Näistä energiapakkauksista ei virta lopu!
Kotikaupungin Pirunpesä on tullut
bongattua useampaankin kertaan eri seurassa.
Hollolan pesään ajeltiin tietoisesti Pöllön vinkistä!
💚 Kiitos!!💚
Kotikaupungin Pirunpesä on tullut
bongattua useampaankin kertaan eri seurassa.
Hollolan pesään ajeltiin tietoisesti Pöllön vinkistä!
💚 Kiitos!!💚
Pienestä iästään ja lyhyemmistä jaloistaan huolimatta
selvää 💚Kapuaja💚 ainesta!
Hyvä kun perässä pysyttiin...
Vuorille kavutessa puhutaan huiputuksesta.
Mutta entäs paikoissa,
joissa vaativampi reitti on sinne alas - rotkoon?
Onko se silloin rotkotus?
Rotkotettu?
Mutta entäs paikoissa,
joissa vaativampi reitti on sinne alas - rotkoon?
Onko se silloin rotkotus?
Rotkotettu?
Pirunpesä HUIPUTETTU!
Pirunpesä ROTKOTETTU!
Kieli keskellä suuta oli meillä isommillakin
rotkoon laskeutumisen kanssa...
Se sanonta pitää kyllä usein paikkaansa,
oletko huomannut?
Eväät ansaitusti nautittu
Suomen kivilajeista paljon opittu.
Graniittiakin vahvempaa kvartsiittia
muistoksi pienet nokareet ISONA aarteena taskunpohjalle.
Ikää nippa-nappa 8 vanhimmalla
ja pari vuotta vähemmän pikkuveljellä
- yli 8km vaellus tuntunut missään.
Jos piirtyi omaan sydämeen ja mieleen päivästä ihania muistoja,
niin piirtyi kuvajaisemmekin Pirunpesän pohjalle.
niin piirtyi kuvajaisemmekin Pirunpesän pohjalle.
Fillarointia, huiputuksia, rotkotuksia
ja kaikista eniten UINTIA!
Kesän lämpötilat ovat houkutelleet
runsain joukoin veden äärelle.
Enpä muista itsekään uineeni yhtä paljon
varmaan viimeiseen kymmeneen vuoteen yhteensä,
kuin mitä tänä kesänä.
Ei pelkästään helle, vaan tämä polskimista rakastava seura.
Uimataidosta puhuminen on syystäkin ollut tapetilla
- onhan se yksi halvimmista henkivakuutuksista.
Siksi niin ylpeitä, että 8veen uimataito kehittyi paljon,
ukon askelmitalla polski kevyesti 18m,
pikkuveli 7m... kummallinen vaikutus
pienillä kisoilla!!
pienillä kisoilla!!
Ihania kesämuistoja. ❤️ Minäkin olen tainnut käydä yhdessä Pirunpesässä, mutta se oli Espoossa. Kuinkahan monta Pirunpesää Suomessa muuten onkaan?
VastaaPoistaMulla on vieläkin talviturkki heittämättä. 🤭 Kivaa elokuun alkua!
Ai Espoossakin on.... me hullut innostumme heti... ja tuo olikin mielenkiintoinen ja selvittämisen arvoinen kysymys...
Poistaettä kuinka monta Pirunpesää... On mullakin mennyt monta kesää ihan kepoisasti talviturkin kanssa!
Onpa jylhiä maisemia! Alimmassa kuvassa näkyvä uimaranta, missä lienee? Näyttää meinaan tosi houkuttelevalta.
VastaaPoistaVeikkaisin, että joku Hollolan Tiilijärvistä, Vähä-Tiilijärvi 😊?
PoistaJättiläisen ja jääkauden aikaiset kivien heittelyt/halkaisut ja siirtymät on kyllä hienoja paikkoja ja kivoja koluttavia.
PoistaPöllö tuntee todella hyvin Hollolan järvet, kuvassa on tosiaan Vähä-Tiilijärvi.
Kaikkien kolmen Tiilijärven (Vähä-, Keski- ja Iso-) ympäri menee loistopolku - muutama vuosi sitten polkaistiin aikuisseurassa, nyt Apostolin kyydillä ja muksutkin jaksoi 7,5km. Ja Pöllö: Keski-Tiilijärvellä oli valtavasti kanotoijia ja suppaajia!
Kiitos tiedosta!
PoistaVauhti päällä pikkupojilla maalla ja vedessä ; on siinä perässä pysymistä :-)).
VastaaPoistaUimataito on must !!!! Ja kun sen pienenä taitaa niin se on kuin polkupyörällä ajo...... elinikäinen pelastusrengas.
Hyvin sanottu tuo elinikäinen pelastusrengas!!
PoistaWau! miten upeat reissu kiipeilykuvat, on teillä ollut mukavia hetkiä/retkiä.
VastaaPoistaTulee kuvista mieleen aivan Helvetinkoulu Ruovedeltä.
AAH! Uiminen on ollut heinäkuun aivan kohokohta, on tullut lilluttua vedessä, joten
suomut ja evät varmaa kasvaa kohta heh!
Mukavaa elokuun alkua!
Onneksi on kesää jäljellä!
Helvetinkolu koluttiin kirjaimellisesti viimevuonna - fillareilla Haukkajärven puolelta öisen sateen kastelemien puunjuurakoiden kautta.
Poistahttps://repolainenreissaa.blogspot.com/2024/08/varpaat-vaihtaa-maisemaa.html
Tein fillarilla sellaisen kuperkeikan, että meni kypärä uusiksi ja nahkaakin uusiutui vasemmalta puolelta... hih...
Upea paikka, mutta olisi ollut parempi mennä kävellen...
Toisaalta... kun nahka on uudempi, niin onkohan mummokin freesimpi.... hih... pitää yrittää löytää kaikesta se hyvä puoli....
Ja olihan sillä sairaanhoitajallakin ihmeteltävää, kun mammografia oli muutaman päivän päässä kuperkeikasta!!
Teillä on ollut reippaita pikkuretkeläisiä mukana!
VastaaPoistaNyt on kyllä uimavedet olleet ennätyslämpimiä. Meillä oli mökillä vesi +28. Harmi vaan, että lämpimät vedet ovat tuoneet mukanaan myös sinilevää.
Totta - tuo leväjuttu on kyllä se kääntöpuoli. Oma pikkuinen järvemme on tosiaan reheväitynyt ja levääkin taas... vaikka puhdistettiin muutaman vuosi sitten.
Poista
VastaaPoistaOlette kympin arvoiset ukko ja mummo, kun leikitte vesileikkejä ja viette lapsenlapset uimaan.
"Uinti kaikkien taidoksi" on liikunnan lehtorini Kyllösen kirjoittama kirja. JKK:ssa (Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa, nykyisessä yliopistossa) oli meidän jokaisen kansakoulunopettajaksi opiskelevan 1960-luvulla suoritettava uimamaisterin tutkinto. Eräs opiskelutoverini totesi, että hän osaa uida vai jalat pohjassa, mutta oppi myös uimaan syvässä vedessä. Nykyisten peruskoulun opettajatutkinto on maisteritutkinto. Lieneekö niin, että riittää, että ymmärtää periaatteen, niin kuin kaupallisen alan maisteriveljeni totesi. Maisteri kuin maisteri. Olen ainakin
uimamaister, mutta osaan opettaa myös lukemista ja laskemista. Epäpätevänä uimaopettajana opetin lukioikäisenä uimakoulussa Mannerheimin lastensuojeluliiton uimakoulussa monena vuonna. Kukaan ei hukkunut, ja hauskaa oli. Silloin ei ollut uimahalleja mailla halmeilla, mutta vesistöjä yhtä paljon kuin nyt. Ihmettelen, että nykyisin pitäisi koulun opettaa uimaan, mutta ei ole uimahalleja, ei ehkä uimaopettajiakaan ja oppilaat ovat kesälomalla. Vein omat villit lapseni uimahalliin taaperoiästä asti. Heillä oli tapana kompastua ja pudota joka paikasta. Eivät sitten olisi hätäännyksissän vetäneet vettä henkeensä, jos olisivat pudonneet veteen. Omille vanhemmilleni uimataito ei ollut tärkeä. Olihan heillä soutuveneet, millä liikkuivat vesillä heti kun kynnelle kykenivät verkkoja kokemassa, ja talot olivat järven rannalla. Minusta tuli himouimari vaikka kotoani oli 5 kilometriä matkaa järvelle. Sisar vei polkupyörän tarakalla uimakouluun.
ASIAA ja tärkeää asiaa Katriina - kiitos!! Vesien keskellä syntyneenä (Puruvesi/Pihlajavesi) uimataito jotenkin tuli luonnostaan jo tosi pienenä! Ja ensin kandin ja sitten maisterin arvo tosiaan tuli joskus varhaisteininä suoritettua,
Poistakun ei oikein muutakaan tekemistä kesällä ollut... kaikki kaveritkin sinne meni... siellä oli ne ihanat hyppytelineetkin, kylän ainoat!!
Hyvää ja arvokasta työtä olet tehnyt, niin muiden kuin omien lastenkin osalta!!
Iltatähtemme kanssa asuttiin jo täällä ja käytiin vauvauinnissakin...
Vesi elementtinä kiehtoo lapsia, kun siihen tarjoutuu mahdollisuus..., mutta kuten Puikoillanikin tuolla kirjoittaa, niin tiedostaminen
omista taidoistaan ja kyvyistään toimia vedessä. Tänä kesänä rannoilla ja alkukesästä jopa vesipuistossa viikon jälkikasvun kanssa olleena kaipasin aikuisia enemmän sinne veteen - lasten kanssa... voisiko poistaa ne aurinkotuolit tai ainakin kännykät?! No - otinhan itsekin ahkerasti kuvia... mutta somettelut tehnyt aina aamuyön tunteina, kun en itte enää jaksa ja pysty nukkumaan... No joo!!
Kiitos arvokkaasta kommentistasi!
Lapset jaksaa ihmeen paljon liikkua eikä siinä kulumavammat vielä haittaa kulkua. Onhan tuo jännittävä paikka retkeilläkin, ei ihme jos jaksoivat. Uimataito on kyllä tärkeä, jokohan minunkin 73 v olis aika oppia se. Meinasin lapsena hukkua ja siitä jäi kammo uimista kohtaan, jalat pitää yltää aina pohjaan.
VastaaPoistaUimataito on tärkeä, mutta jos pidät huolen siitä, että olet vedessä aina niin, että on kaveri mukana ja jalat yltää pohjaan, niin olet jo aika lailla turvassa, Sude. Ja jos/kun kuljet vesillä veneellä, on se sitten soutuvene tai mikä tahansa, liivit aina päällä! (Liivien käytöstä paasaa entinen meloja, joka ei vesille lähde ilman liivejä, kun ei ymmärrä mitä ne liivit siellä penkin alla auttaa...)
PoistaMutta ei uimataidon opettelu koskaan myöhäistä ole, tsemppiä!
Myönnän itsekin, että vaikka on koluttu Kansallispuistot, sun muut - niin ei ole tullut noita kylttejä ja historiikkejä luettua...
Poistalasten kanssa "näkee" ittekin enemmän. Ja huolissani olen kyllä ihan lasten yleiskunnostakin, enkä vain uimataidosta (joka toki on oikeasti tärkeä henkivakuutus) Läheltä-piti tilanne jättää kyllä ymmärrettävästi ikuiset muistot... Pöllön neuvot on loistavat. Ja olihan se vesi kyllä mieluinen elementti helteillä - ei edes tuntunut helteiltä!
Kivoja kuvia. Uimataidosta on valitettavasti ollut paljon kirjoituksia tänä kesänä. Uimataidon opettamisen lisäksi pitäisi opettaa - ja meidän aikuistenkin muistaa - tiedostamista. Että tuntee ja tietää mikä se oma uimataito on ja varsinkin mitä se ei ole. Silloin ei tulisi otettua liian suuria riskejä.
VastaaPoistaHyvin kirjoitettu - tiedostaminen tuntuu monessa muussakin asiassa olevan hukassa - tieliikenteessäkin.
PoistaHienoa Repolaiset ja terveisiä pikku-Repolaisille 🦊 Olen iloinen, että otitte kopin tästä Pirunpesästä. Tunnustan: emme ole Mursun kanssa kumpikaan koskaan käyneet tuolla 🫣
VastaaPoistaMitä-mitä-mitä.... luulin, että koluttua pohjamutia myöten... ja tunnet jo meidät.... helpostimme innostumme, kun löytyy uusia näkemättömiä kohteita... tuntuu, että kohta koluttu Suomenniemen joka kolkka!! Pikku🦊🦊laisille terkut välitetty...
Poistahekin kiittivät vinkistä sanoin; "Oli huippupaikka!"
Ihana reissu! <3
VastaaPoistaKiitos - niin meistäkin!!
PoistaVau, mikä paikka! Ja selvästi parasta seuraa <3
VastaaPoistaJättiläiset tai jättimäiset jäämassat on kyllä heitelleet niin hienoja kivi/kalliomuodostelmia kotomaahan, että kyllä niitä kannattaa mennä kauempaakin katsomaan... Covidin aikaan kierrettiin paljon, nyt on hiipunut... mutta aina hyvän vinkin saatua ei kauaa mene!!
PoistaIhailtavaa reippautta ja hienon siniset paidat poitsuilla!
VastaaPoistaKyllä nostaa hattua tämä mummokin noille Reippaille!! Suorastaan uskomattomia, antoikohan sähkönsiniset paidat lisävirtaa?!
PoistaTämä paikka on minunkin "must to visit" -listalla! Upeita kuvia Pirunpesästä ja hyvin
VastaaPoistanäyttivät Pikku-Repolaiset jaksavan näissä maisemissa ja tutkia kiviä sekä maastoa. Tämä kesä
on osoittanut sen miten tärkeää uimataito on sekä lapsille että aikuisille. Muistan itse
kuinka jo alle kouluikäisenä mentiin uimarannalla olevaan uimakouluun ja koulussa
oppimista vielä jatkettiin. Veneessä pitää muistaa myös aina pukea pelastus- tai kelluntaliivit
niin lapsille kuin aikuisillekin sekä myös karvakavereille. Kivaa elokuun alkua Repolainen!
MIetin jo, että sinä saattaisit tietää tai saada selville kuinka monta Pirun pesää Suomesta löytyykään?
PoistaJa uimataito&liivien käyttö - komppaan täysin!!
Sitä tulee niin helposti ajateltua, että jaksaako lapset patikoida pitkiä matkoja, mutta paremminhan ne jaksaa kuin aikuiset. Melkoiset röykkiöt lohkareita tuolla rotkon pohjalla. Luonnossa riittää ihmeteltävää. Ja sinä olet saanut ihmetellä ihan parhaassa seurassa.
VastaaPoistaOn siinä varmaan rytinä käynyt kun kallio on haljennut ja lohkareet löytäneet paikkansa rotkon pohjalta tai matkalta...
PoistaUpeat maisemat ja ihana uimapaikka! Ei ihme että lapset viihtyy.
VastaaPoistaVaikka vastaavia on koluttu paljon, niin aina niitä vaan löytyy... monipuolinen kotomaamme!!
PoistaOnpa hieno reitti! Ja nuo muksut kiipeilee kuin vuorikauriit :D
VastaaPoistaUiminen on kyllä ihan parasta kesällä, etenkin lapsilla. Mun lapsenlapsi 9v kaatui TAAS ja tällä kertaa murtui käden veneluu: käsi kipsissä. Se lapsi on kaatuillut ja katkonut luitaan enemmän kuin kukaan mun tuntema lapsi. Miniä, lapsen äiti sanoikin, että enää ei murtumien laskemiseen riitä yhden käden sormet. Opettaja oli antanut hänelle kesäläksyn: pitää pysyä ehjänä kesän ajan. Pyörällä kaatumisen jälkeen nilkka oli lastassa, ja nyt hän aloittaa koulun käsi kipsissä. Semmoinen tapaus :)
Voi ei.... kipsi ei oo kiva! Olin lapsena varsinainen kohelo - sattui ja tapahtui ja sattuuhan sitä yhä!
PoistaOrtoosit, ideaali ja liimasiteet vaihtoi paikkaa, mutta kipsiin vain pari kertaa.
Toivotaan, että se mikä ei tapa vahvistaa... niin mummini mulle hoki...
Innokas ja vauhdikas maailmantutkija siellä tuntuu jälkeläisissäsi olevan - tsemppiä hänelle...
Ja jos oikein arvaan - niin ei taida kipsi paljon haitata vauhtia??!!
Te repolaiset elättä yhtä elämän ihaninta aikaa, sillä lastenlasten kanssa ei aika käy pitkäksi. Pikemminkin se loppuu aina kesken, muttä muistot ja ne monet kuvat jäävät mieliin pysyvästi. Omista lapsenlapsistamme on tullut jo aikuisia.
VastaaPoistaTällaiset uudet reittivalinnat ovat kiehtovia, niin varmaan itselle kuin lapsillekin. Ja sitä paitsi lapsennmielisyys lisää itsellekin virtaa ja antaa elämäniloa.
Tuo on niin totta... lapsenmielisyys... se ei ole kadonnut minnekään, mutta ei sitä kahdestaan ilkeä lapsenlailla remuta...
Poistaheti kun on sopivaa seuraa!! Pitääkö se tässäkin paikkaansa, että seura tekee kaltaisekseen.... hih...
Kiitos ihanista kommenteistasi!