maanantai 28. elokuuta 2023

Malawin Triatlon osa 1. pyöräily


Miten NELJÄ matkasäkkiä voikaan saada NELJÄ naista näin iloiseksi
NELJÄnnen päivän iltana!!

Onkohan numero 4 jatkossa onnennumeroni?

Eli meidän Etiopiaan jääneet matkatavarat saapuivat juuri sopivasti ennen triatlonin alkamista.

Vaikka tapaan olla asenteella
"Kaikesta SELVITÄÄN,
niin olihan se ihan mahtavaa saada pehmustetut pyöräilyhousut ennenkuin...

hypättiin oikeasti satulaan.
Sillä matka Monkey Bayhin olikin 128km,
eikä 80km kuten ennakkotiedoissa oli ollut puhetta.

Pyörät olivat kertakaikkisen loistavat,
ei suinkaan ennakko-oletusten Afrikkalaiset Jopot. 

Ihan innoissaan - sillä fillarointi,
sitä jos mitä oli treenattu
- oikeastaan jo ennen Kapuaa.
Ukkokullan yksi mieluisin harrastus ollut jo yli kymmenen vuotta,
ja jotenkin kummasti minäkin pakun myötä hurahdin totaalisesti maastopyöräilyyn 3-vuotta sitten.

Mun esteet lajiin oli samat kotimaisemat... Ei  niistä vaan jaksanut innostua päivästä toiseen polkea
- mutta kun pääsee uusiin maisemiin, niin jalat rullaa kuin itsekseen.


Ja niin kävi Malawillakin... ihan uskomatonta miten kevyesti voi mennä 130,3km
Sen sijaan sydämessä tuntui aivan kutkuttavan hyvältä,
nautinnolliselta, ihanalta...

Ihan käsittämätön fiilis polkea läpi erilaisten kylien,
rupatella sananen jos toinenkin ohitettavien kanssa
(sillä meidän pyörät oli niin paljon paremmat kuin heidän pyörät)
ja kävelijöitä riitti... osa puhui todella hyvää englantia.... eli kouluun oli päästy ja toivottavasti jatkossa päästää vieläkin paremmin.

Herätimme todella huomiota ollen todella outo näky...
joten fiilis oli kuin Tour de France... ja sehän olikin Tour de Malawi!!
Lapset juoksivat perässämme, aikuiset kannustivat.... tämä kokemus piirtyi sydämeen saakka.  






Matkan varrella oli isompia ja pienempiä toreja

kylien kohdilta sai helposti ostettua matkaevääksi tuoreita hedelmiä - että oli makeita banaaneja.




Välillä Pitstoppeja eläinten vuoksi




Pyykinpesua joella.


Maisema alkoi muuttua yhä vuoristoisemmaksi polkiessamme kohden etelää.
Upeat Baobab puut tuntuivat kasvavan yhä suuremmiksi ja suuremmiksi
- niitä pääsin halailemaan todenteolla matkan edetessä ja kerron vielä niiden viisaudesta enemmän. 



 
  


Meidät viimeiset viisi polkijaa komennettin kyytiin auringon alkaessa laskea
- parin oli noustava kyytiin aiemmin jalkavaivojensa vuoksi.

Suorastaan huikea päivä - jätti kyllä sellaisen poltteen päästä polkemaan uudelleen Afrikkaan.

9 kommenttia:

  1. Jo oli kokemusta kerrassaan! Sydämeen käypää ❤️
    Kerroit niin hyvin tuosta teitä ihmettelevästä
    ja kannustavasta joukosta että se jää minunkin mieltäni lämmittämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos!! Kohtaamiset ovat kyllä elämän kohokohta - se on tullut todistettua jo monesti....

      Poista
  2. Voi että, tännehän on ilmestynyt vaikka mitä sillä aikaa, kun olin reissussa. Täytyy tulla lukemaan uudestaan paremmalla ajalla vanhemmat jututkin! Mutta miten ihana positiivinen ja aurinkoinen tunnelma tästä välittyi. ❤️ Ja niin upeat kuvatkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu - Malawin kokemukset haluaa tallentaa itselleen "päiväkirjaksi" - reaaliaikaisena oli mahdoton, kun ei ollut sähköä - yhteyksiä.... huomaan että oli enemmän aikaa kuvata ja kokea!! Niimpä näitä kokemuksia sitten "RIITTÄÄ ja RIITTÄÄ purkaa... saankohan koskaan enää reaaliaikaa kiinni - hih... Kiva jos kiinnostaa!!

      Poista
  3. Huippua! Ja mielenkiintoisia kuvia matkan varrelta. On teillä hyvä kunto!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!! Kapua teki ja tekee todella HYVÄÄ myös omalle kunnolle... kuntotestikin kuuluu ohjelmaan - ja kunto-ohjelma. Helppo alkaa tietoinen kunnon kohennus - että Kapua-matkasta voisi nauttia enemmän,,, toimii.
      Uusi haku on muuten päällä KapuaNepal24 - klikkaa... https://kapua.fi/
      Vuosi sitten me klikattiin tietämättä hyväntekeväisyysjärjestöstä tuota ennen yhtään mitään...
      ja kyllä vuosi on ollut opettavainen ja kokemusrikas kaikella tapaa!

      Poista
  4. Melkoista! ♥ Nostan kyllä hattua teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin kolme postausta peräkkäin minäkin, kiitos! Avartaa näinkin nähtynä.

      Poista
    2. Voi KIITOS Stansta - sinä olet jaksanut olla kanssaKAPUAja koko vuoden, tuntuu niin hyvältä!!
      Näitä juttuja sitten riittää ja riittää....kun ei ollut sähköä, verkkoa, nettiä.... niin oli aikaa kuvata ja kokea entistä enemmän... huh huh... saankohan koskaan enää reaaliaikaa kiinni??!! Mieltä iloista - mielekästä tekemistä sinulle toivotan!!

      Poista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!

Näitä on luettu ja tutkittu eniten

3kuvaa kesäkuulta

Kokolailla matkafiiliksissä ollaan yhä... kesäkuun kuvatkin napsittu Afrikasta, kesäkuun alussa Komeita "Koita" löytyikin ja haast...