Sieltä se kaukaa jo sinisenä siinsi Iskanderkul!💙
Aleksanteri Suuren järvenäkin
tunnettu todellinen alppijärvien jalokivi!
Aleksanterin ratsu ei meille ilmestynyt,
mutta Ahti itse, kultaisessa asussaan
oli rantavahtina!
Enkä komein puunjuurakko,
jonka olen koskaan nähnyt!
Paikka oli jotenkin taianomainen,
mystinen - ehkä aavemainenkin!
Aurinko tuntui viihtyvän täällä
- se leikki säteillään kuin
taidemaalari pensseleillään
muuttaen sävyjä, tunnelmaa ja syvyyttä.
jota oli muuten äkkijyrkässä järvessä yli 70m.
Löytyi tuttu koivunkin halattavaksi!
järven rannalla kuin paratiisissa olisit ollut…
ylämäki-alamäki-ylämäki-alamäki
trekkiä 2 päivää,
niin ei vain perilläkään malttanut ottaa iisimmin!
Joku tunne veti töppöstä toisen eteen
ennen auringonnousua, päivällä
ja auringonlaskun aikaan! Sai astella kuin muuttuvsssa taidenäyttelyssä!
Silti itse vaellus pirunpeltoineen,
oli kuitenkin se ”The Juttu!”
Vesiputouksilta nousu johti Snake lakelle,
joka suorastaan kylpi ruskan kaikissa sävyissä!
Ei käärmeissä😅
Fann vuoriston 7järven reitti olisi varmasti kesäkuukausina aivan mueletön vaellus!
Olemme ikionnellisia,
kun ajallisesti ja logistisesti
onnistui 3 järven kapuaminen
ja pikkubussilla palaaminen Dushanbeen.
Seikkailu jatkuu naapurimaahan,
josta postailen vasta kotoa käsin!
Kiitos ihanista kommenteista aiempiin
- vastailen niihin kaikkiin aikanaan!
Netti katkeaa ja eletään hetkessä
ja tilanteen sallimin kokemuksin!