödä hyvin
ja leikkimielisesti (vaikka välillä tuntui kyllä leikki olevan kaukana, heh heh!!)
kisailla niin dartsissa, pöytäjäkiksessä, kuin koronassakin...

Vaikka yli "tuhkimo-tarinan" meni kotiutuminen, niin reippaana oltiin jo yhdeksältä aamulla
lapsenlapsen jalkkisturnauksessa - ollaan kuulemma ne parhaat ja innokkaimmat fanit!!
Pojasta polvi paranee - pronssimitalli kaulassa kotiin ja
vielä illemmalla mummoa&ukko virpomaankin! 



Pelien välissä ei viitsitty kotiin ajella, vaan tulipa lenkkeiltyä Piikkiönlahden -
ja Rungon kartanon maisemissa posket punaiseksi - ihana kevät!!  

Lenkkimaastoista parhaimmat ja inspiroivimmat ovat mäet - eli mitä korkeammalle - sen parempi
ja toinen suorastaan magneetin tapaan puoleensa vetävä on vesi...
meri kutsui!!

Mikä on sinun mieleisin lenkkimaasto?

Samat materiaalit 2/3

Samoilla materiaaleilla mennään - nyt mun lähettämätat vuorossa.
Innostuin ihan tehtailemaan kohotaskuilla akryylimassasta "koristeita",
joten lähetimpä yhdet levyt ringissä mukana oleville Leenalle ja Päivillekin
- jännityksellä ja myös itselleni ideoita saaden miten keksivät sitä käyttää. 
Kurkatkaas TÄSTÄ facen Skräppääjät ryhmään katsomaan miten upeat niistä tuli

Oma sivu on muisto Haukkavuorelta 12-vuoden takaa... 
omat lapset kera tulevien vävyjen...
Muistoalbumia tyttärelle teen

 

RUNOtorstai Suloisuus

Runon aika - tulihan ja olihan jo torstai! Runo oli valmis jo alkuviikosta,

mutta kun haluan tulkita myös visuaalisemmin sanailujani
- niin tämän tekeminen hieman kesti....

RUNOtorstaihin innostuin SusHuokailee blogista
- tämän viikon sana/sanat Suloisuus, suloinen, sulo!

Sanailuni juontaa mullan alle, jossa sinnikkäät sipulit talvehtii
ja ensi säteiden aikaan pilkistävät koloistaan...
Taisivat tosin tämän takatalven myötä vetäytyä taas kuoriinsa sidoksiina maan uumeniin.

Jotenkin elämän ihmeellisyys, lakastuminen, kuin kuolema
ja yhä uudelleen herääminen suorastaan säteilemään
- sopii meikäläiseenkin.

Vaikka välillä olo on kuin mullan alla,
sorassa, suorastaan pistelevissä sepeleissä
- niin jostain löytynyt onneksi se voima ponnistaa
ihan vaikka vain hymyilemään 

- siementämään sitä suloisuuttakin hitusen ympärilleen
- itääkö, se onkin jo toinen juttu!!

Sanailuista sekavista selkoa saako
- itselleni ainakin terapeuttista ja niin hauskaa päästä lukemaan muiden runoja!!
On nämä ihmismielen mietteet mielenkiintoisia ja niin erilaisia 

ja se tässä onkin parasta!!

Keväistä viikonloppua toivotellen sanoin: 
Sädehtikää!!  

täältä löydät aiemmat runosuoneni sykkimiset: 
SININEN
KIIRE
HASSU


 

”Tortilla” salaatista

Kyllä se taitaa olla totta, että olen 
"Mitä kaapista löytyy kokki"

Netissä näin tortillasysteemin, johon lusikoitiin tuota 
Koskenlaskijan chili ruoka&dippiä päälle ennen uuniin laittamista
Pakkohan sitä oli ostaa,
MUTTA
heh heh... ei yhtään tortillaa kotona...
Jäävuorisalaattia sentään jääkaapissa - siitä isoimmat lehdet alle "tortillaksi"
kermaviilin loppu eilisten wokkivihannesten kanssa päälle ja sit puolikas purkki
aurinkokuivattuja tomaatteja ja sitä Koskanlaskijaa sinne tänne.

Terttutomaattejakin löytyi ja koska ne on niin-niin nättejä juuri tuon kannan kanssa
- niin sen kera uuniinkin
- syömättä kyllä jätimme.

Tämä tortilla ei kyllä mitenkään näppärästi ollut lautaselle siirrettävissä,
siksi kera leivinpaperin. 
Ja vaikka itte sanonkin,
niin aikas ihana iltapala meille kahdelle.

Kun isäntäkin on niin "peloton",
uskaltaa laittaa suuhunsa mitä tahansa "Pelle Pelottoman" keittiöstä ulos tulevaa, 

jopa kehuu, et jatkoon...
niin sitä innokkaammin sitten kokeilee ihan kaikkea!!

Tää menee itteltäkin kyllä ehdottomasti jatkoon... ajatuksissa jo varhaiskaalipizzaa!
Koreassa syötiin valtavasti kaalia...
sitä tuli pöytiin mitä ihmellisimmissä muodoissa ja näki myös naapuripöydissä, 
- usein tapa syödä oli myös kurkittava naapuripöydästä.
Meillä loksahti kummallakin leuat auki sen kaaliköntsän kera ensimmäisellä kerralla
- vieressä 4 kuppia erilaisia "sooseja", hih... ihana muisto!!

Sen reisun (2018) jälkeen olikin pitkään kaalia pöydässämme,
muodossa jos toisessa!
Mutta unohtunut
- nyt kaali uuteen nousuun!!!

Dinosaurus viikonloppu🦕🦖

Viikonloppua vietimme tämän ihanan Dinosaurus-fanin kanssa
Aprillipäivänä syntynyt rakkaamme on jo 3-vuotta!

Melkein kaikki rakkaat koossa, vain nuorimmaisemme puolisoineen ei päässyt tulemaan,
mutta olihan sitä soffan täytettä näinkin!! 

Tyttäreni oli loihtinut suorastaan mielettömän brunssin ja jokaista lautasta vahti myös dino

- aika kilttejä olivat, kun antoivat popsia herkkuja ja niitä riitti!!

Minäkin sain sentään vähän kokata, kasvispiirakka tuorejuustopohjalla
syntyy suit- sait sukkelaan. Tällä kertaa täytteeksi raastoin erivärisiä porkkanoita,
jotka pyörähti pannulla pehmenemässä ranskankerman kanssa - sitten pohjan päälle, 
silputtua kevätsipulia, fetaa ja kirsikkatomaatteja vielä juustoraasteen alle ja uuniin.  

Iso-mummi pääsi auttamaan huikean kakun valmisteluissa jo edellisenä päivänä
- sankari itse opastaa!! 

Juhlien todellinen kruunu oli tämä uskomaton moniulotteinen kakku

- kynttilätkin jotain taikaversiota, joiden lopulliseen sammuttamiseen tarvittiin 
puhallus-apuun isoveli ja serkutkin!

  

  
Sankari oli kyllä niin komeana ja reippaana vastaanottamassa vieraitaan.
Ja aina kun tämä suku on koolla, niin on tapana mitata joko vanhin lapsenlapsista, (11v) on isomummia pidempi ja NYT se oli tapahtunut, jouluna oli vielä pari senttiä vaille....

Samat materiaalit 1/3

Leenan kuoren avattuani palasin heti vuosikymmenten taa...
Mummolan mattotelineellä istuu 3- ja 2-vuotiaat siskokset...
Perhoset lenteli kukkia kasvoi, elelttiinhän heinäkuuta!
Ihanan kuvamuiston sain keskimmäisemme albumiin, joka on ollut työn alla kuin Iisakin kirkko...
josko näiden samat materiaalit vaihtojen kautta saisi uuden innostuksen, kun on ollut ihan jäissä skräppääminen. 
Mukana vaihtoringissä siis Leena, Päivi ja allekirjoittanut
Kaikkien työt näkyvissä Facen Skräppääjät ryhmässä 

 

Aprillipäivän puutarhuri

April-april-april... tämä ei ole aprilliä, sillä tämä pieni suloinen puutarhuri syntyi tasan 3-vuotta
sitten. Tällä kertaa tein oman mallityöni korttina ja korttikokoon - joskin aika iso kortti,
leveyttä 22cm ja korkeuttakin 17,5cm.
Yritin mitoittaa siten, että on liitettävissä hänen skräppialbumiin,
jonne aina välillä teen täydentäviä muistosivuja


Huhtikuu - eikös NYT jo viimeistään ole kevät?
Vaikka tätä postausta tehdessä lunta tuleekin ihan valkoisenaan taivaalta.

Huhtikuun haaste kyselee, että sujuukos se kevät huiskien vai huilaten?
Millaisista puuhista sinut "saa kiinni/tavoittaa" keväisin?
Haastepalkinnon sponsoroi Anun Putiikit! 

 
Mun kevätpuuhiin kuuluu askartelupöydän tyhjentäminen, se taasen hieman eteni tämän mallityön kera.
Gellitelan puhdistuksessa syntynyt keväinen tausta sai päälleen Lavinian leimailoa parin "heinä-törröttäjän" kera. Joku koristetaustapahvi pääsi tukevoittamaan valokuvia ja kun oli niin kivat kuviot, niin jätin ihan näkyville kehyksiksi. Embossasin lapioon ja haravaan rouheista kultaa... metallinsävyä tavoitellen, mutta kenties enemmän hiekalta näyttää lopputulos...
Aiheeseen sopivia vihannestarroja ja PlayTime nappi... siinäpä se

            

Itse en kyllä ole mikään puutarhuri ja tähän aikaan ei siemenpusseja löydy kauppakassistakaan,
eikä sormet ole mullassa. Mutta nuo kuvassa näkyvät ruukkusalaattien, -yrttien multaosat itää ja tuottaa kyllä koko kesän satoa tapapihan ruukuissa ja ryytimaallakin. Ja onneksi oikeasti on näitä pikkupuutarhureita apuna... saavat runsain mitoin vettäkin!!
   
Eli mun olisi kai pitänyt skräpätä kuva juuri tuossa riippukeinussa, mutta kun sellaista kuvaa ei ollut ja itseasissa nuo riippukeinut on työvälineitäkin... asiakkaani kyllä keikkuvat niissä lähes päivittäin.
Että semmoinen kevät täällä - kummoinen siellä?

Tulethan mukaan haasteeseen? Pääset siihen tästä!!
Ja ellet pääse, niin et ole Facen Skräppääjät ryhmässä!!
Klikkaus jäseneksi onnistuu helposti, siellä näet myös huhtikuun vierassunnittelijan Annan upean mallityön!!