Matkalla taas....

Onko siitä tosiaan jo 12-vuotta kun saimme riisua kenkämme kahdeksi viikoksi
ja tuulettaa kunnolla varpaita?
Malediivit on yksi ihmeellisimmistä paikoista joissa olemme olleet.
Vaikka Intian valtameren tsunamista oli juuri kulunut 4-vuotta,
niin sen tuhot olivat yhä näkyvillä
- eivätkä kaikki "keksinmuru" saaret = atollin palaset edes ole palanneet meren pinnalle. 

Saarihyppely vesitasolla, uskomattomat näkymät ilmasta
ja kun meidät jätettiin bontooni-laitureille keskelle merta...
aina sieltä joku moottorivene saapui noutamaan...
jännittävää... 

Jännittävää oli myös kahlata haiden kanssa rantavesissä
- ystävällismielisiä olivat ja uteliaita... varpaamme kiinnostivat!!
Rauskujen pitkät siimamaiset pyrstöt myös kutittivat mukavasti! 

Öisellä kalastusretkellä tuolloin 15-vuotias poikamme ongitti upean mureenan...
joka kyllä laivapoikien toimesta palautettiin pikaisesti mereen. 
Myös pääkaupunkisaaren Malen kalatori oli elämys... niin läheltä, niin isoja kaloja emme ole nähneet koskaan... vaaka näytti parhaimmillaan yli 200 kiloa!
Ja nämä eivät ole "kalajuttuja" - vaan ihan oikeita kalajuttuja!

Yksi elämämme ihmeellisimmistä seikkailuista tiivistyy näiden pikkuruisten kansien väliin.
Purin muistoksi myös Malediiveilta tuodun jääkaappimagneetin
- delffiini aaltojen päällä....
ikuisesti muistan snorklaamassa ollessamme,
kun satapäinen evälauma lipui kohden miestäni ja poikaani...
Minä hädissäni laivapoikien luo, hait hyökkäävät....APUA!!
Pojat nauroivat ja pyysivät virittämään kameran....
se oli delfiinilauma - reilusti yli 100 delfiiniä loikki iloisesti, eikä törmännyt yhteenkään snorkkeloijaan.
Mieheni ja poikani ei edes huomanneet niitä ja minä onneton, en pelästyksissäni saanut kameraa niin nopeasti esille, että olisin saanut kuvaa otettua!!
Upea näky se kyllä on mielikuvissa vieläkin!