keskiviikko 25. helmikuuta 2026

Polkemaanhan tänne tultiin

Satulapäivät on ollut hyvä startata 
jo ennen auringonnousua, 
sillä klo12 lämpöä on riittänyt
kuluneella viikolla varjossa liki 40
Paljonkohan auringossa? 
Iltapäivän tunteina on tälle 
Suomi-neidolle polkeminen käynyt 
jo kahtena päivänä liian raskaaksi! 
Nämä piiiiiiitkät ylämäet on 
vieneet finaaliin, vaikka maisemat
- ne ovat ihan käsittämättömiä!

En tiä millä ”Suo-kuokka ja Jussi”
-asenteella tuo Ukkokulta on polkenut
 kaikki ennalta suunnitellut reitit 
loppuun saakka ihan huikean 
pyöräoppaamme Kiplimon kanssa! 

No, on kyllä ollut finaalissa Ukkokultakin
"Poikien tourien" jälkeen.

Pettynyt ja kiukkuinen olen ittelleni ollut
- ei sitä saanutkaan itteään tarpeeksi kestävään kuntoon.

No - on kyllä ollut nautinto
sama reitti pakussa, hauskan kuskimme Robertin kanssa.
Kiva kuvailla ja tsempata polkevia. 
Ei se matkan pituus, vaan ne nousut...
Ugandan korkeuserot yllätti! 
Piiiiiiiitkät nousut monasti yli 2kilsaan (huippu 2,4)
 ja sit taas lasketellaan 1,5tonniin…
on tehnyt liikaa hapenottokyvylleni... 
Kahdesti olen luovuttanut viimeiset
nousurypistykset, ekana päivänä 10km, 
kolmantena 14km.

Sellaista ittensä ylittämistä
- tänään vedin sisulla loppuun saakka 69,7 kilsaa...
joten jospa se tästä... fillarointi päiviä on vielä 4 edessäpäin.

Polkemaanhan tänne tultiin!

Palautuminen on onneksi tapahtunut tosi nopeasti.
Aina innoissaan satulaan seuraavana päivänä
Ylös pääseminen on ollut palkitsevaa
- ensinnäkin ihan uskomattomiin paikkoihin ja maisemiin 
ja niin mielenkiintoisiin kohtaamisiin!

Jos Uganda on yllättänyt 
korkeuseroillaan. niin myös 
vehreydellään ja rehevyydellään

Mitä lännemmäs ja vuoristoja poljemme
-  niin johan Suomi häviää mennen tullen metsineen.
Täällä sitä riittää - metsiä ja sademetsä vuorijonoksi saakka.
Viisi polkaisu päivää ovat tuoneet meidät Kibalin
"kansallismaisemiin" ja edessä siintää Bwindi
Jättiläismäisten vuorigorilloiden
vieraaksi olemme polkemassa. 

Bwindin sademetsät näyttävät täältä toiselta puolelta
ihan jättiläismäisiltä parsakaaleilta. 
Sitä miettii, että miten siellä pääsee rämpimään eteenpäin
ja löytämään sen jättiläismäisiä asukkeja?
No - silloin jätetään pyörät parkkiin!!
Laaksot puolestaan ovat reheviä ja ei siis ihme,
että Uganda "ruokkii" viljelyksineen naapurimaitakin
- vienti on vilkasta hedelmien, vihannesten, kahvin ja teen osalta.
Tuolla se jo siintää - upea Mutanda-järvi. 
Viimeiset kilometrit olikin pelkkää laskettelua...
ja pari yötä rauhoituttiin näissä maisemissa

Kelpo möksä ja maisemat kerätä voimia Gorilloiden jäljitykseen



3 kommenttia:

  1. Voih nyt olet kyllä ihan liian ankara itsellesi. Loistavasti olet polkenut vaikket nyt ihan siihen omaan päämäärään päässytkään.
    NIIN hienot maisemat !!! Mutta vuorigorillat kuulostaa.... hui sentään. Turvallista matkan jatkoa !

    VastaaPoista
  2. On siinä urakkaa! Ja nousut ON voimiavieviä, viileämmässäkin säässä, saatika lämmössä. Kyllä se oma olo on huomioon otettava! Mutta upeita kuvia taas!

    VastaaPoista
  3. Aivan käsittämättömän hienoja ovat nämä teidän matkanne!

    VastaaPoista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!

Näitä on luettu ja tutkittu eniten

Polkemaanhan tänne tultiin

Satulapäivät on ollut hyvä startata  jo ennen auringonnousua,  sillä klo12 lämpöä  on riittänyt kuluneella viikolla varjossa liki 40 Paljonk...