"metsästämään" tiikereitä🐅🧡📷 kameroilla tietenkin!
Vaihteleva maasto vilisti junan ikkunoista parhaimmillaan 138km tuntinipeudella.
Enimmäkseen vasta istutettuja peltoja - joiden istutuksista ei vielä saanut selvää... pohjoisempana oikeat traktorit hommissa, mutta mitä etelämmäksi Ranthamporea kohden matka eteni
- niin "työkalut" ja työvoima pieneni ihan tekijä/kuokka asteelle.
Matkaa kertyi reilut 150km ja parhaimmillaan juna viiletti 138 kilometrin tuntinopeudella.
Eli matkasimme ns. keskiluokan pikajunalla - jossa olisi ollut kyllä alempien luokkien puisia istuinvaunujakin, mutta meille turisteille myytiin vain keskiluokkaan lippuja päällystetyille penkeille ja hinta oli peräti 165rupiaa, eli n. 2€/nuppi.
Jäimme junasta pois Sawai Mathopurin asemalla
ja jo aseman muraalit kertoivat, että nyt oltiin lähellä villiä luontoa, että tiikereitä.
ja jo aseman muraalit kertoivat, että nyt oltiin lähellä villiä luontoa, että tiikereitä.
Olimme aivan Ranthamporen luonnonpuiston kupeessa,
jossa ajopeleinä (=takseina) oli kutsuvasti heti isot jeepit.
jossa ajopeleinä (=takseina) oli kutsuvasti heti isot jeepit.
Siitä alkoi tukka hulmuten kyydit seuraavien 3päivän ja parin yön ajaksi.
Rinkat majaan ja tutkimaan ympäristöä - paikalliset pojat tulivat varoittelemaan, kun talsimme suistoalueella,
että siellä on sitten kymmeniä ja kymmeniä krokotiilejä, sellaisia 1½-2½-metrisiä.
Mutta lohduttelivat kyllä, että tulevat vedestä vasta aamu yhdeksän maissa, heh heh...
Ja totta... ensimmäiseltä aamuajolta palatessa nähtiinkin "laiska köriläs" laskeutumassa veteen juuri eilisillan lenkkipolultamme.
Lumoava paikka - ei olisi malttanut mennä lainkaan nukkumaan,
mutta pakkohan se oli - koska jo kännyt soitti 4.50 ensimmäiselle ajelulle.
3 ajelua teimme luonnonpuistossa ja kaikki suuntautuivat ensinnäkin eri rangeille.
Tiikerit ovat tarkkoja reviireistään ja reviirin on oltava lisäksi suuri...
15-vuodessa tiikerikanta on saatu nousemaan n.20 tiikeristä yli 70.
Ja mikäli uskaltaudutte katsomaan postauksen lopussa olevan eläinkunnan aikuisviihdevideon,
niin n. 4kk kuluttua kanta kasvaa.
Ranthamporen luonnonpuisto on yli 1300 neliökilometriä ja siitä 10% on avoinna meille uteliaille - tämä takaa, että tiikerikanta kasvaa - vaikka eivätpä nuo ujostelleet turistien silmien edessäkään.
mutta pakkohan se oli - koska jo kännyt soitti 4.50 ensimmäiselle ajelulle.
3 ajelua teimme luonnonpuistossa ja kaikki suuntautuivat ensinnäkin eri rangeille.
Tiikerit ovat tarkkoja reviireistään ja reviirin on oltava lisäksi suuri...
15-vuodessa tiikerikanta on saatu nousemaan n.20 tiikeristä yli 70.
Ja mikäli uskaltaudutte katsomaan postauksen lopussa olevan eläinkunnan aikuisviihdevideon,
niin n. 4kk kuluttua kanta kasvaa.
Ranthamporen luonnonpuisto on yli 1300 neliökilometriä ja siitä 10% on avoinna meille uteliaille - tämä takaa, että tiikerikanta kasvaa - vaikka eivätpä nuo ujostelleet turistien silmien edessäkään.
Kauris-, apinat ja vesipuhvelikanta, sekä linnut olivat enemmistö mitä nähtiin, mutta mun surkea tunnistustaito ja muisti, vaikka opas ja kuski innokkaana osoitteli suuntaan jos toiseen - niin arvatkaa vaan... en muista. Kuvista suurin osakin on napsittu suurella zoomilla ja valoa vastenkin,
joten enemmän tallenttui sydämeen - varsinkin se fiilis ja ympäröivä luonto!
Once a lifetime - kertakaikkiaan!
joten enemmän tallenttui sydämeen - varsinkin se fiilis ja ympäröivä luonto!
Once a lifetime - kertakaikkiaan!
Ruokaakin riittää - pikkukauriit ovat kuulemma "suklaanappeja" tiikereille,
isommista näemmä kelpaa vain parhaat palat!!
Luonto oli hurmaava ja niin monipuolinen
"ei alle 18v"
Te siis näitte tiikereitäkin - mahtavaa! Minä olen usein katsellut valmiita Intian matkapaketteja, joissa käydään kultainen kolmio ja sitten tuo Ranthampore. Sukulaiseni kävivät juurikin tuollaisella himoitsemallani kierroksella, mutta tiikereistä ei näkynyt edes hännänpäätä. Sen jälkeen olen aina miettinyt, että jos tuonne saakka joskus menisi, niin pitäisi olla joku kunnon todennäköisyys, että näkisi edes vilauksen tiikeristä. Tosin se voi olla, että meikäläisen suolistovaivoilla saattaa Intia jäädä väliin tai reissu pitää olla sen verran lyhyt, että sen vetäisee jollain banaani, suklaa, sipsi paastolla.
VastaaPoistaMeillä lienee kyllä oikeasti aikamoiset teräsvatsat... sillä kaikkea söimme ekasta päivästä lähtien...
PoistaKypsentämättömiä salaatteja ja vihanneksia myös ja yhtäkään "ylimääräistä pieruakaan"
Tiikerotodennäköisyys on kyllä aamuyöntunneilla... sillä jo aamuseiskalta kymmenet ja kymmenet jeepit pöristävät siihen malliin, että jos minäkin olisin tiikeri - niin pötkisin kyllä piiloon. Meillä oli kyllä huippi rangeri - ei luovuttanut... antoi apinoiden äänineen (varoitusäänet) johdattaa meidät itseasiassa yllättämään pariskunta ihan rysän päältä kiinni.
Huippukokemus!!
Ihanaa lukea Intian matkastanne❤️Sinne olen aina halunnut päästä.
VastaaPoistaMinustakin tuntui, että nyt pääsimme "OIKEAAN" Intiaan, aiemmin käyty vain Goassa!
PoistaKuitti eli siis luin ja ihastelin kuvat, kiitos!
VastaaPoistaVoi kiitos... minä en ole ennättänyt kenenkään blogiin... aina omaankaan...
PoistaKoska tämä elo rauhoittuisi??!!
Selkeitä viihdemaailman ammattilaisia tuo pariskunta ;D
VastaaPoistaOnneksi ei krokotiili teitä syönyt, niin saan lukea juttua vielä kotiinpaluustakin.
Hi-hii... mietinkin, että tohdinko julkaista, kun en kirjallista lupaa "esiintyjiltä" saanut!!
Poista