lauantai 20. toukokuuta 2023

Vihannusta, tai ainakin kaalitusta

Olen nauttinut lukiessani blogiystävien ruokapostauksia...
Teemoina on ollut viikon menut, lounaspostauksia, ruokamenojen seuraamista,
4tähden illallisia ja kokeilevaa kokkailua... 
Minähän innostun niistä kaikista aiheista, mutta tällä hetkellä en tämän systemaattisempaan 
"tutkimusmatkaan" keittiössä pysty, vaikka rakastankin viettää siellä aikaa.
Blogi"nimeni" Repolainen reissaa ja RÄPELTÄÄ
kuuluu siis oleellisena osana myös Räpellykset keittiössä

Muutama vuosi sitten parikin kolmesta lapsestamme päätti pitää lihattoman tammikuun 
ja tämä äitee innostui oikein tosissaan tutkimaan, (ja kokeilevana kokkina) myös testailemaan 
todellista "vihannusta" perheateriointiimme. 
Olen aina rakastanut kehitellä, suunnitella ja kokeilla ihan itsekseni erilaisia kompoja
ja nämä ”vihannukset” jäi päälle toisestakin syystä reilu vuosi sitten.

Kohtalotoverini, jolla myös hermoborre oli saanut apua kipuihin viljattomasta ruokavaliosta.
Minä olin HETI valmis kokeilemaan, sillä mitkään myrkyt eivät ole pidemmän päälle auttaneet
- eikä kiilatyynyn päällä nukkumisyritykset - sun muut kokeilut!

1.4.2022 jätin pois kaiken viljan
ja uskokaa tai älkää, aamuyön kivut ovat vähentyneet huomattavasti, kunto parantanut 
ja saan nukuttuakin enemmän. 

Eikä tippaakaan ole haitannut tehdä kaksi vaihtoehtoa, 
Ukkokullalle viljaisa ja minulla "vihannus"
Ja summa-summarum... 
Reilun vuoden jälkeen Ukkokultakin on alkanut tykätä monesta "Vihannuksesta" enemmän.
Eli vihannekset, kasvikset, pavut ja palkokasvit ovat yhä isommassa osassa ateriakokonaisuuksia. 

Munakoisoa tuli syötyä todella paljon Jordaniassa
ja sen reisun jälkeen olen muistanut ostaa sitä taas kotiinkin.

Kuvan koison täytin wok-tyyliin paksoilla, sipulilla, paprikalla, parsalla ja valkopavuilla.
Ripaus juustoraasretta päälle ja uuniin 


Monimuotoiset juurespellit tuo väriä ja makua aterioihin. Helppoja tehdä.
Parsa-aikaa parhaimmillaan, joten nopea ja helppo sekin heittää uuniin pekonin ja vuohenjuuston alle
- tuli muuten tosi hyvää!
Mausteina erilaisia yrttejä - tässä vielä kuivattuina, mutta pian tuoreena takapihan yrittipadasta.
En ole uskaltanut sinne vielä ruukku-yrttejä ostaa... 
jokohan yöpakkaset olisi lopultakin selätetty??!!

Mun hätähousun pinna ei riitä kasvattamaan mitään siemenestä saakka,
vaan isken puutarhalta ostetut multaisat juuripaakut isoon pataan 
ja siellä saavat kasvaa ja antaa makua ruokiin koko kesän
basilika, rosmariini, korianteri, tilli, persilja, sitruunamelissa ja rucola tyypillisimmät. 

Tässä kohtaa moni varmaan miettii, että syönkö gluteenitonta?
Ei, en syö - ei siis lainkaan viljaa.

Mun "leipä" on KAALI
Kuinkahan paljon sitä on viljattomana kautena mennytkään??
Ennenkin söin sitä paljon, mutta NYT PALJON!!

Pian saa kotimaista varhaiskaalia - namskis...

Tässäpä muutamia mun "voikkaleipiä" - serranonkinkulla, kylmäsavulohella ja munasillillä...



Valko-, ja varhaiskaali, kiinankaali ja jäävuorisalaatti
ovat mun "leipiä"

Enkä kyllästy... koska kaali saa ison roolin lounaalla ja päivällisellä - onhan se paras pizzapohjakin.


Tämä pelti on täytetty ensin valkokaali suikaleilla
- päälle taas wokattu sipulia, eri värisiä paprikoita, paksoita ja brooccolinia.
Wokki punasipulin kera kaalipedin päälle ja pari purkkia vahvaa salsakastiketta, mozzarellaa ja juustoraastetta ja eikun uuniin. Ihan sairaan hyvä yhdistelmä. 


Jääkaapissa on usein valmiina myös vohvelitaikina, jossa ei ole mitään muuta kuin: 
munia, juustoraastetta ja raejuustoa
- sen ennättää kiireisenäkin aamuna paistaa ja on muuten hyvää. 


Artisokkaan ihastuin Italiassa - osaavat tehdä sekä latvasta, että maamukulasta muutakin kuin keittoa.
Tuoreita latva-artisokkia kannoin tuliaisenakin - mutta sen verran isotöisiä perata,
etten ole kotomaasta ostanut muuta kuin säilykkeenä. 

 Onneksi siis löytyy myös purkista.
 Tässä pellillä siis parsa-, ja kukkakaalien kaverina artisokkaa, maissia, herneitä, kickherneitä, papuja ja chiansiemeniä. Juustona tällä kertaa feta ja munamaito päälle.

Tässä taasen maa-artisokkaa retiisin kera.
Erilaiset salsasoosit on pikakokkauksen suosikit... tällä kertaa juustoinen salsasoosi
ja kermapurkin loppu ennen juustoraastetta ja uuniin - muuta sitten ei tarvitakkaan!!
Pariisinperunapadaksi nimitti nuoriso, hih!!

Paprikan leikkaustyyli on ollut jo kauan.... Kansi auki... kivat kupit on sitten myöhemmin hauskaa täyttää mitä milloinkin kaapista löytyy
ja juustoahan meiltä löytyy aina!!
Herne-maissi- kickherne-kidneypapuja Aurajuuston alla

Ja mun suosikki jälkiruoka ei liene yllätys...
Juustolautanen tietenkin...
Ukko-kullan ja mun "Tuc-keksit" on hieman erivärisiä!!

Jos kilistelisin nestettä sanoisin nyt: Kippis!!
mutta koska avasin ruokaviliotani, niin sanonkin. "Kaalis"!!



19 kommenttia:

  1. Hyvä ihme sentään, mua rupes ihan hengästyttämään ideoiden määrä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei sentään - toivottavasti oli kuitenkin positiivista hengenvetoa??!!

      Poista
  2. Onpas mielenkiintoinen postaus. Tosi erilaista ruuanlaittoa kuin meidän perheessä, haluaisin kyllä tulla teille viikoksi maistelemaan kaaliruokia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, viikko voisi olla suolistolle järkytys putkeen.... ennenkuin tottuu, mutta
      PopUp-Cabbage-bar... tuota ei ole vielä Kapuan hengessä tainnut kukaan keksiä.
      Olen ideoille avoin...

      Poista
  3. No nyt oli kyllä huomattavasti enemmän värejä kuin neljä! Herkullisen näköisiä kaikki, ja kuten ollaan "puhuttu", niin juustoa ei ole koskaan liikaa! (Tosin viimeisimpään tekemääni ruokaan en sitä 'jostain syystä' laitanut, heh)
    Aurinkoa, pikkusateita ja aurinkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih - neljän suora aina mielessä... mummin aivopesu onnitunut mummoikään saakka.
      Kiitos kommentistasi, täytyykin heti tulla kurkkaamaan, että mihin EI VOI laittaa juustoa...
      niin onneton blogivierailija ollut viime aikoina... omaa blogia katsoen olen vain syönyt, urheillut ja kortteillut ja sitä se on kyllä ollutkin!

      Poista
  4. Olipa upeita peltiruokia! Voisin itsekin kokeilla viljatonta, mutta kun kaalikaan ei mulle sovi eikä kaikki pavutkaan... Voitko heittää tuon vohvelitaikinan reseptin tänne? Kuulosti niin hyvältä. Anoppi teki mulle joskus banaanilettuja, joihin ei tullut jauhoja ollenkaan, olivat hyviä nekin. Minäkin voisin tulla teille syömään ainakin noita juustokuorrutteisia peltiruokia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaaliin ja papuihin on totuteltava PIKKUHILJAA.... suolisto nimittäin reagoi, mutta tottuu = OIKEASTI, vuoden siedätys ja kestää jo mielinmäärin!! Eli siedätyshoitoa vaan... kannustan...ja nykyään jo uskonkin hyvää tekevään KAALIN VOIMAAN!!

      Vohvelitaikinan pohja on 5 kanamunaa, 2dl raejuustoa ja raastettua juustoa (milloin mitäkin) öööö , en ole mitannut koskaan... raastan vain lisää ja jos näyttää liian paksulta, niin rikon yhden kanamunan nesteyttääkseni.
      Minä todella RÄPELLÄN keittiössäkin.. en osaa tehdä koskaan reseptin mukaan, en edes oman... tutkailen vain koostumusta ja jatkan sen mukaan tartteeko kiinteämpää vaiko kosteampaa....
      IOLmankos oli vaihdettava ammattia ravintola-alalta pois.. ei näin epämääräisillä resepteillä ollut jatkumoa!!

      Poista
    2. Kiitos, Repolainen, ohjeesta! Minäkin olen vähän samansuuntainen kokkailija, vaikka joskus saatankin tehdä jotain uutta reseptin mukaan. Täytyy testata joku päivä tuota vohvelitaikinaa.
      Mietin myös kaalisiedätystä, ehkä se todella vaatii pitkän ajan, että suolisto tottuu. Nykyisin kun pienikin määrä kaalia saa vatsan ärjymään suorastaan. Olisihan se parempi vaihtoehto ainaiselle viljavoittoiselle ruokavaliolle, kun tottuisi käyttämään kaalia moneen ruokaan. Harkitaan...

      Poista
    3. Lisään vielä, että raaka/tuore kaali aiheutti aluksi enemmän sitä ärsytystä, turvotusta ja ystäväni neuvosta "leipänä" oli aluksi kiinankaali ja roomansalaatti. "Leiväksi" aikomani kaalinlehden käytin ensin kevyesti mikron kautta.
      Kypsennettynä, juuri juurespedeissä on helppo aloittaa tuo siedätys - eli vähän kaalisuikaleita mukaan.... ne ei aiheuttaneet mitään ja sittemmin on pystynyt lisäämään. Nyt voisi varmaan tehdä jopa pelkästä kaalista - mutta kiva siihen on makua ja väriä laittaa jostain muusta. Olen kyllä yllättynyt miten helppoa se loppujen lopuksi olikaan - vuosi ja 2 kuukautta - ei kyllä viljan suunnallekaan käänny katse, tai paremminkaan mieli.

      Poista
  5. Minäkin haluan vohvelitaikinareseptin!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kun kiinnostaa... Lukaiseppa tuo Hituselle vastaus... siinä vuodatin KAIKEN, oliko siitä apua....
      klups... en tiedä!! En ole mittailija!!

      Poista
  6. Ihanaa, kaunista, värikästä ja paljon TERVEELLISTÄ !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - on kyllä tehnyt hyvää... antanut energiaa, eli lienee terveellistä ja tulee mieleen Juicen biisi;
      Ihminen on sitä mitä syö... KAALI....

      Poista
  7. Hienoa kuulla että viljan pois jättäminen on tehnyt hyvää olollesi
    Ja vihannekset ihan parhaita,oma ruokavalioni koostuu enimmäkseen vihanneksista,ja luulen että
    ruokablogissanikin suurin osa ohjeista vihannespainotteisia. Kaunista viikonloppua
    Repolainen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäpä en olekaan koskaan "eksynyt", tai pareminkin löytänyt ruokablogiasi....
      piipahdellut vain ihanan Appelsiinipuun alla!
      Kunhan "ruutuaikaa" liikenee elämään enemmän, niin etsin tietoisesti!

      Poista
  8. Sinulla on hyvä mielikuvitus. Se on huomattu jo kortti- ja muista askartelutöistäsi. Ihanaa, että voit käyttää kekseliäisyyttäsi ja mielikuvitusta myös keittiössä ja toteuttaa todella vaihtelevia aterioita ilman leipää tms. viljatuotteita.
    Olen myös "hermoborre"-kohtalontoverisi. Minulla tosin lääkehoito auttaa kipuihin (Triptyl ja Burana).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih - osuit asian ytimeen, mulla on vain sitä oman mielen kuvitusta - ei lainkaan maltillisuutta noudattaa mitään ohjetta tai mallia, en edes ymmärrä miksi kaikki mittaamiset ja tietyt järjestykset tehdä asioita niin ärsyttää... ehkä se on myös malttamattomuutta.
      Voi auts - hermoborre kaveruutta en soisi kelleen, mutta ihanaa että saat lääkekomposta avun.
      Mulla oli Tritylin kavereina Gabrion ja Panacod - alkoi olla sellainen lääkehuuru etten tiennyt olevani enää oma iloinen itseni ja silti kipu kramppasi aamuyöstä. Onhan se kipu aika-ajoin kaveri yhä, muttei läheskään niin voimakas, että vaatii ballerinakävelyä muutamaa minuuttia kauemmin (aiemmin puolisen tuntia jos edes pääsin jaloilleni)
      Oikeasti suorastaan uskomatonta mitä ruokavalio on tehnyt. Lääkärini ei allekirjoita ruokavaliota, vaan perustelee kipujen lievittymisen painon putoamisella - kanavani, niin hermo-, kuin verisuonien virtaus parantunut - siksi ei kuulemma niin paha. No - olkoon mikä vain, kun saa nukuttua enemmän, kipua vähemmän, jaksaa enemmän ja on ennenkaikkea oma iloinen energinen itsensä. Ilmavaivoja alkuun oli kaalista enemmänkin, mutta äitini ihanasti totesi, että: "Kyllä pieruja maailmaan mahtuu!"

      Poista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!

Näitä on luettu ja tutkittu eniten

Ihan KELTAINEN

Ette arvaakkaan miten iloinen tästä keväästä muodostui...  koska nappasitte  V Ä R I H A A S T E en sellaisella energialla, että jokaisesta ...