torstai 30. marraskuuta 2023

Atlasvuorten uumenissa

Puolitoista kuukautta sitten oli tarkoitus tulla huiputtamaan Atlasvuorten huippu ja koko pohjois-Afrikan korkein vuori Mt. Toubkal 4176m!
 

Syyskuun 8.päivän järkyttävät maanjäristykset
 muuttivat meidän lomasuunnitelmia vain vähän… 
Sen sijaan monen Marokkolaisen ihmisen elämän päättyi
tai muuttui totaalisesti koko loppuelämäksi! 

Täällä ollaan ja vaikka huiputuksesta jäädään 
 nyt reilu kilsa alemmaksi, niin kirjaimellisesti Plan B
on antanut JO NYT niin paljon enemmän! 

Kolme päivää ja pari yötä eletty Berberielämää 
ihanan perheen ylläpitämässä Riadissa! 
Jonka akkunasta saatiin tuijotella täyden kuun lisäksi Atlasvuoria!

Marokkolainen kauneus löytyy sisältä!
 Talojen, kuten ihmistenkin ulkoinen vaatimattomuus kätkee sisäänsä uskomatonta kauneutta! 


Ja tämä pitää kyllä paikkaansa! 
Tämän Marokkolaisen ominaisuuden haluaisin napata matkamuistoksi eliniäksi myös omaan eloon
-kaikki on hyvin, me selvitään, me eletään, miksi surra,
kun voi olla iloinen omasta olemassaolostaan!

Muutamassa tunnissa meille järjestyi kunnon maastopyörät-ja olimme kuulemma ensimmäiset, 
jotka uskalsivat/halusivat vuorille!
Totta, olihan ne polut aika kivikkoisia välillä ja enemmän pyöräily oli taluttamista ja kiviröykkiöiden yli raahaamista kuin pyöräilyä, mutta… 
jokaikinen vuorenrinne, laakso, sola
avasi aivan mielettömät näkymät tähän upeaa vuoristoon!


Välillä viiletettiin jarrut vinkuen alas muulien käyttämiä serpentiinipolkuja, välillä taas kieli keskellä suuta irtokivisiä polkuja… 
Enemmän kuin ihanaa! 
Kyllä tämä fillarointi on vaan se meidän JUTTU!
Ja tajuttiin ittekkin, että ennätettiin muutamassa päivässä nähdä niin paljon enemmän kuin mitä oltaisiin vaelluksella nähty!
Toistan itseäni kun sanon, että pyörällä pääsee paikkoihin
joihin autoilla ei ja kävellen et jaksaisi.

Välillä taas viiletettiin läpi Berberiasutusten ja matkalla vastaan ennätti tulla monenmoista elävää
Aina ei todellakaan päässyt polkemaan, talutettiin ja kiskottiin fillareita yli kiviröykkiöiden, yli kalliosortumien railojen. 

Mutta millaisissa maisemissa-nämä piirtyivät verkkokalvoille ja sydämeen ja toivottavasti säilyvät siellä ikuisuuden!

Sanattoman kiitollisia kaikista kokemuksista ja Marokkolaisesta vieraanvaraisuudesta! 
Aivan käsittämätöntä tämä 
Afrikkalainen mentaliteetti 
= Hakuna Matata-kaikki järjestyy!





Päivän päätteksi maistui kyllä! 
Ja odottakaas vaan, mitä muuta me vuoristossa ennätettiinkään tekemään 
-polkemisen välissä

14 kommenttia:

  1. Kiitos matkareportaasista sekä upeista kuvista! ♥
    Pakko kysyä, että miten saatte otettua noita kuvia (ja videon), joissa olette molemmat eikä niitä ole otettu "käsivaralla"? Hämmästyttää. Vähän kauhistuttaa polkukuvat pudotuksineen sekä irtokivineen - olettehan supervarovaisia?!
    Hyvää marraskuun viimeistä päivää ja reissun jatkoa!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mieluusti ottavat meistä kuvia - ei muuta kuin känny vain jonkun ohikulkevan kouraan...
      Ja hih... meidän "varovaisuus" taitaa olla vaan pikkusen lisää vauhtia... sillä ylittyy kivikot ja pehmoiset hiekat.. eli pois alta risut ja männynkävyt - täältä tullaan!!

      Poista
  2. :O Kirjaimellisesti haavi auki katselen kuvia ja hämmästelen, mihin te nyt olette taas menneet! Muhkeat vuorikuvat. Vuoret näyttää jotenkin erilaisilta, kuin muualla, raskaammilta , eikä niin teräviltä.
    Melkoista menoa pyörällä. En yhtään ihmettele, että paikalliset ällistelivät touhujanne ;)
    Turvallista matkaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta - Atlas-vuoristo on jotenkin "tosi muhkeaa" ja sen seinämille on paikalliset Berberit muuleineen tallanneet paljonkin serpentiinipolkuja, joita oli ihanaa polkaista... ylävartalo sai treeniä, kun kannettiin kiviröykkiöiden yli pyöriä - eli kokovartalotreeniä ja missä maisemissa!! Paikalliset näyttivät aidon ihastuksensa, kun uskalsimme jo tulla vuoristoon... ja kyllä - mainostamme ilomielin kaikille miten vieraanvaraisia ulkopuolelta vaatimattoman näköisiä majapaikkoja vuoristossa olikaan kätkien sisään todellista kauneutta, aitoutta ja miten ihanaa ruokaa!!

      Poista
  3. Melkoisiin seikkailuihin olette taas itsenne järjestäneet! Huimat on maisemat ja meno kivikkoisilla rinteillä - ei voi muuta kuin ihailla teidän rohkeuttanne. Aurinkoista matkan jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä jatkuva uteliaisuus kaikkien maailman ihmisten elämää kohtaa kuljettaa... ja antaa niin paljon itselle!!

      Poista
  4. Kiitos näistä tunnelmista! Hiukan on erilaiset maisemat kuin täällä talvisessa Suomessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta - tännehän oli tullut täysi talvi... kotifillariin on vaihdettava nastarenkaat!

      Poista
  5. Jestas minun pitää sanoa kun en taitaisi enää pyörän selkään edes nousta .
    Onkaa varovaisia ❤️ . Hienot kuvat ja maisemat .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - meilläkin periaatteena, että niin kauan mennään kuin vain päästään...

      Poista
  6. Wow, mikä seikkailupyöräily teillä onkaan siellä! Ihanaa reissun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!! Pyöräillen kyllä ennättää paljon....

      Poista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!

Näitä on luettu ja tutkittu eniten

V-W

A-B-C... D-E-F... G-H-I... J-K-L...   M-N-O...  P-Q-R...  S-T-U... V-W Villiä-vallotonta-vessassakin vauhdikasta wallattomuutta! Kyllä kirja...