maanantai 15. helmikuuta 2021

D-E-F matka jatkuu...

D


D-kirjaimen kera matkataan Karibialle,
meidän käymistä saarista sen upeimmalle ja monimuotoisimmalle
- joskin myös viimeisen hirmumyrsky Marian (2017) jäljiltä karuimmalle saarelle.


Näin pieneen kokoon on mahdoton mahduttaa kaikkea maan kauneutta, 
vuoristoa, kasvistoa ja nitä kokemuksia joita kolmessa päivässä ennätimme.
Sain maistaa tuoreita villeinä luonnossa kasvavia oliiveja 
uida Emeraldin punakallioisissa altaissa ja ottaa suihkun suoraan vesiputouksen alajuoksulta. 

Morne Diablotinin kansallispuiston luontopolun Synticaten varrelle jäi sydämeni murusiaa!
Kuin myös Trafalgar Fallsille, kuuluisat Dominican kaksoset
"Mama&Papa"85m/40m.

Viimeisimmän hirmumyrsky Marian (2017) vuoksi emme voineet tehdä vaellusta kuumavesialtaille,
koska polku oli poikki ja osa altaista uponnut.
Silti uskomaton jälleenrakennus jälleen kerran
kuvasti sitkää Dominicaanista luonteenpiirrettä... tästäkin selvitään!!

Omituiset yksinäiset laituritolpat ovat myös karu jälki hirmumyrskystä.
Parhaimmillaan laiturissa on ankkuroitunut 5 luxusristeilijää yhtä aikaa, nyt siihen mahtui yksi.
Me olimme liikkeellä myöhään keväällä, joten laivoja ei ollut yhtään...
mutta emme me niitä kaivanneetkaan!!

Karibian risteily ei ole meidän juttu...
siinä maihin tutustuminen jää niin lyhyeksi päivävierailuksi; suurin osa ajasta menisi laivalla.
Meitä kiehtoo kunkin maan luonto, ihmiset... siksi lentelimme pienillä paikalliskoneilla...
ne olivatkin kuin paikallisbusseja ja paikallisten suosima kulkutapa saarten välillä. 

E


Egyptissä olemme käyneet kahdesti, vuosina 2003 ja 2005.
Nämä kuvat ovat ensimmäiseltä matkalta jolloin matkaseurana perheen lisäksi oli äitini.
Toinen kerta ystäväperheen kanssa. Seura oli ihanaa,
mutta maan kulttuuri, tavat ja nähtävyydetkin
(ja mieheni lisäisi, että olut) olivat jo niin tuttuja, että tämä vahvisti,
ettei enää samaan maahan uudelleen. 
Maailmassa riittää tutkittavaa - uudenlaisiakin kulttuureita.


Maassa maan tavalla - se on kyllä ollut mottomme kauan...
Joten tuli koettua vesipiipun polttamiset... teini-ikäiset tytttäremmekin
- paikallinen parturi, jonka jäljiltä nenäkarvatkin siistittiin... siitä mieheni "ihana ilme"!



Viro-Eesti-Estonia, sitä maata on kyllä koluttu ristiin rastiin poikamme harrastusten viedessä sinne lukemattomat kerrat. Futisturnaukset ja varsinkin leijalautailu, kiteily Pärnun upeille rannoille oli tuulisinä aikoina, kerran keväällä ja kerran syksyllä oli useamman vuoden vakikohda! 

F


Yhtään F:llä alkavaa maata emme ole vielä passiimme saaneet.
Lennot Filippiineille ja samoin Fidzille peruuntuivat ensimmäisen kerran vuosi sitten
ja nyt uudelleen... itseasiassa meidän pitäisi parhaillaan olla Fidzillä, mutta
toiveet siirtyivät taas vuodella eteenpäin. Josko kolmas kerta toden sanoisi...
Vuoden 2022 maaliskuulle siirsimme lennot.
Siksi kamera-albumi tyhjän sisäosan kanssa odottaa yhtä kuumeisesti kokemuksia kuin me itsekin... 





Kaupunkina F niinkuin Fukuoka
oli ensikosketuksemme Japaniin.
Sillä saavuimme sinne kantosiipialuksella Etelä-Korean Busanista.
Fukuokaan tutustuminen jäi lyhyeksi, yhden yön keikka...
josta ei malttanut montaa tuntia nukkua,
vaan lähdimme jo ennen aamupalaa neljän jälkeen kiertämään sen minkä ehtisimme:
upeat rantalaiturit, majakat ja näkemään Fukuoka towerin edes ulkoa päin.

Lyhennetyn oleskelun aiheutti se, että aikomamme kantosiipialus ei voinutkaan lähteä...
meri myrskysi niin, että koko kyseisen päivän lautat peruttiin.

Se ei kyllä haitannut yhtään, sillä meille jäi päivä enemmän Busaniin
(edellisessä postauksessa),
 
josta on tähänkin vielä mainittava, että se on mielestämme tähän mennessä näkemistämme
Maailman kaunein kaupunki 
 


2 kommenttia:

  1. Nämä ovat kyllä niin ihanuuksia. Upeita muistoja matkoista ja iloisella mielellä varmaankin näitä teet. Upeat kuvat ja muistot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. VOi kiitos Enkuli... sinä sen sanoit, iloisella mielellä tosiaan näperrän....
      ja nämä saavat hyvälle mielelle juuri nyt, kun ei voi "seikkailla" muutoin kuin paperilla...

      Poista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!

Näitä on luettu ja tutkittu eniten

Silppu”taidetta”

Ensin oli vain valokuva pienestä suloisesta aavikkoketusta  ja hurja kasa sillpuja! Kettu pääsi parin muunkin Repolaisen kanssa istumaan sil...