tiistai 12. maaliskuuta 2024

X-Y-Z ja kasa aiempia skräppäilyjä

A-B-C... D-E-F...G-H-I...J-K-L
M-N-O... P-Q-R... S-T-U...V-W
X-Y-Z...

Aapiseen ei tuonut niinkään hankaluutta
"vierasperäiset" ja vähemmän suomenkielessä käytetyt kirjaimet
- vaan kuvien etsiminen niihin. 

Muistin kyllä, että on sitä hammasharjat suussakin joskus kuvia otettu, hih...
mutta milloin???
Ahkera kuvaaja tämä mummo. 

Tietoista on räpsiminen ollut, sillä aikeissa on alunperin ollut tehdä
jonkinmoiset muistoalbumit kullekin lapsenlapselle ja lapsille myös... 

Niistäkin yksi vielä työn alla.... vanhin ja nuorin saivat albuminsa 30-lahjaksi, 
mutta keskimmäinen taitaa saada vasta 4-kymppisenä. Klups....

Silloin ruuhkavuosina h-hetkissä mitään ehtinyt - nyt tämä puuha on niin kivaa omaa terapiaa, että eiköhän se viimeinenkin "Iisakin kirkko" sieltä joskus...
Jostain kumman syystä stansseja ja muutakin krääsää löytyy
todella paljon juuri lentokone ja kamera aiheissa.
 


Seikkailuistamme olen tavannut tehdä ihan paperikuva albumit muistoksi...
Varsinkin sen jälkeen, kun Vuodatus hukkasi kaikki kuvani vanhasta blogista
ja ensimmäiset digikuvat - joita tallenettiin cd-levyille
eivät myöskään pitkän päälle toimineet.
Paljon on hukattu, mutta paljon on onneksi jotain kautta saatu talteenkin.  

Valokuvat ovat kieltämättä aivan ihana tapa säilöä muistoja...

Makkarin vanhassa lipastossa on tämän verran muistoja....
yläkerran "kirjastossa" ei ihan yhtä paljon lisää...
mutta aikamoinen pino sielläkin...

Viimeisimmistä on vielä tekemättäkin -klups...
alkaako hiipua hiljalleen tämä harrastus, tai muuttaa muotoa...???



Jos sinä tippaakaan innostuit,
niin tulehan mukaan haasteeseen....
aikaa on vielä reilusti Wappuun saakka....
VAIN 29 aakkosta... mulla 3 viimeistä viimeistelyä vaille valmiit!!
Suuret luulot oli, että teen toisenkin sarjan... 
no - aloitan ainakin, mutta saa nähdä valmistuuko kaikki aakkoset!!


lauantai 9. maaliskuuta 2024

Mukiin menevä maaliskuu

3- M-kuvaa maaliskuulta 
haaste löytyy Kristiinan blogista
Mukiin menevä...
Eilen kaffeteltiin naisten päivän puitteissa töissä
ja puheeksi nousi muutamat sanonnat, kuten 
"Mukiin menevä" ja "Bikini kunnossa"

Työpaikan mukit on kyllä niin MIELEENKIN meneviä,
että pari kuvasin ihan tietoisesti toivotellakseni
Hyvää NaistenPäivää!!

Kustavin Saven kupit on kyllä terapoineet monena muunakin päivinä
- joskus on kaapista kiva kaivaa ihan tietty teksti,
joskus taas summamutikassa ottaa mikä käteen sattuu tulemaan...
usein ne pari sanaa aina osuu ja uppoaa! 

Maaliskuiset maisemat, männyt.... matkanteko mieli menopelillä!!
Mahtavaa!

Kilometrejä on tosiaan alkanut kertyä satulassakin...
mutta vielä ei sellaisia kunnon pitkiä lenkkejä, joita olisi myös tarve treenata.

Tylsääkin oli viikolla, kun Ukkokulta oli työmatkalla
- niin piti ihan vaan itsekseen...
Ittekseni valikoin helposti tanssi-, bodypump-, trip-, tai stepaerobic-tunnin.  

Munat ja munakkaat.... maukasta-maistuvaista!!

perjantai 8. maaliskuuta 2024

"Aivot" leikkuulaudalle

Alkaa nämä mun postausten otsikoinnit olla...
.... E-R-I-K-O-I-S-I-A....

En ikäväkseni nyt muista kenen postauksessa näin
kokonaisena Mukulasellerin (=juurisellerin) 
ja siitä se idea sitten syntyi... halusin "Mukulapihvejä"

"Mukuloille mukuloita!" sillä nimellä mummini niitä nimitti lapsuudessani!
Kasvatti niitä itse ja siksi kai oli aina ihan pihvejäkin.
En ihan tarkkaan muista, mitä kaikkea tapasi päälle laittaa
- mutta uunissa kypsensi ja että ne oli hyviä....

Mihin/miten sinä käytät mukula/juuriselleriä?

Lähikaupassa on vain palasina (kaipa keittoja ja patoja varten),
joten kävin puutarhalta hakemassa tämän komeuden.

Mutta eipä tällä viikolla ollutkaan aikaa kunnon kokkailulle...
En saanut vieläkään pihvejä... vaan ihan vaan kavereittensa kanssa juurespellille....

Ensin vaaleat mukulat ja rautajuuret, sitten punajuuret ja "mustat porkkanat"
ja paljon kuivattuja yrttejä ja mausteita päälle
Makoisia tuli - juustokastikkeen tein kyytipojaksi... 
vei sellaista kyytiä suuhun, ettei edes kuvaa tullut.


Ukkokulta on ollut parin viimeisen viikon aikana enemmän ja vähemmän työmatkoilla.

Olen siis kokkaillut ihan vaan ittelleni
 ja reseptiikka (mitä kaapista löytyy) on saanut jatkoa....

Broiskusoosista tuli "omintakeisen" Nepalilaista...

Kurkutkin kurkki kummissaan,
että mitä siinä lautasella tällä kertaa on??? Hih...

On se kokkailu(kin) kivaa!!

Vaan nytpä saan toivottaa jo kivaa viikonloppua!
Lähden vain pyörähtämään töissä.... 
Ylitunteja on tälle viikolle kertynyt jo 7h20min...
Joten tänään ansaitusti karataan ajoissa!!

torstai 7. maaliskuuta 2024

”Seinäruusut”

Kun tapeteista leikkelee kukkasia ja tekee niistä kortteja 
- niin onko ne silloin Seinäruusuja?

Oltiin Ukkokullan kanssa Bauhausessa vesihanaa hakemassa. 
Minä kun en mistään LVI-jutuista mitään ymmärrä - niin kulutin aikaani tapettiosastolla.
Mallitapettikirjat on kivoja...
Olen myynnistä poisjääneistä kysynyt joskus askarteluihini.

Mutta nyt ei tarvinnut edes kysyä
- liekö ollut sama myyjä (en kyllä muista häntä nähneeni)
vaiko sattumaa, mutta hän kysyi, että:
"Olisiko käyttöä poistetuille tapettikirjoille, vai viedäänkö roskiin???

"No ei todellakaan roskiin!"

Kolmen suuren "kirjan" kanssa kotiin
- kyllä on mitä maalailla, gelleillä
ja käyttää vaikkapa alustoina!!
Keväiset kukkaset leikkelin muotoonsa
- kivaa kun on välillä erilaistakin muotoa korteissa. 


Osallistun jälleen lempihaasteeseeni
TryItOTuesday-2024/03-Spring

tiistai 5. maaliskuuta 2024

Kaikkeni oon yrittänyt

Tässä tulee nyt sitten se minun kukkapostaus!
Poikani jo legendaarinen toteamus;
"Kukat tekee itsarin äiteen hoivissa!"

Purkista voinee jo arvata milloin olen tämän saanut....
Ystävien kanssa Halloweenia vietettiin
ja vaikka varsin hyvin "siskoni" tietää
mun viherpeukalon diagnoosin - niin päätti kuitenkin tuoda "pientä vihreää"
Kun mehikasvi on niin helppo ja kiva sitten kesäksi siirtää ulkoruukkuun....

No, ei tullut kesää tämän kanssa...
joulu sentään jonkinmoinen, vaan tammikuussa jo "luovutti!"




Toinen ystävätär oli yhtä uhkarohkea....
toi Jouluruusun 9.12. Annenpäivän illanistujaisiin. 
Kaksi kuukautta myöhemmin, 9.2. tilanne...
Täysin masentunut, burn out....

Eli ei tullut kesää tämänkään kanssa....
 
Tuohinen ruukku on kyllä niin kaunis,
että se siirtyi varastoon odottamaan  "uutta elämää"!!


Mutta TÄMÄ SE ON SITKEÄ!!

Tai ainakin sen lehdet.....
Orkidea on saatu toiselta vävyltä hänen ihka ensimmäiseltä visiitiltään
tulevassa anoppilassaan.
Se oli huhtikuu 2009....

Kankaiset orkideavarret hommasin,
kun en noin vahvoja ELÄVIÄ lehtiä raskinut pois heittää.

Ja onhan tuon 15-vuotisen elonsa aikana
muutaman oikeankin kukkavarren jaksanut kasvattaa...
Arvioisin, että 4-5-kertaa... ei suinkaan joka vuosi... mutta ehkä joka kolmas.

Eli meillä on siis ELOSSA oleva kasvi!!

Tällainen viherpeukalo täällä....
millainen siellä?

maanantai 4. maaliskuuta 2024

Isoveli ja pikkuveli (Valokeilassa 2)


Tämä kortti on tuotos edellisen kortin "epäonnistumisesta"

Metsälampea "synnyttäessäni" stanssasin miljöön ensin peilikartongista.
Se ei vaan näyttänyt laineiden, hiekan ja simpukoiden kanssa kivalta.
Heitin se sivuun, jossa sattui olemaan pinon gellpress sivuja...

Päällimmäisenä juuri kyseinen A4kokoinen lehdillä painettu tausta...
ja sehän näyttikin siinä kivalta, hih...

Eli en se aina minä ole, joka näitä kortteja suunnittelee ja ideoi...
ne tekee sitä ihan itsekin!!
Kumpparit, Lantsarit, Nokialaiset...
onko näille rakkaille jalkojen kuivana-pitäjille vielä lisääkin nimityksiä?

Millaiset kumpparit sinulla on ja onko käyttöä? 

Lehdillä painettu taustakin näytti niin hauskalta,
niin en raskinut siitä palaakaan heittää pois,...

Jos ensin valmistunut kortti Lantsareineen on Isoveli, niin
sivusta syntyi sille sitten "Pikkuveli"

Tällaista kevättä ilmassa täällä
- millaista siellä?


Liitän myös "isoveljen" lempihaasteeseeni
TryItOnTuesday-Spotlight-it

sunnuntai 3. maaliskuuta 2024

Valokeilassa

Valokeilassa pieni metsälampi.


Metsän keskelle piti saada pieni lampi hiekkarantoineen....
siitä se sitten lähti. 
Oli hiekkaa, sifonkia, muutama simpukka&kivi.
Ne kun yhdisti, niin melkein loiskeen jo kuulin...
Sinne vaan sankari pulikoimaaan.

"Valokeilan" kanssa meni kyllä tovi... myönnettäköön!
Ympäristö latuineen ja golfkenttineen syntyi helpommin.
Hauskaa oli ainakin tekijällä... toivottavasti on saajallakin...
Pientä pilkettä aina silmäkulmissa näissä korteissani
- yritystä ainakin!!



Liitän kortin mukaan lempihaasteeseeni
TryItOnTuesday-Spotlight-it

Iloa kevään ensimmäiseen kuukauteen...
eikös vain maaliskuu sellainen jo vahvasti ole!!

Minä ainakin olen niin ihastunut tuohon reippaaseen aurinkoon,
joka jaksaa päivä päivältä kiivetä korkeammalle.
Tuntuu, että antaa päivään enemmän tunteja...
antaakohan vuorokauteenkin??
🧐

torstai 29. helmikuuta 2024

Kuusi kuvaa kesästä

Puutarhaterapiaa
blogiin polkuni kulki toisen blogin kautta...
kaipa sinne houkutteli kurkkimaan HAASTE....
minähän olen heikkona niihin.

Haasteen aiheena on KUUSI KUVAA KESÄSTÄ
Voih - kuvia olisi ollut vaikka kuinka paljon.
Yritin tiivistää ne tärkeimpiin
 - itseäni ilmaiseviin. 
Niimpä ensimmäisenä on tietenkin kuva fillareista.
Ne kuuluvat niin-niin kesäämme, toki muihinkin vuodenaikoihin,
mutta kesällä on enemmän aikaa (päivät ovat pidempiä, enemmän loma jne.)
polkaista niillä pisin metsiä, kallioita, rantoja!
Maastopyöräily on ihan intohimo!! 🚴‍♀️🚴🏼‍♂️

Nokipannukaffet ja ruokailu ulkona, kivilla, kallioilla, kannonnokassa.
Voiko olla ihanampaa kun pieni risukeitin - jonka avulla jo kolmena kesänä
on kokattu aamupalat, lounaat ja gourmet-illallisetkin.... 

Ulkona luonnonhelmassa syöminen - siinä on vain sitä jotain!
Illallisjuomat auringonlaskua odotellen!
Näihin maisemiin kun silmänsä ummistaa...
niin ei voi kuin herätä reippaana.... hyppäämään taas satulaan. 

Fillarin satulassa on löydetty monta upeaa paikkaa
- joihin ei autolla olisi päässyt ja kävellen jaksanut!

Koti-kesäoloissa nukutaan "hippipakussamme".
Sen kuvan nyt karsin pois... kun oli vain 6.
Reisun päällä kauempana majoitumme telttoihin, retkeilymajoihin, vaelluskämppiin.
Tämä kuva on Malawilta Mount Mulanjeen ylimmältä basecampilta.
Yö pilvien yläpuolella piirtyi viime elokuussa piirtokalvolle varmasti lopuksi ikää.

Viime kesäinen Hangonniemen yösijamme oli myös uskomaton
- eikä siellä tarvinnut olla yksin.
Olisipa tähän saanut mukaan tuon yksinäisen joutsenen laulun!
Mistähän se kertoi.... ikävästä, surusta... vaiko vain huolenpidosta.
Puolisoa ei tullut näkyviin koko yönä, eikä vielä aamullakaan. 

Kesää kohden kohisten mennään - kevätkin on loistavaa aikaa seikkailla
ja eipä ole hassumpia lumisetkaan metsäpolut polkaista. 

Kiitos mukavasta haasteesta - napatkaa ihmeessä kaikki
ketkä haluatte palata muistoissanne kesään!!

tiistai 27. helmikuuta 2024

Let it be...

Beatlesia akustisesti ja vanhalta kunnon vinyyliltä...
Filminauhaa, bridgeä, yatsya, palapelejä unohtamatta...

Ruottinkieli.... sitäkin ripaus korttiin toivottiin...
mihis sen piilotin - löytyykö edes?
Uniikkeja kortteja on niin-niin ihanaa suunnitella ja toteuttaa...
Niin kiitollinen ja tästäkin tuotto Afrikkaan
- 2 tyttöä saa tällä kortilla koulutarvikkeet koko vuodeksi!!

Ihan uskomatonta, että itselleen näin mieluisalla tekemisellä voi tarjota 
 mielekästä ja kehittävää tekemistä maailman toiselle puolelle motivoituneille lapsille.  

Tuleekohan Pääsiäisenä Ronin Kultamunia kauppoihin? 
Oli tämäkin mummo helistelemässä suklaamunia viime vuonna...
askartelupiireissä kiersi huhu, että tuon korttipakan tunnistaa äänestä...
No - ei ihan ekalla osunut meikäläisen nuottikorvaan,
mutta jälkikasvu söi mielellään mummon hutiostot!!

Toista pakkaa voisi mennä helistelemään, sillä sen verran "korttitemppuja"
olen tässä vuoden aikana tehnyt... että pakka käy vähiin. 

Omaan silmään mieluisimmat yksityiskohdat tässä kortissa ovat
kitaran kielet kimallelangasta ja tuo levysoittimen neula liikkuu oikeasti.
Soimaan en kuitenkaan saanut....🤣😅😂

Miellyttääkö sinun silmää jokin? 

Näitä on luettu ja tutkittu eniten

Vihrein ateria teki ihan vihreäksi

Edellisessä postauksessa  saitte ihastella kahden innokkaan kokin räpeltämistä  Indonesialaisten perinneruokien parissa!  Sarjassamme räpell...