P-Q-R

 A-B-C...

                        ...D-E-F

G-H-I...

                        …J-K-L
  M-N-O...

                        ...P-Q-R

Aapisen tekeminen on kyllä myös niin-niin hauska aikamatka.

Vuodet pomppii ees-sun-taa, ja kesästä talveen ja sisäiloista ulkoiloihin.

 Huomannut kuvista ittekin, että lapsilla on kyllä aina oltava tekemistä!

No - niinhän sitä ittelläkin aika kuluu, kun on jotain tekemistä 

- kuin vaikka nyt mulla tämä albumi...
Töistä tullessa sormet oikein syyhyää sen pariin...

ja ajatukset karkailee, että mitäs siihen-ja-siihen kirjaimeen voisikaan tulla?

Ei edes Q-kirjain aiheuttanut päänvaivaa
- se oli itseasiassa heti valmiina.
Jemmaan jäi vielä muutama muukin "kysely-juttu"

Mummolan omasta rannasta ja muiltakin lähirannoilta
olisi ollut kuvia vaikka kuinka...
Ne on aina olleet lasten kanssa mieluisia ajanviettopaikkoja.
Vesi- sehän se vetää puoleensa itseäkin, joten ihmekkös tuo...

Haaste löytyy Facen Skräppääjät ryhmästä
ja ellet ole facessa- niin osallistua voit lähettämällä kuvat "kirjaimistasi"
 repo.pirjo (at) gmail.com

Aikaa on vielä reilusti - Wappuun saakka
29.4.2024 klo 23.59 saakka 
Aion itsekin vielä ennättää tekemään toiset aakkoset
- joita en siis ole vielä edes aloittanut!!

V(K)aalipizzaan päättyi viikonloppu

Isolla kirkolla ihanan kiireettömästi

ja keskittyen vain yhteen jälkikasvuunsa kerrallaan.

 Tämä ihana nuoripari tahtoo kuulumisineen

jäädä aina koko porukan kokoontumisissa vähäosaisimmaksi.

Lapsiperheet pitänee enemmän ääntä ja vauhtiakin

- joten saavat huomion.

Siksi oli jotenkin enemmän kuin ihanaa kuulla kunnolla, mitä heille kuuluu. 

Eli pidetään jatkossakin mielessä,
että synttäri- ja joulumuistamiset on jotain yhteistä tekemistä kuin turhaa tavaraa.

Eli yhdistetty synttäri-joululahja oli liput Helsingin Kaupunginteatteriin
Rakas Evan Hansen musikaaliin ja TYKÄTTIIN TODELLA KAIKKI!
Ihan huikeat näyttelijäsuoritukset nuorilta tulevaisuuden lupaus-näyttelijöiltä/laulajilta!

Kulisseista voi sanoa, että oli suorastaan lavataidetta ja iski kaikenikäisiin.
 

Ollaan todella huonoja käymään ravintolassa,
mutta kun seura on näin hyvää ja nuoret tiesi minne meidät veivät, niin....
Kampin yläkertaan Fisken pä Disken, niin täytyy myöntää, että voisi mennä toistenkin. 
Annoskateus The Lohikeittoon jäi...
ehkä kokeilen sitä kuitenkin kotona.
Eipä ole tullut mieleenkään tuoda lohikeittoa pöytään "kuivana"
- ystävämme yllättynevät ensikerralla - aloin jo suunnitella menuuta.

Koska listalla oli jättirapuja - niin valitsin sen.... 
NIitä ja NOIN SUURIA saa harvoin! Namskis!!

Suurta oli muutakin isolla kirkolla
Töölönlahdella komeilee sellainen jäävuori,
että Ukkokullan piti tiputtaa minut kyydistä kesken liikenteeen. 
Halusin ehdottomasti mennä kuvailemaan
ja oikaista siitä jäätä pisin teatterille.
Oli kyllä pirtsakka pakkaskeli merituulen kera... 
Sai kivat luonnon poskipunat! 

Ja kiitos vinkistä Rita, pakkohan se oli "Sadunmaailmaan" päästä
- joskin, sinulla niin paljon paremmat valokuvat,
että laitan linkin blogiisi, KLIK (toivottavasti ok?)

Aurinko paistoi niin kauniisti ja teki heijastuksia siihen malliin,
että olin kuvissa aina itse, tai ohikulkijat tai vastapäinen talo...

Ihanat Sinellin myyyjät kertoivat upeiden kirja- ja rekvisiitta tekeleiden
olevan ihan heidän omaa tuotantoa.
Ja kun kuulivat, että niitä Turusta saakka tultiin katsomaan,
niin alkoivat miettiä miten saisi kuvakulman avatuksi paremmin.
sillä se oli juuri se kassan takana oleva ikkuna.

Hih... ei sentään. Riitti näinkin ja ihailtavaa oli sisälläkin...
Kankaan kovetusaineeseen ihastuin
- mutta en nyt kuitenkaan heiltä löytyvää isoa sankoa ostanut.
Täytyy näihin mun miniatyyrimäisiin ideoihin saada jostain ensin pienempi kokeiluerä.

Viikonloppu hurahti vain ihan liian nopsaan...

Äänestämään ennätettiin ja V(K)aalipizzoja nauttien sitten "jännättiin" tuloksia.
 
Sydänkaaleista syntyy nopsasti pikkupizzat - halki vain
ja keskeltä koverran hieman monttua
(täytteet uppoaa ja pysyy paremmin) 

Juttelevat vohvelit

Pellillinen broiskun jauhelihaa peitettiin tomaatein, kevätsipulin varsin, Burrata-juuston 

+raasteet vielä Emmentalia ennen "uuniin sukeltamista!"!
 

Näyttää paksummalta, mutta on oikeasti vain nippa-nappa sentin paksuinen pohja,

jossa broiskun jauhelihaan sekoitin pussillisen sipulikeittojauhetta ja 2kanamunaa.

Päälle sitten raidoittain täytteet + juustoraaste

ja uunissa puolisen tuntia 200asteessa.

Joko mun vohvelit tulee ulos korvistakin? 

Tuli vaan mieleen, kun Stansta kyseli juuri blogissaan,
että mitä AINA LÖYTYY JÄÄKAAPISTAsi?

Meillä löytyy AINA vohvelitaikinaa

- ainakin mulle joku omintakeinen "mössö". 
Tällä kertaa kanamunien kaverina tuollaista kuohkeaa tuorejuustoa,
jossa on oikeasti aurinkokuivatun tomaatin maku- ja tuoksukin mukana.
 
Oli vaan sen verran löllöä... että oli pakko lisätä tavallista juustoraastetta.
Sillä ensimmäinen vohveli ei kokonaisena raudasta irronnut...

NYT on kaksi taikinaa jääkaapissa;
Ukkokullan perinteinen lettutaikina mun mössön lisäksi.

Ja siinä ne suoraan sanotusti sydämmellisesti ja söpösti yhdessä paistuvat...

Kumpi on kumman?
 

Kuunnelkaas, kun juttelevatkin paistuessaan...

Näistä voi tehdä tikkareitakin...

Mullehan vohvelit on "leipää", eli päälle salaatinlehti, juustoa, tomaattia, paprikaa, kurkkua
avokadoa jne. -

Tälläkertaa kelpasi makeanakin...
kun oli näin ihanan värikkäät päällysteet!

 
Makoisaa viikonloppua toivotellen!

M-N-O

A-B-C...

                        ...D-E-F

G-H-I...

                       …J-K-L
  M-N-O...

Mukavia muistoja Muumimaailmasta

Naurua Nakupelle-sivun uskon aiheuttavan....

O, on jo muotona ovela
pähkäilyä hieman kyllä aiheutti... mutta mukavahan tästäkin tuli.

Pee pistikin pienen paineen päälle...
puolitiessä - putkahtanee pikemmiten....

Mulla siis työn alla "Aapinen" kouluun lähtevälle lapsenlapselle
muistoista mummolassa.

Ja haasteeseen tullut mukaan jo niin-niin monta osallistujaa
ja heidän töistään virinnyt lisää ihania ideoita!!

Eihän tässä meinaa "pöksyissään pysyä",
kun odottaa seuraavia oivalluksianne!!

KIITOS - tästä muodostui niin kutkuttavan hauska kevät YHDESSÄ skräpäten!!

HAASTE:
Löytyy Facesta
ja Aikaa on siis Wappuun saakka 30.4.2024 klo 23.59

 

29 Aakkosta Skräpättynä...

Facettomuus ei ole este osallistumiselle.
Sivuja voit lähettää mulle myös sähköpostiin 

repo.pirjo (at) gmail.com 

missä tahansa aakkosjärjestyksessä 

- liitän ne haasteeseen
ja pääset mukaan mukavan askartelupaketin arvontaan! 

Iloa ja mielekästä tekemistä helmikuuksi ja koko kevääksi
- ellei tätä, niin jotain muuta!!

Viljattoman mummon "leipäkone"

Viljattomat hampparit, blinit ja "leipä-lisukkeet" lounasboxiin.
Nätin värikästä SYÖTÄVÄÄ töissäkin!
Piti ihan tehdä postaus, kun työkaveri kehui lounastani
versus hänen Saarioisten pinaattikeitto.

Hyväähän sekin olisi - mutta kun on niin kivaa räpeltää kaikenmaailman kokeiluja
mitä sattuu lähipuutarhan "outletista" euron pusseissa löytymään.

Ei tartte edes itte suunnitella monipuolista ja vaihtelevaa vihannes ruokapuolta:
"epäkurantit" euron pussit suunnittelee menuun.
Milloin on liian käppyrää, värivirheitä, epätaisaisuutta ja koko vaihteleva
- ne on syitä joutua pois ykkösluokan laarista!! 

Tässä postauksessa jäi kyllä raaka-aineet nyt kuvaamatta
- kun pääpaino on uusimmalla ihanuudellani
eli mini vohveliraudalla!!

Isommat lapsenlapset sai "joulupukilta" tällaisen ja "tää pukki" päätti sitten hakea
Tokmannilta vielä ittelleenkin yhden - kun tajusin miten kätevän kokoinen se on. 

Eihän tämä ole kuin mun neljäs vohvelirauta!! 

Lounasboxissani oli punajuuresta, kaalista, rae- ja viherpippurituorejuustosta
pyöriteltyjä kolikoita ja uunissa niitä paistoin koko pellillisen. 

Minivohveleissa on tällä kertaa vain kanamunia ja Ricotta-juustoa.  

Aprillipäivänä tulee 2-vuotta, kun lopetin viljan....
Alkuun tein monimutkaisia "leipiä" mantelijauhoista
- mutta aika nopsaan keksin vohveliraudan helppouden
ja tuntuu, että helpommaksi ja helpommaksi vain muuttuu. 

Mulla on aina "joku sötkötys-taikina jääkaapissa valmiina.

Kaffen tippuessa paistuu palamatta
pari lämpöistä vohvelia nautittavaksi omin mieluisin päällisin. 

Tässä tämän illan "hampparini"
 Vohveliraudat on viljattoman mummon helpoin "leipäkone"


Lisään tänne loppuun pari aiempaa "reaseptiä"
Alussa (muutettuani kohtalotoverilta saadun vinkin mukaan ruokavaliota)
maltoin vielä kuvata raaka-aineetkin.

Mikä vuosi?

Eestä ja takkaa....
hangilla hohtavilla

poluilla liukkaan luistavilla

Huikean hauskaa huristelua!

Miksi olenkaan ollut arka talvipyöräilyyn... 
en tiedä itsekään...
Ukkokulta sai onneksi houkuteltua
ja ymmärsin (sain kokemusta) että paremminhan tuolla tukevilla renkailla pystyssä pysyy
kuin parilla töppösellä töpötellen. 

Eli nyt on startattu kunnolla tähän PYÖRÄILYVUOTEEN
- sen nimityksenhän annoin vuodelle 2024 ennenkuin se oli edes alkanut!!

Ei mikään Uuden vuoden lupaus, vaan yritys....
ans kattoo kuin käy...

Fillaroitu on jo paljonkin, mutta 
ihan erilaisissa maisemissa...

Kivaa kyllä  The Trip (kin)!

Monenmonta mielenmaisemaa sekin tarjoaaa
ja pääkopasta on saanut karisteltua kuormittavat kannatteltavat!

Jatketaan sitäkin - mutta ehdottomasti myös jäälle ja mettiin polkemaan...

Jos sun pitäisi YHDELLÄ SANALLA kuvata tätä alkanutta vuotta,
niin mitä toivoisit siinä olevan kaikista eniten?

Sielunmaisema

Töissä virisi viikolla mielenkiintoinen keskustelu sielunmaisemasta.
Onko sinulla sellainen?

Kuvailen kyllä mielelläni - maisemia!
Mieluiten tosin kuvakulmasta, jossa ei ole rakennettua ympäristöä.
Nyt poikkesin omalta mukavuusalueeltani

Kuvia yhdistää ajatus, että ne ovat;

Läheltä kuvattuja paikkoja, 
 joista voi katsoa ja nähdä kauas!

 Nämä ovat "vain" maisemia, ei sielunmaisemia

- sitä piirrän vain pääni sisälle - välillä siivoten. 

Olisi mielenkiintoista kuulla ajatuksia sinun sielunmaisemasta!

Adjektiiveja korttitoiveena

Pyydettiin arvokkuutta, onnistumista ja juhlavaa yksinkertaisuutta ilman tekstiä!

Siinä se nyt on - vai onko?

Peilikartonki on kirjaimellisesti peilikartonki!
Valokuvaajan pörröpää kurkkii jostain kulmasta,
vaikka kuinka yrittäisi venyttää käsiä ja saada päänsä piiloon!

Ellei tämä sovi edellämainittuihin toiveisiin, niin mietin
 - että tämä tai jokin vastaava sopisi ehkä osanottokortiksi.

Sellaisen ikävä kyllä joudun tekemään ihan meidän puolesta
varsin läheiselle samanikäisellemme ystävälle -
toissailtainen puhelu oli pysäyttävä
- elämä on arvaamaton!!

Elämäntäyteistä viikonloppua toivotellen!