Takana huikea 2-viikkonen kiertäen Costa Rican pohjois-osia aloittaen
keskeltä San Josesta, joka on maan pääkaupunki!
Alla kuva Alajuelan kukkulalta, jossa yövyimme ensimmäisen yön jatkaen seikkailua
ensin Itään Atlannin puoleiselle
ensin Itään Atlannin puoleiselle
Selva Bananiton viidakkoon-keskelle sademetsiä
Ensimmäisen vuorokauden olimme saarroksissa
- tiet lainehtivat korkeidenkin jeeppien maavaran yli,
mutta uskomattomat maisemat, puhtaus, vehreys
lumosi sielun ja sydämen samantien!
Majapaikka ilman ikkunoita, keskellä villiä luontoa
- sai nukahtaa ja herätä luonnonääniin miettien
minkähän näköinen lintu tai eläin kyseistä ääntä tuottaa?
Kynttilät loivat tunnelmaa iltoihin-kolme ensimmäistä yötä ilman sähköä!
Tunsi oikeasti olevansa osa luontoa-upea fiilis,
kuin puhdistunut kaikesta korona-hysteriasta!
Tunsi oikeasti olevansa osa luontoa-upea fiilis,
kuin puhdistunut kaikesta korona-hysteriasta!
Sitähän me läksimmekin pakoon ja onnistuimme täydellisesti!
Sademetsissä seikkailimme kuin Tarzan-liiaanellta liukuen ristiin rastiin
ja alaslaskeutuen sekä puista, että 70m vesiputouksen alajuoksun,
joka on elon yksi kohokohtia!
ja alaslaskeutuen sekä puista, että 70m vesiputouksen alajuoksun,
joka on elon yksi kohokohtia!
Kerrassaan huikeaa ja aika vähin mustelmin!
Kerran kiepsahdin sinne kallionkielekkeen "terävämmälle puolelle"
ja alajuoksulla sukelsin sitten kaikkine kännyköineni
(onneksi se oli parissakin muovipussissa)
ja alajuoksulla sukelsin sitten kaikkine kännyköineni
(onneksi se oli parissakin muovipussissa)
Olihan siellä muitakin ihania kiipeilijöitä
- laiskempia jopa kuin me!❤️
Tänne jäi iso palanen sydäntä!
Täydenkuun ja Idän sademetsät jätimme taakse ajaen ohi toimivan Arenal tulivuoren
kohti pohjoissa olevia sade- ja pilvimetsiä Monteverdeen!
Majapaikkamme oli kuin panorama teatteri uskomattomille vuorille
ja pilvien seikkailua taivaalla jaksoi tuijotella loputtomasti!
Maailman pisimpiin (pisintä kävelin reipasta vauhtia liki 1½ minuuttia)
lukeutuvat riippusillat puiden latvojen korkeuksissa
lukeutuvat riippusillat puiden latvojen korkeuksissa
ja huimat ziplinet reilusti puunlatvojen yläpuolella
avasivat uuden perspektiivin sademetsiin!
Pisin zipline oli 1,2km.
Tyynenmeren tyrskyissä nautimme viimeiset 3-vuorokautta!
Huikea seikkailumme ja upeat auringonlaskut Tamarindon pienessä rannikkokaupungissa jäivät taakse!
Loppujännityksestä vastasi sitten covid-testit...
tai tulosten odotukset.
Mun negatiivinen tulos tuli ajoissa, mutta Ukkokullan vasta lähtöportilla...
Olin jo googgeloinut Plan B:n...
ellei Amsterdamin koneeseen päästäisi,
niin Panaman koneeseen pääsisi ilman neg.testiä.
Jälkikäteen ehkä harmittaa, että jäi tällä seikkailulla Panama nyt kokematta!
Mutta ei muuta kuin kohti uusia seikkailuja,
ei hidasta edes covid seikkailun nälkää!!
Nyt ei ole kentillä ruuhkaa - eikä missään muuallakaan!
Ihana reissu teillä 👍 Ja seikkailuja riitti toden totta. Kiitos noista ihanista kuvista, pääsi itsekkin hieman tunnelmaan 😉
VastaaPoistaKiitos Silkku, oli kyllä enemmän kuin Ihana seikkailu! Meidän voimaannuttavin harrastuksemme on uusien maiden tutkiminen ja koko edellinen vuosi oli suorastaan tuskaa sen maailmanjanon sammuttamisen osalta, yhteensä 21maata, joihin yritin löytää reittiä... siis niin iloinen, että niistä VAIN 20 epäonnistui ja tämä YKSI onnistui... olen jälleen elossa ja elämä on elämisen arvoista!!
PoistaAjatella että johonkin päin maailmaa sentään pääsi, kyllä tuollainen reissu on voimaannuttava tänä aikana.Hieno reissu!
VastaaPoistaVoi kiitos Pirjo - todellakin, koko vuoden tein töitä löytääkseni uuden maan, jota lähteä tutkimaan ja nippa-nappa 26.12. pääsimme siiville ja nautimme jokaikisen sekunninkin... jo istuminen lentokoneeseen ja sen nousu oli kuin sydän olisi alkanut sykkiä taas normaaliin tahtiin!Toivottavasti tämä uusi vuosi päästää siiville useammin-useammin!! Tämä on niin meidän juttu!!
PoistaHuikeita kuvia. Aivan kuin olisin käynyt siellä. Teillä on ollut hieno matka. Olipa komeita mustelmia.
VastaaPoistaKiitos Leena - todella voimaannuttava seikkailu ja paluu sen tekemisen äärelle, jota eniten rakastamme elossamme!!Mustelmat tulivat vesiputouksella, josta laskeuduimme köyden varassa alas... se oli yksi reisun huippukokemuksista!
PoistaVau! Ihan hengästyttävän upea blogimatkakokemus! Teillä on ollut ihan huikea matka.
VastaaPoistaVoi kiitos Tarja - tällaiset reisut ovat olleet osa elämäämme vuosikymmenet ja viime vuosi ahdisti, koska se ei mahdollistanut lähes yhdellekään yrittämällemme seikkailulle... siksi tämä vuodenvaihteen irtiotto tuntuu kuin paluulta elävien kirjoihin!!
Poista