Kakun "taputteluja" tosiaan...
ei hiekkalaatikolla, vaan keittiössä
ei hiekkalaatikolla, vaan keittiössä

Meinasin jättää tämän postauksen tähän yhteen kuvaan
ja pistää arvauskisan pystyyn,
että mistä se on tämä kakku taputeltu?
Mutta, kun en ittekkään tunnistaisi,
niin mitä sitä kiusaamaan...

Alussa oli vain kahta sorttia porkkanoita

ja viereisessä kulhossa mureketaikina karitsan jauhelihasta.
Lienevät tilanneet sitä liikaa Pääsiäiseksi,
kun ollut tarjouksessa sen jälkeen.
Tiiviin maukasta.
Mureketaikinan taputtelin irtopohjavuokaan.
Tuli sellainen 1½sentin kerros,
kun isohko vuoka.

Ja sitten latomaan porkkanasiivut
murekkeen päälle... ruusua yrtin,
mikä lie kehäkukka tullut.
Jälkeenpäin tajusin,
että olisi voinut oikeasti laittaa keltaiset terälehdiksi
ja punareunaiset keskelle.
No, se idea jää toiseen kertaan...

Toinen kerta tulee toisestakin syystä,
koska juustokastiketta tein ihan liikaa.
"Kukkanenhan" meni ihan uppeluksiin...
hukkui raukka parka!
hukkui raukka parka!




Uskon olevan todellista herkkua. Aina välillä vähättelet kasvimaailman tuntemustasi - ei ole todellakaan aihetta! Nytkin loihdit aivan oikean kehäkukan.
VastaaPoista, vaikkakin tahattomasti 😂.
Sinulla noita innovaatioita riittää, arvostan! Ja myönnän, että olisin arvannut ensimmäisestä kuvasta väärin. Erilainen porkkanakakku. 😃 Aurinkoista tiistaita! ☀️
VastaaPoistaEn olisi kyllä arvannut minäkään. Ensimäisellä nopealla silmäyksellä otsikkoon viitaten ajattelin sen olevan jonkinmoinen juustokakku. Mutta olikin jotain paljon villimpää.
VastaaPoistaTosi kiva ja omaperäinen idea ja se miten upotat kasviksia moniin ruokiin niin hauskalla tavalla on kyllä vertaansa vailla. Olet kyllä oikea kasvisguru !
Miten herkullisen näköinen! Vau! On sulla viitseliäisyyttä, kun jaksat nähdä noin paljon vaivaa. =) Olen yhden kerran tehnyt vastaavalla tekniikalla omenakakkua - tai torttua, miten sen nyt ottaa. Murutaikina alle ja reunoille, omenoita ohuina siivuina (ja -huh- siinä oli sen verran hommaa, että päätin, etten IKINÄ enää) vastaavaan kuvioon, kanelisokeria ja kaiken päälle paksuhkoa vaniljakastiketta. Uunin jälkeen oli ulkomuoto suurin piirtein sama kuin omassasi. =P Kukkakuvio hävisi. Olisi ehkä pitänyt jättää omenoihin kuoret (oli punaisia ja vihreitä omenoita käytettävissä), mitkä olisi (ehkä) jääneet paremmin näkyviin, mutten halunnut sitkaita osia kakkuun. Hyvää se oli, vaikkei ulkonäkö niin komea ollutkaan. Ja sehän se pääasia aina, eikös? :)
VastaaPoistaSiitähän tulikin komea kakku, maukas muttei makea. Kakku voi olla vaikka pioni. Terälehtien asettelussa on ollut vähän näpertelemistä, mutta askartelijalta sekin onnistuu leikiten. Kiva idea!
VastaaPoista