maanantai 9. syyskuuta 2024

Karttaselaimeen hurahtaneet

Useampikin on kysellyt, että mistä me näitä reittejä oikein bongataan.

Vinkkejähän kyselin joku aika sitten täällä blogissakin
ja eri puolille Suomea sain loistovinkkejä - kiitos!!

Moni tallennettiin "kansioon" TODELLAKIN!!
Mutta vasta, kun on enemmän aikaa ajella kauemmaksi. 

Nyt bongaillaan tässä max. 1-2 tunnin päästä kotoa,
että jää aikaa kunnolla polkemiselle.

Kun yöksi jäätiin Fiskars-päivän päätteeksi Pohjalle,
niin siitä sopivan matkan päässä näytti olevan
vielä tutkimaton Kopparön virkistysalue.

KARTTASELAIN on se,
jonka avulla nähdään pienimmätkin polut
- ja se, että päästäänkö saarelta toiselle. 
Tykätään polkea mieluusti rengasreittejä, 
ettei tartte samaa polkua paljon ees-sun-taa ajella.

Näin upea rengasreitti jälleen löytyi

Karttaselaimen mukaan tämä silta herätti kyllä epäilyksiä,
että päästäänkö???
mutta hyvin päästiin ja se olikin reitin yksi kohokohta. 


Vaikka hiukkasen haastavaa sinne sillalle oli läskipyörän kanssa kiivetä
No - tulipa tehtyä samalla ylävartalotreenikin...


Reitti tarjoili kyllä tosi monipuolisen kattauksen kallioita, meren poukamia, ohuinta ikinä näkemäämme hiekkaa, merkillisiä mäntyjä????
Miksi ne on kaikki katkaistu samasta kohtaa???
 Komeasti haaroittuneet kyllä - mutta miksi???



Järeälle "linnan jämälle" ei löydetty googlesta selitystä


Maalaisidylliä
- millainen menohan tuolla romanttisessa aitassa on ollut sata vuotta sitten?


Valtavia viljaisia tiloja 


Tammisaari on yksi niistä kaupungeista,
joka tarjoilee merellisiä fillaripolkuja moneen suuntaan.
Kolmeen suuntaan on jo kolmen vuoden aikana poljettu
- mutta karttaselain paljasti, että vielä olisi yksi...
jollei tänä kesä.... eikun syksynä - niin varmaan jonain tulevana vuonna. 

Ihan hurahdettu karttaselaimeen ja 🚴‍♀️🚴🏼‍♂️

27 kommenttia:

  1. Upea reitti ja ihana silta! On noissa portaissa ollut kiipeäminen. Hyvää alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
  2. Waude! Nyt on maisemat kohillaan ja tuo riipusilta!
    Kaunis maalaismaisema, ihan piti kuvaa pari kertaa katsoa, meinaa täälläpäin
    samanlainen pelto ja pihapiiri.
    Te kyllä löydätte ne parhaimmat reitit.
    Huikeen mukavaa viikkoa sinnepäin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavuutta sinnekin - jotenkin luontokin alkaa jo "väristelemään"... eilen muutama keltainen lehti ja tänään samassa puskassa jo 10
      vaikkei ole kylmiä öitä vielä ollutkaan...

      Poista
  3. Melkoista extremeä ajaa pyörällä riippusiltaa pitkin!! Mietin myös sitä, kävitkö tällä kertaa hiidenkirnussa? ;D
    Kop kop kop avaa hakas... siinä teille taas vähän korvamatoa aitassa nukkumisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih - ei se riippusilta oltu paras extreme.... parhaissa ei kännyn kanssa leikitty, vaan yritettiin pysyä kieli keskellä suuta pystyssä...
      melkein onnistuen... Hiidenkirnut oli nyt niin pieniä ja märkiä, etten olisi kokonaan mahtunut....
      Hih - hyvä korvamato!

      Poista
  4. Ulrika50v.blogspot.com9. syyskuuta 2024 klo 14.42

    Minä en ois uskaltanu mennä riippusillalta yli !!!🤯🤯

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih - sieltähän ne parhaat näkymät oli... ei silti rakastan siltoja ja korkeita paikkoja muutenkin - usein niistä näkee kauas!!

      Poista
  5. Tästä tuli mieleen kaksi asiaa: 1. paljonkohan Suomenmaassa on polkuja, jotka on jo teille tuttuja, ja 2. onkohan mitään paikkaa, minne ette pyörällä pääsisi. 😂

    Upeat kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 😉😂 no on niitä kyllä varmaan jo aika paljon... neljäs kesä kun pakun kera niitä etsitty....
      U-käännöksiäkin mahtuu matkaan.... mutta on se rämpiminenkin kyllä tosi kivaa - ei pelkkä polkeminen.
      Vesistöt, joet ja unholaan jätetyt sillat niitä uukkareita eniten aiheuttaa... mutta tuo karttaselain on kyllä hyvä!!

      Poista
  6. Huimaa jo pelkkä ajatuskin, että pitäisi mennä tuonne sillalle. 😂 Nuuksion hiidenkirnuista on kuulemma löytynyt airon lapa, jonka alkuperä on ajoitettu 1400-1600 luvulle. Vanhassa aitassa on voinut olla välillä aikamoista sutinaakin, mutta ehkä enimmäkseen on nukuttu sitkeästi, sen verran raskaita maatyöt oli ennen vanhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sillat ja korkeitten paikkojen välttely/kammo - liittynee ainakin osittain tasapainoaistiin.
      Itteä jotenkin aina kiehtonut vastaavat paikat - Nuuksio on myös upea paikka.
      Meitä myös nukuttaa sikeämmin pakussa kuin kotona.... rasitus ja ulkona vietetyt päivät!

      Poista
  7. Purjealuksia, hienoa hiekkaa, hiidenkirnuja, jättimäisiä maatiloja... ihan kuin ulkomailla olisitte käyneet täältä Itä-Suomesta katsottuna. Mahtavan mielenkiintoinen reissu ja sopisi muuten hyvin siihen kävelyretkihaasteeseeni. 😉 Kuten postauksessa lukee, pyöräily sopisi hyvin mukaan myös.
    Olisipa täällä nyt joku dendrologi, joka voisi kertoa, ovatko nuo haarautuneet männyt ihmisen aikaansaannoksia, vai voisiko jokin luonnonilmiö olla syynä!
    Kiitos kommentistasi tänään ja kiitos puolukkamuistutuksesta! Kävin keräämässä puolukanvarpuja ja verikanukan valkoisia marjaterttuja. ❤
    Ihanaa alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - kävin lukemassa uudelleen ja tosiaan... siellähän oli pyöräilykin suluissa. Jotenkin otsikko hallitsi ja ajattelin,
      ettei minusta ole käveljää - mutta pyörällä kyllä reittejä syntyisi kuvattavaksi tuon tuosta.
      Kyllä haarautuneet puut on ihmisen aiheuttamia - syytä ei vain voi ymmärtää.
      Männyt oli siististi istutettu riviin, alustaa hoidettu ja haaramännyt kaikki samankokoisia molemmin puolin tietä ja useamman kilometrin - eli ei niin laajaa myrskyä, että jokin olisi ne KAIKKI kaatanut. Outoa kyllä.
      Piti googgeloida verikannukka - ompa kaunis, sinulla on sitä siis puutarhassa?

      Poista
  8. Piti tiirata oikein tosissaan kun tuo yksi mänty+meri -kuva kun oli justiinsa otettu sellaisesta kuvakulmasta, että se olisi voinut olla vanhempieni mökiltä jossa lapsuus vietetiin :-)).
    Ja tosi erikoisia nuo haaroittuneet männyt ???
    Silta hirvitti jo katsojaakin enkä olisi mistään hinnasta suostunut sitä pitkin menemään. Pelkään korkeita paikkoja ja tuollaisia heiluvia siltojen eritoten. Minun matka olisi topannut siihen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanat lapsuusmaisemat ja muistot sinulla!! Männyt jäi kyllä mietityttämään - mikä ihmeen tarkoitus, koska niitä oli molemmin puolin tietä ja useamman kilometrin matkan... alkoi laulattaa, että "Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...."
      Alusta oli kuitenkin todella hyvin hoidettu...
      Sillat ja korkeitten paikkojen välttely/kammo - liittynee ainakin osittain tasapainoaistiin. Itteä jotenkin aina kiehtonut vastaavat paikat...
      mitä korkeammalle... sillä mielellä aina kiipeilty ja vaijereilla tai köyden varassa lasketeltu ja hypitty alaskin... kummallinen vietti sekin...
      Kyllä tuo sillan ylitys kannatti - komeimmat maisemat oli sen jälkeen...

      Poista
  9. Ihana riippusilta, tekisi heti mieli lähteä sinne. :D

    VastaaPoista
  10. Ihania paikkoja ja upeita kuvia!
    Mutta oletpa taas saanut kuviin kaksi asiaa jotka saavat kylmiä väreitä kipittelemään selkäpiitäni pitkin.... Taidankin kirjoittaa siitä oman päivityksen, niin saavat muutkin viihdykettä 😎 Kiitos vinkistä, sinä ihana ikiliikkuja!

    VastaaPoista
  11. On varmaan hienoa löytää aina uusia reittejä ja tutustua uusiin maisemiin. Nytkin aivan mahtavia paikkoja ja komea riippusilta. Karttaselaimen avulla mekin aina polkuja etsitään, mutta tutut polutkin kelpaavat.

    VastaaPoista
  12. Siis wau! Onpa upeat maisemat.
    Ennen Perniössä asuneena Tammisaari on sikäli tuttua seutua, mutta vain neljällä renkaalla liikkuen paikasta A paikkaan B.
    Mahtava riippusilta. Pistän karttakuvan rengasreitistä itselleni muistiin ja mietin josko joskus kiikkuttaisi fillarin tuonne suunnalle ja ainakin osan tuosta polkaisisi... Kiitos!

    VastaaPoista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!

Näitä on luettu ja tutkittu eniten

Timanttinen Kauriin kääntöpiiri

Timanttisiin hetkiin on ihana palata paperillakin. Rovaniemen Napapiirillä on tullut käytyä useinkin, mutta Kauriin kääntöpiirin saavuttamin...