Repolaista eestä ja takkaa
10päivää putkeen poljettiin reiteillä ja (kirjaimellisesti) raiteilla!
Maastokartan ihanat mustat viivat=polut osoittautuivatkin useammin kuin kerran raiteiksi, heh heh…
Maastokartan ihanat mustat viivat=polut osoittautuivatkin useammin kuin kerran raiteiksi, heh heh…
Jos viime kesänä kerran osuttiin junan kanssa samaan aikaan raiteille,
niin tänä kesänä junat pysytteli onneksi aikataulussaan
tulematta meidän kanssa samaan aikaan samoille raiteille,
vaikka mahdollisuus olisi ollut peräti 6 kertaa!
Useimmiten joudun tuon Ukkokultani kanssa mettään,
mutta kyllä kakkoseksi pomppasi tänä kesänä vahvasti kiskot!
mutta kyllä kakkoseksi pomppasi tänä kesänä vahvasti kiskot!
Mitähän se yrittää???😅🤣
Kalliot jyrkänteineen ovat myös varsin suosittuja reittivalintoja!
Maastokartoissa silmät etsii eniten sinistä…
Vedet vetää puoleensa ja yksi upein tämän loman reitti polkaistiin Pulkkilanharjulla Asikkalassa!
Kartankin mukaan oli kuin vetten päällä polkaisu, joskin harjuosuudella noustiin kyllä huimiin maisemiin ja talutusta vaativiin juurakoihin - kannatti!
Puskaparkkikin tarjosi lähes varpaat Päijänteessä yön.
Pari päivä poljettiin ystävien mökiltä käsin (tai tietty jaloin) Janakkalaa suntaan jos toiseen.
Laskettelurinne Kalpalinnan rinteet pisti vaihteet etsimään jo pienimmästä pienempääkin.
Päivän päätteeksi pulahdettiin vilvoittavassa Hiidenjoessa.
Käsittämättömän pitkä joki kiemustelee Hämeenlinnan ja Riihimäen välillä
- aina oppii uutta.
Pulahteluja tuli tällä reisulla tehtyä enemmän kuin monena kesänä Suomessa yhteensä.
Ensimmäinen, eli talviturkin riisuminen tapahtui Rajamäellä Herusten järven
vilvoittavassa lähdevedessä.
Rajamäellä olen ollut töissäkin - mutten tiennyt mitään tällaisista "kaksoisjärvistä", Herusista.
Sääksjävessä aikanaan pulikoitiin jo läksiäisiäni 90-luvun alussa.
Piti Herusten kierrosten lisäksi kiertää pyörillä myös Sääksjärvi
Nurmijärvelle täydet pisteet panostuksesta maastopyöräilyn suosimiseen.
Laskettelurinne Kalpalinnan rinteet pisti vaihteet etsimään jo pienimmästä pienempääkin.
Päivän päätteeksi pulahdettiin vilvoittavassa Hiidenjoessa.
Käsittämättömän pitkä joki kiemustelee Hämeenlinnan ja Riihimäen välillä
- aina oppii uutta.
Pulahteluja tuli tällä reisulla tehtyä enemmän kuin monena kesänä Suomessa yhteensä.
Ensimmäinen, eli talviturkin riisuminen tapahtui Rajamäellä Herusten järven
vilvoittavassa lähdevedessä.
Rajamäellä olen ollut töissäkin - mutten tiennyt mitään tällaisista "kaksoisjärvistä", Herusista.
Sääksjävessä aikanaan pulikoitiin jo läksiäisiäni 90-luvun alussa.
Piti Herusten kierrosten lisäksi kiertää pyörillä myös Sääksjärvi
Nurmijärvelle täydet pisteet panostuksesta maastopyöräilyn suosimiseen.
Järvet ovat motivoivia kiertää...
Tässä tämän kesän ehkä hauskin järvi Venejärvi, joka käveltiin ympäri
Venejärvikin tarjosi upean puskaparkin,
joskin hyttysten vuoksi kuvailin auringonnousua pakun takaikkunoista,
kun Offit oli jääneet sängyn alle.
Offin kera myöhemmin sai nautiskella inisijöiltä rauhassa kaffeet rannan laavulla,
joka sekin näkyy takaikkunasta - ihana, rauhallinen paikka yöpyä Heinolan korvessa!!
joskin hyttysten vuoksi kuvailin auringonnousua pakun takaikkunoista,
kun Offit oli jääneet sängyn alle.
Offin kera myöhemmin sai nautiskella inisijöiltä rauhassa kaffeet rannan laavulla,
joka sekin näkyy takaikkunasta - ihana, rauhallinen paikka yöpyä Heinolan korvessa!!
Toistan itseäni, kun sanon, että vesistöt vetää puoleensa,
mutta tässä luonnonpuistossa veti puoleensa myös "jokin muu" - arvaa mikä?
mutta tässä luonnonpuistossa veti puoleensa myös "jokin muu" - arvaa mikä?
Polkaistiin siis Ketunlenkki ja matka alkoi mistäs muualta kuin Ketunlossilta
Ketunlenkki sai aikaan kyllä korvamadon:
”Ylämäki-alamäki-ylämäki-alamäki yhdessä polkien…
Välillä vauhdikkaammin polkaistavaa ja välillä kieli-keskellä-suuta
teknisempää polkua.
Välillä vauhdikkaammin polkaistavaa ja välillä kieli-keskellä-suuta
teknisempää polkua.
Reidet&persus kiitti vielä seuraavanakin päivänä-mut sillä se helpotti millä oli tullutkin…
Eli Vääksyn kanaville ja Aurinkovuorelle polkemaan…
Maisemat melkein kuin kansallismaisemissa Kolilla
Maisemat melkein kuin kansallismaisemissa Kolilla
Sinne on rakenteilla Suomen jyrkimmät kuntoportaat - KAPUA tuli taasen mieleen,
vielä ei päästy testaamaan.
Myllykoskella sensijaan vetäistiin rapputreenitkin,
ettei totuus unohtuisi - kuukauden kuluttua sitä kavutaan oikeasti Malawilla!
10 päivää poljettu, keskimäärin sellaisia 30kilsan maastolenkkejä.
Viimeinen polkaisupäivä Hollola-Messilä-Lahti
Oli varsinanen mäkitreeni laskettelurinteineen, alamäki-ajoineen
ja välillä sisukkaasti taluttaenkin: "Ei tartte auttaa!" periaatteella
Viimeinen polkaisupäivä Hollola-Messilä-Lahti
Oli varsinanen mäkitreeni laskettelurinteineen, alamäki-ajoineen
ja välillä sisukkaasti taluttaenkin: "Ei tartte auttaa!" periaatteella
Käet kukkui varsin monimuotoisesti polkujemme varsilla.
Olavi Lanun veistospuisto Lahden Kariniemessä on kyllä käymisen arvoinen luontopolku!!
Olavi Lanun veistospuisto Lahden Kariniemessä on kyllä käymisen arvoinen luontopolku!!
Kun päivät poljettiin, nin illat nautittiin ja kesäillat - ne oli pitkiä...
Auringonlaskua sai oikein odotella...
Aina ei jaksanutkaan, vaan nukahti milloin kosken kohinaan,
sateen ropinaan, kuusenoksien kutitukseen katolla!
Jos aimmassa postauksessa ruoka maistuu niin paljon paremmalta ulkona tehden
- niin, niin maistuu unetkin luonnonhelmassa!
Kehon lisäksi sielukin lepäsi ja oli kerrankin tyhjä ajatuksista,
kun ei nukkumaan mennessä vielä tiennyt minne seuraavana päivänä polut veisivät
ja mistä yöpaikka löytyisi - se on tässä lomamuodossa meille kaikkein parasta!!
Luonto ja polut säällä kuin säällä ovat valloittaneet sydämeni sopukoita entistä enemmän!!
Kiitokset taas! Kiva, kun pääsee ihailemaan maisemia näin kotoa käsin. Melkoisia reittejä nousuineen ja laskuineen olette menneet. Tuo pakuilu niin sopii teille! Jatkoja odotellen... (Arvaa, kuka olisi kaatunut juurakoihin? Jep.)
VastaaPoistaPari kesää sitten olin juurakoissa ja kivikoissa "langennut nainen" minäkin... eka kesä maastopyörällä aiheutti hematoomia ties kuinka monta - mutta näköjään kehittynyt... myös siinä, ettei mene painamaan ärhäkkää etujarrua, jonka kanssa tein hurjimman kiperkeikan Fiskarssissa 2021. Pakuilu on kyllä (ainakin tällähetkellä) niin-niin meidän juttu!!
PoistaIhan ylpeä ittestäni, että keksin sen keväällä 2021.
Just kun pääsin miettimään tuolla alkupäässä, että olettekohan koskaan käynyt Repovedellä, niin sitten sitä jo oltiin paikan päällä ;D En olekaan itse käynyt tuon uuden riippusillan aikaan paikalla. Viimeisimmät käynnit ovat osuneet niin ruuhkaiseen aikaan, että vierailusta on mennyt maku.
VastaaPoistaOmpa hieno paikka tuo Lahden luontopolku, en ole käynyt sielläkään.
Minulta olis lentänyt pyörä lätäkköön tuollaisessa "ei tarvi auttaa" -tilanteessa :D :D Melkoista pusaamista!
Hih - sinnikkyyteni ja sisuni on kehittynyt pyörän kanssa. Talutuspätkätkin kun ottaa ylävartalon treenin kannalta - niin tuntee tekevänsä monipuolisesti! Me oltiin Repovedellä Juhannuksena, mikä varmasti oli autoista päätellen tosi ruuhkaisa aika, mutta fillarireiteillä ei ollut kuin 2 vastaantulijaa... toiselta saimme hyvät vinkit armeijan alueen rajoille polkaisemaan.... joten kokemus oli, että eihän siellä ole ketään. Muutama meloja ja telttailija nähtiin ohimennen - jonnekin metsän uumeniin oli juhannuskansa uponnut! Lanun veistospuisto on kyllä hieno - pari vuotta sitten fillaroitiin se ekan kerran, mutta pääsiäisenä, joten pohjoispuoli oli lumen ja jäänpeitossa - siksi mentiin nyt kattomaan uusiksi, vaikkei yleensä koskaan kahta kertaa samaan paikkaan. Sammaloituneet parissa vuodessa kovasti veistokset - jotenkin aarniometsämäiseksi.... kuntoportaat sielläkin, jos kävellen menee!! Ja sulla aamukammassa 1.... niin mullakin, mutta jotenkin kummasti "väärinpäin!"
PoistaJopas te olette taas ehtineet pyöräilemään vaikka missä ja kilometrikaupalla!
VastaaPoistaPääosin tuttuja kohteita minulle, joka on kolunnut kaikki Etelä-Suomen laskettelurinteet. Elämäni ensimmäiset laskut olen laskenut Aurinkorinteellä. Siellä on ollut 80-luvulla yhden rinteen laskettelukeskus :) Toki Kalpalinna ja Messilä ovat tuttuja ja Messilässä käymme edelleen. Repovedellä vaan en ole vielä käynyt. Pulkkilanharju on hieno paikka.
Juu - eka lomapätkä otettiin tietoisesti treenaten Malawin pyöräilyosuutta. Siellä edessä 78kilsan polkaisu...
PoistaLämpötilatkin oli lähes Afrikan lukuja ekan viikon... mut pyöräily on paras tekeminen helteelläkin... mitä lujemmin polkee, sitä enemmän ilmavirta viilentää... ihanaa hellepuuhaa!! Lasketellen minäkin olen kyseisiä mäkiä ennen mennyt, ekat laskuni otin 80-luvulla Kulomäessä, asuttiin vajaa 8-vuotta Hyvinkäällä. Eikös Ruotsinpyhtäälläkin ollut laskettelurinne? Sen nimeä en muista, mutta hyviä muistoja on sieltä!!
Kyllä Suomenmaa on upea! Ja te tunnutte löytävän aina ne parhaat paikat. <3
VastaaPoistaTarkat maastokartat on oiva apu löytää polkuja, joita ei kävellen jaksa ja autolla pääse....
PoistaJa minne polut viekään.... se on aina ihana yllätys....
Just meidänlaisille uteliaille sopiva lomailumuoto - rakastun tuohon pakuun kesä-kesältä enemmän!
Mahtava pyöräreissu teillä,ja upeissa maisemissa kuvineen.
VastaaPoistaKiitos,täältä kaukaa katsottuna tosi mukavaa katsella kuvianne kauniista kesäisestä Suomesta🇫🇮💙
Kiitos Jael ja juu... Suomea on tullut kuvattua nyt ahkerasti ihan kivineen ja kantoineen!
PoistaHieno pyöräreissu upeine maisemineen. 😊👍👍
VastaaPoistaKiitos - pyöräillen kyllä ennättää näkemään paljon!
PoistaMahtava kokemus tuommoinen pyöräily. Itsekkin pyöräilin aikaisemmin kesät talvet, mutta enää en kykene, harmittaa. Muutamia kertoja kun jalka petti alta pyörältä noustessa niin katsoin viisaimmaksi siirtyä rollaattoriin. Täytyy tyytyä katsomaan näitä sinun retkikuviasi kun en muuta enää voi.
VastaaPoistaHarmitus kun mieluisasta tekemisestä joutuu luopumaan! Mulle oli kova paikka luopua juoksemisesta - tämä pyöräily on paikannut sitä ja mennyt jo ohikin mieluisassa tekemisessä. Se vain, kun löytäisi tilalle aina jonkin uuden itselle mielekkään ajanvietteen kun yhden menettää... oli se sitten mikä tahansa. Sillä periaatteella täällä nyt ihan innoissaan poljetaan... kun kukaan ei nuorru, niin poljetaan siihen saakka kun vielä onnistuu... niinkuin sinäkin teit. Ja järkevää tuo siirtyminen toiseen menopeliin siinä vaiheessa kun jalat alkoi pettää... ettei vielä pahemmin päässyt käymään. Valokuvamuistoja blogiin (on ns.päiväkirjani) ja skräppialbumiinkin tykkään tehdä... kiva näihin on varmaan itsekin palata sitten kun ei enää satulaan uskalla nousta! Iloisia asioita arkeesi - hyvää mieltä tuovia tekemisiä toivottelen!
PoistaNo olihan reissua ja polkua . Kiitos sinulle kuvista ja tekstistä .
VastaaPoistaPolut polkaisten oli parasta ekassa lomapätkässä!!
PoistaNo ihan mahtavaa 👍 olette kyllä aikamoisia seikkailijoita 😊 kyllä suomen luonto on upeaa! kiitos kauniista kuvista ❤️
VastaaPoistaIhanat kuvat ja maisemat. Ei voi kuin ihmetellä tuota teidän energiaa
VastaaPoistaHih - kiitos Enkuli... polkeminen se taitaa vaan tuoda sitä energiaa.... vaikka toki viekin!!
PoistaIhanat pyöräilymaisemat! :)
VastaaPoistaKiitos Aliel - Suomessa kyllä polkuja riittää polkaistavaksi!!
PoistaJa kiitos kommentistasi - täytyy tulla vastavierailulle - kurkkasin jo suppailua.... ja tajusin, että palaa ajan kanssa.
Nyt on 5 ajanvietettä mummolassa!
Kiitos Suvi!
VastaaPoistaWau, mitkä maisemat ja reitit! Olette aikamoisia niin pyöräilijöinä kuin kapuajina ja myös pakuilijoina! Minulla on pyörä vielä varastossa huolto tekemättä, kun en ole uskaltanut sairastelun jälkeen kokeilla. Ehkä vähitellen pitäisi, ennen kuin kesä loppuu. Teille sattui reissulla sitten enimmäkseen upeat säätkin ainakin kuvista päätellen.
VastaaPoista"Vievää verta virtaa" sanoi joskus äitini, lienen ollut aina meneväinen, utelias ja paikallaan pysymätön =levoton. Kun elämänkumppiniksi löytyi toinen "elohopea" - niin keinolla millä hyvänsä on tohellettu uteliaina eteenpäin. Kolhujen, kommellusten, operaatioiden ja ihan vaan iän tuoman hitauden myötä on vaan korostunut menohalut niin pitkään kuin vain jollain keinolla etiäpäin pääsee.
PoistaTotta, enimmäkseen oli poutaa, eka viikko ihan hellettä (hyvää treeniä Afrikan pyöräilyä ajatellen) - kyllä kastuttiin, huoltsikalla fillareita pestiin ja lenkkareita kuivateltiin koelaudalla. Kännykkä pysyi vain muovitaskussaan ja kuvia tuli otettua niin vähän - siksi "aurinkoisempi" postaus!! Sateellakin on kiva ajaa... raikasta!
Toivotaan, että elo ja olo vain kohenee ja saat fillarin esille ja huollettua ajokuntoon... vielä on kesää jäljellä...