Aalloille siis...

Jos oli fillarit oiva ja avartava tapa

nähdä läntistä Grönlantia,
niin kyllä paattikin tarjosi parastaan -
päästä sinne lohkareiden keskelle/joukkoon!

Paatilla pääsi käsinkosketeltavan lähelle 

Myös näitä Fishermanin nightmareja = black ice
- jota oli todella vaikea havaita päivänvalossa
- saati aamuyön kalareisuilla
ja kaamoksen aikaan, kun aurinko ei lainkaan nouse. 

Meille se kyllä nousi niin upeasti jokaisena päivänä!

Aivan uskomaton tuuri säiden suhteen!
Tässä vaiheessa olisi voinut olla jo ihan muuta!
Kunnon tuulta, tuiskua...
vesisadetta ihan vaakaan - ehkä räntää/ensiluntakin, 
mutta ei!!

Aurinko nousi jokaisena päivänä!
Yöllä oli muutaman asteen pakkasen puolella
- mutta päivällä kohosi varjossakin ainakin +4 -10 asteeseen 

Ei näihin kuviin tarvita edes sanoja
- ne puhuvat puolestaan!

Aalloille siis....

Läheltä mentiin...

Ja jättiläisistä pysyteltiin hieman kauempana 
- railomaisia kumahduksia kuulimme...

Kiitos ikimuistoista päivistä!

Töitä on paiskittu jo muutama päivä...
mutta arkisempiin postauksiin ei voinut siirtyä
ennenkuin oli purkanut tätä
ihastuksesta mykistynyttä sydäntään ja mieltään
koko seikkailun verran. 

Sen verran vinkkejä tulevaan, että kun
viikko vedettiin L-I-H-A-A
myskihärkää, poroa, lammasta, 
valaanrasvaakin rouskutellen
(no, sai sentään muutaman kerran kalaa ja rapujakin)

Niin tämä tyttö kaarsi ensimmäiseksi puutarhalle
- töiden lisäksi on räpelletty keittiössä
tyydyttäen tuoreuksien ja kasvisten puutostilaa!