torstai 3. syyskuuta 2026

Pitkiltä puilta tuhkadyyneille


 Longwood House
Napoleonin viimeisin asumus 1815-1821
on museoitu ja Ranskan valtion omistuksessa
 puutarhaa, metsää ja hautalehtoa myöten. 

Longwoodin puutarha laajeni syystä:
Napoleon innostui viimeisinä vuosinaan todella puutarhan hoidosta
- olihan se myös keino saada brittivartijoita hieman kauemmaksi asunnosta. 

Tänäkin päivänä tarjoutuu mahdollisuus
astella Napoleonin suunnittelemilla
upotetuilla kävelypoluilla 
ja istahtaa paviljonkiin!



Tai tehdä kuten me
- ajaa fillareilla puutarhan läpi talon kulmalle.



Piipahdimme toki sisälläkin, 
mistä muutama kuva jo aiemmassa postauksessa

Mutta kyllä me ollaan niin ulkoilmaihmisiä,
että takaisin satulaan ja polkaisu 
Millennium-metsään.

Inspiroi todella kuultuamme sen syntytarinan.


 Longwoodin tuulisilla, korkeimmilla kukkuloilla
sijaitsee yksi St Helenan mielenkiintoisimmista
luonnonsuojelusaavutuksista.
Kunnianhimoinen ympäristöprojekti,
jonka tavoitteena on palauttaa,
tai paremminkin luoda takaisin
brittien siirtomaavaltaa
edeltänyt
The Great Wood
= Muinainen suuri metsä

Metsä tuhoutui lähes täysin siirtolaisten polttopuuhakkuiden
ja saarelle tuotujen vuohien vuoksi.
 
Vuonna 2000 käynnistettiin yhteisöllinen hanke,
johon osallistui ensinnäkin
kaikki saaren lapset ja nuoret
istuttaen oman nimikkopuun. 

Lajeina saaren omat, kotoperäiset
ja erittäin uhanalaisia puut; 
 Commidendrum robustum - eukalyptuspuu
Gumwood - kumipuuta
Dwarf ebony - kääpiöebonypuuta 
Boxwood - boksipuuta. 
Sittemmin istuttajia on riittänyt merkkihenkilöistä
merkkipäivien, kiitosten osoitusten
kuin tavallisiten kävijöihin toimesta.
Meillä ei ollut siihen mahdollisuutta
- talvi, yhä edelleen ja paikalla EI KETÄÄN!

Suojelualue on kasvanut merkittävästi 26-vuodessa
250 hehtaarin kokoiseksi ulkoilma luokkahuoneeksi
lapsille ja nuorille, sekä virkistysalueeksi kaikille!

Kasvava metsä tarjoaa pesimäpaikkoja
ja turvaa sen linnuille ja selkärangattomille.

Milleniun metsästä oli helppo bongata 
saaren 
ikoninen kansallislintu Wirebird - St Helenan tylli.
Niitä hiippaili siellä vähän joka puskassa! 
Meillä oli polkaisematta enää saaren itäisin kärki

Mikä avasi näkymän yhdelle maailman
"turhimmista" ja "vaarallisimmista" lentokentistä
Sekä kuivunutta,
suorastaan halkeilevaa laavakenttaä
ja silmänkantamattomiin
jatkuvia tuhkadyynejä 


ennen saapumista saaren
itäisimpään kärkeen Barn Pointille.
Tulivuoriperäiselle kalliojyrkänteelle, 
joka muistuttaa ainakin mereltä katsoen nimesä mukaisesti latoa.

Jyrkänteen kyljessä oleva korkein kohta
jolle nousimme portaattomia portaita
pitkin popsimaan eväitä on nimeltään Haystack
Aidan raosta pääsi vielä pikkuisen pidemmälle
ihailemaan niemen kärkeä.
Latojyrkänteelle emme lähteneet urheilemaan, 
välissä oli nimittäin ainakin yksi syvä sola.

4 kommenttia:

  1. On ollut todella vaihtelevaa maastoa ja maisemaa, vehreyttä ja sitten nuo tuhkadyynit! Oliko se irtonaista tuhkaa vaiko jotenkin kiinteytynyt? Ajattelen, että tuulessa nuo liikkuu vaikka mihin. Upea reissu taas ollut.

    VastaaPoista
  2. On kyllä mahtavat maisemat!

    VastaaPoista
  3. Uskomattomat maisemat. Kyllä maailmassa on niin paljon upeita ja kiinnostavia paikkoja! Onneksi on blogeja, joiden kautta pääsee visiteeraamaan niissä. 😉

    VastaaPoista
  4. Noita näkymiä on vaikea uskoa todeksi!

    VastaaPoista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!

Näitä on luettu ja tutkittu eniten

Pitkiltä puilta tuhkadyyneille

 Longwood House Napoleonin viimeisin asumus 1815-1821 on museoitu ja Ranskan valtion omistuksessa  puutarhaa, metsää ja hautalehtoa myöten. ...