HOTiksi meni

Innostuinkohan jo ihan liikaa tästä pukista?

Voisin kiittää/syyttää Annaa, 
kun meni kommentoimaan näiden identtistä veljeä, 
että sopisi korttiin tekstiksi myös KUUMAA JOULUA...

niin johan alkoi ihan "ylikuumenemaan"
ja veljekset päätyi oikein "Namusediksi"! 

Pukki pakkasi pusseihinsa namuja
ja saivat todella hymyn huulille perjantain pikkujouluissa
läheisimmille työkavereilleni!

Joulun kiltteyttä pussiin sujahti enkelisuklaan muodossa...

Lempihaaste 
TryItOnTuesday-Santa Claus-is-coming-to-town
saa vielä 5 pukkia lisää!
En olisi uskonut, että teen joskus joulupukkikortteja... hih...
en tainnut edes lapsena askarrella joulupukkikortteja!!
Niin ne ajat muuttuu!
Ihanan villiä joulunaikaa!

Lopuksi vielä pukeista kuin "passikuvat"

Ristiriitaista, lyhyt vai pitkä matka...

Tämän viikon keskustelut ovat tosiaan olleet ristiriitaisia...
riippuen siitä keneltä kysyy!
Ja kysymys kuuluu: 

"Kuinka pitkä matka on jouluun?"

Lasten vastauksista eilen hauskin oli:

 "Ei yhden käden sormet riitä"
- tänäänpä riittää!

 "ihan kamalan pitkä" -  "piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkä"
"vasta ens viikolla", jne. 

Aikuisten vastaukset ovat ihan toinen ääripää:
"Ai kauhee miten lähellä joulu jo onkaan", APUA jne. 

Mitäs vastaisit:
"Kuis pitkä "matka on jouluun?"

Itse olen levollisin mielin, eli vastaan sopivan "matkan" päässä. 
Töissä olen yrittänyt huhkia vuoden päätökseen,
haluten nauttia pitkästä jouluvapaasta ilman murheita
tulevan vuoden työkalenterista.
 

Saamme aattona pikkuisia tonttuja iloksemme
peräti ensi vuoden ensimmäiseen viikonloppuun saakka.
Vanhempansa lähtevät jo Tapanina... 
kuinhan ukko&mummo pärjää.... 

Levollisuutta on lisännyt,
kun töistä palatessa kuu on loistanut valaisemassa kotimatkaa.

Ja kotirannan vastapäätä ei tosiaan ole risteilyalus,
vaan Villa Järvelä, joka kukoistaa jälleen,
vaikka lokakuussa sen rantasaunoista paloi kolme.  

Onhan sen joulun pakko olla lähellä
 - kun kotiin tuli jo kuusikin
ja niin nätti,
etten meinannut raskia siihen mitään muuta kuin kynttilät
"ANTAA LAITTAA"

Hillitysti sitten pari nauhaa ja palloa... 
aikuismainen kuusi, mutta odotukset jo kohden lasten täyttämää h-hetkeä.
Tänä vuonna kokonnumme pitkästä aikaa tänne meille koko sakilla!! 
Vanha kunnon joulu - tervetuloa!

Olet sopivan matkan päässä
- kolme työpäivää ja kolmantena vapaapäivänä
sitä ollaankin jo julistamassa Joulurauhaa Turuilla ja Toreilla!!

Ihanaa loppuMATKAA sinullekin Jouluun!

Kuis tuttu?

Kuis tuttu on valkojuuri?
Itselle eiliseen saakka tuntemattomuus,
mutta jatkoon meni heittäen, niin raakana dippijuureksena,
kuin uunijuureksena. 

Ulkomuoto ja väritys lantun, mutta sisällä tutut juuren raidat. 
Maku makeampi kuin bataatin
- sellainen irtokarkkimainen!

Sama ihana maku säilyy uunissakin.
Kun en ollut siitä varma, niin laitoin värikkäämpiä kavereita mukaan. 

Samalla vähän treeniä jouluun...
sillä meillä ei tykätä laatikoista, no ei kai...
Kun en koskaan jälkikasvullekaan niitä tehnyt
(kun et itse tykännyt - niin jätin opettamatta muillekin)
 

Meillä on juurekset jouluna olleet ainakin vuosikymmenen "ranskalaisina"
Repolaisten Joulun this or that
linkistä avautuu vanha haastepostaus "joulun valinnoista"
jos kiinnostaa!!
Ja olisi kiva, jos joku vaikka innostuisi tekemään kyseisen haasteen nyt vuuonna 2024!!

Maustaminen on aikas runsasta, varsinkin kuivattujen yrttien suhteen...

ja maku on kyllä aikas bueno uunin jälkeenkin. 

Eli joulupöydässä taasen ranskalaiset laatikoiden sijaan... 
Raitajuurta on ehdottomasti saatava - se piparminttu-väreineen jo tuo joulun!!

Skippasin töissäkin tarjotun jouluaterian... tai no, 
otin kyllä uunilohta ja salaatteja!!
Ei vaan uppoa lootat, ei!!
Mummi ei opettanut!

Komiaa korvamadoksi...

TryItOnTuesday-Santa Claus-is-coming-to-town
haasteen nähdessäni tiesin heti minkä pukin laitan matkaan...

Lyhyesti ja ytimekkäästi...
korttikin lähti jo matkaan, eli vikkelä pukki!!

Mitäs tykkäät pukin tyylistä?

Muutama kaksoisveljensä pyörii vielä nurkissa... 
luulen, että teen nekin matkaan lähteviksi...
Vaikka olen aina sanonut, etten osaa tehdä joulupukkikortteja
ja en tykkää käyttää korteissa valmiskuvia
- poikkeus vahvistaa säännön!

Iloista joulun odotusta!

3 Joulukuun kuvaa

KristiinaK:n ihana haaste_3-kuvaa-joulukuussa
on tuonut iloa vuoteen 2024.
Kunkin kuukauden alkukirjaimella on saanut etsiä, miettiä
sillä alkavia asioita elämästään...
Kuvata niistä kolme....

Koska on kyseessä haasteen "Finaali" 
- niin halusin kuvata elämäni suurimpia iloja = lapsenlapsia...
eivät ala J:llä... kolme omaa lasta olisi alkanut,
mutta jotain Jiitä löytyy nuoremmistakin...

JÄLKIKASVU
(jippoilijat, jäynäilijät, julkisuudelta jokatapauksessa piilottelijat)

JAKAMINEN
Pizzan tekemisessä jakamista riittää...,
joskin mummo senkuin vain kuvailee, kun pikku kokit
(tai no - aika isoiksi ovat varttuneet jo vanhimmat lapsenlapset)
 homman hoitaa!!

JALAT
eikä mitkä tahansa jalat...
vaan mummon sukkiin piiloutuneet jalat...  

Kiitos Kristiina piristävästä haasteesta!

Jatketaan jolkottelua jouluun!!!

Suklaa se on näemmä tämänkin joulun herkku

Olipas ihanaa kun tilattiin taasen suklaalevykortteja...
niitä teen niin mielelläni...
Ja kun niihin toivottiin kukkasia - niin aloin innoissani tekemään niitä
paperiroskiksen silpuista... tosi pienestäkin silpusta saa stanssattua kukkasen,
kun ei värillä väliä. 

Kukkastansseja löytyy monenmoisia ja sovittelin niitä päälleekäin 
miten parhaaksi näin... 
Yksivärisenä paperista näyttivät kovin pliisuilta
- joten sävytin hieman leimamusteella ja leimasin tekstejäkin...
johan elävöityivät....

Ja nyt näitä riittää useampiinkin kortteihin - jos vaikka joku vielä haluaisi!

Kolme valmista!

Pikkuhiljaa pelti täyttyi

Ensin oli vain porkkanat ja sen värikkäät kaverit, 
jotka jäivät "rannalle ruikuttamaan" odottamaan vuoroaan

Vartin verran uunissa öljyn ja rakuunan kanssa
muhineet porkkanat sai retiisit seurakseen....

Sillä välin pannulla kuullotin sipulit & sienet ja hetkisen pikku paprikoitakin

Kaverusten kokoontumisajot ja lisää rakuunaa, valkosipulirouhetta ja suolaa 
- kolosiin upotin lohipalaset ja vielä vartti 180asteessa

Vartin kuluttua näytti tältä....
- siirtyivät lautasille ja arvatenkin ovat jo vatsassa.

Puolet jäi huomiselle - Ukkokulta osaa lämmitellä omansa kotilounaalla
ja minä nappaan kierrätysrasioihin oman puolikkaani mukaan
kiva kunnon eväs työlounaalle!

Peltisapuskat on meidän mieleen!

Ja HeVien punnitus on nyt loppunut....
Uudistuneet ravintosuositukset (27.11.)
- heviä 800g vuorokaudessa = toteutunut kepoisasti jo pidemmän aikaa!!

Kävelyllä

"Hih - kiinni jäit" tervehdi työkaveri eilen Martinsillalla...

Ei pitänekään siis paikkaansa, etten kuuntele livemusiikkia.... hih...
Just oli viikolla juttua livemusiikin tärkeydestä
- miten paljon se antaa elämään...
Heh heh... Repolainen välttelee niin livenä, levyltä
tai telkusta/radiostakin musiikkia.
Musiikillinen sietokykyni täyttyy ryhmäliikunnassa...

Tiedän syynkin - olin nuorena töissä tanssiravintolassa
ja olispa silloin ollut peltorit....
joskin olisi se kai ollut koominen näky...

Itsenäisyypäivä ja isoin osa eilistäkin vierähti Tampereella
- kerron joskus runsainkin kuvin; Miksi!!

Mutta piti ehättää Valon poluille
 ja niistä tulikin sitten liki 8km lenkki,
kun äitini ei jaksanutkaan lähteä mukaan.

Innostuttiin kiertämään Ukkokullan kanssa "Polku"
Tuomiokirkolta Turun Linnalle ja takaisin. 
Ja oli kyllä matkalla nähtävää ja kuultavaa....

Vaikuttavin jälleen, tänäkin vuonna Teatterisilta Addams näytöksen hengessä

Kauempaa maapallolta näyttävä valoefekti vilisi välillä hämähäkkejäkin.

Siivekkäiden väriloistoa!

Aina lumoava vanha köysitehdas

Samoin kuin oma lumonsa on Suomen Joutsenella.

Sisällekin olisi päässyt, mutta jonot valtavat...
Samoin jokilautta Föri jätettiin väliin.... olisi vaatinut n. 40min jonotuksen.
Lautan historia ulottuu vuoteen 1903,
mutta tuskin koskaan yli satavuotisen historiansa aikana se on ollut tanssilava
- siellä kiilsi valtava discopallo ja musa soi kauaksi.
Parin minsan Travoltat olisi siis ollut mahdollista
- joskin koreografiat pienoiset sillä ihmismäärällä.

Me pistettiin vaan töppöstä toisen eteen ohittaen
Sähkölaitoksen hämähäkki ja Aurajoessa ojenteleva upea valaanpyrstö.


Forum Marinumiin kutsui jättimäiset valot taivalla
ja ensimmäisenä tervehti tietysti tuttu päivänkakkara.

Paluumatkalla huomio kiinnittyi yksityisten ihmistenkin valoilotteluun

Lokakuun lopulla Turku aloitti ympärivuorokautisen
liputuksen Ukrainan lipuilla Aurajokirannassa.

Kristiinankadun kulmasta nousimme ylös jokirannasta
kurkkaamaan Yliopiston joulukatua. 
Tietysti piti käydä kurkkaamassa ensimmäisen kerran
Stokkan jouluikkunat.
Perinteisesti palaamme uudelleen lastenlasten kanssa joululomalla.

Meidän makuun ilahduttavin oli tämä Fillaroija...

Joulumieltä jolkottelevaa Itsekullekin omalla tapaansa!!

Ja mikäli joulukuussakin on blogissa kävely 

Villa Emilian 

- niin tällä minä osallistun siihen!!