perjantai 18. lokakuuta 2024

Noin 50km Ulan Batoria

 
Sühbataarin, eli Parlamenttitalon aukiolta silmiin osui heti vuokrattavia maastofillareita. 
Muuta sitten ei tarvittukaan, kuin kartta kouraan ja city tutuksi.


Neljässä tunnissa ennätettiin nähdä todella paljon - oikeastaan koko kaupunki.
Yleisilme avautui parhaiten suuntaamalla tietenkin huipulle!!

Korkeimmalta kohdalta sitä vain näkee parhaiten
- kyllä linnut on valinneet itselleen hyvän perspektiivin. 
Huipulta avautui nimittäin todellinen panoraama sekä 
räjähdysmäisesti kasvavaan ja laajenevaan miljoonakaupunkiin,
että aina Tuul-joelle saakka (n. 50km),
jossa jättimäistä Tsingis Khaanin ratsastajapatsasta käytiin katsomassa.



Huiputus vaati lopuksi 312 porrasta - joten fillarit jäi suosiolla lukittuna alas.
Huipulla on Zaisan pyöreä monumentti,
joka kertoo mosaiikkitaiteen kera historiaa merkittävine kohtauksineen.
Kuten Itsenäisyysjulistus 1921, voitto natsi-Saksasta 1939,
ja rauhanajan saavutuksista Sojuz 39lennosta, jolloin
ensimmäinen mongolialainen astronautti J. Gurragchaan oli mukana avaruuslennolla.


Zaisan kukkula oli selvästi hääparien suosittu kuvauspaikka
- bongasimme lukuisia hääpareja. 
Näistä onnellista pyysin saada ottaa kuvan.  
Ihan cityssä polkeminen oli mielenkiintoinen kokemus.
Vaikka se oli selvästi nopein tapa edetä siellä,
niin silti emme nähneet, kuin muutaman hassun lapsen pyörineen.
Olimme siis jälleen nähtävyys, joille vilkuteltiin ja vislailtiin autoista. 

Poukkoilimme vuoroon autotiellä, kävelyreiteillä ja vetisilläkin "oikopoluilla".

Järkyttävät autoruuhkat eivät lakanneet öisinkään
- mihin kaikki ne autot olivat menossa jokaiseen vuorokauden aikaan???

Meillä ei ollut enää Tomia, jolta kysyä
- joten asia selvisi katuravintolassa
- jonne stoppasimme syömään puolimetriset lihavartaat.

Autoilu on maassa niin uutta ja hienoa,
että jokainen lähtee liikkeelle OMALLA autollaan
vaikkei matkaa olisi kuin 3km.
Se on vaan niin hienoa ajaa autolla. 
Ajamiseksi sitä ei voinut sanoa, se oli autossa istumista ja jonossa seisomista.
Mutta katuravintoloilla riitti asiakkaita
- lounas hoitui ikkunasta suoraan
ja oli todella hyvää!! 
Hyvä ruoka ja yllättävästä paikasta löytyneet voimaeläimeni antoivat puhtia pyöräilyyn.
Suuntasimme kaupungista Thuul-joen varteen.
Jotenkin veden äärellä ajaminen menee aina niin kevyesti!!

Se kai se on, kun maisemat on kohdillaan,
niin ei huomaa edes "kuntoilevansa"





Vaan mitä on tämä outo jokivarren pensaikko? 
Onko joku "loinen" iskenyt kiinni
- vai kuuluuko olla tuollaista "puuvillamaista" kukintoa,
joka voikukan tavoin on puhallettavissa höytyvinä ilmoille?
Nyt ei Googgelin Lenssikään johtanut kuin harhaan!

Istanbuliin jämähtämisemme pariksi päiväksi lennon myöhästymisen vuoksi
teki sen, että Ulan Bator oli otettava päivässä haltuun....
 
Nämä kuvat ovat auringonnousun aikaan Parlamenttitalon aukiolta
ja teatterin edustalta lootuskukkineen. 

Poliisi piilotteli puskissaan

Katukaivojen kannet olivat upeita!
Tajusin vasta myöhemmin kuvia katsellessa,
että niissähän oli kiinalaiset horoskooppimerkit

joita löytyi myös isompina versioina, patsaina
kaupungin keuhkoksi jätetyssä upeassa ja valtavan kokoisessa puistossa.


Turussakin on upea Kupittaan puisto ja lapsille paljon kaikkea
- mutta Ulan Batorissa lapsille (kaiken ikäisille)
oli todellakin kaikkea ja niin valtavalla alueella,
ettei NukkuMattia siellä vietetyn päivän jälkeen olisi tarvinnut odotella. 






"Tutut pojat" bongattu
- Lennon oli laitettu taustalle yksin soittamaan. 


Katukuvissa on läsnä sekä menneisyys, että nykyisyys
jättimäisine nostureineen.
Pääkaupunki nousee ja laajenee todellakin silmissä
- ehkäpä liiankin nopeasti!!

Nuorissa on kaikkien maiden tulevaisuus!
Koskahan olen viimeksi nähnyt suomalaisnuoria kansallispuvuissaan?

Yliopisto opiskelijoiden riehaa kaupungille...
ovat palanneet opiskelijakaupunkiin!

Kehittyminen on tärkeää,
mutta toivottavasti mekään emme unohda,
ketä olemme ja mistä tulemme!!


Ulan Bator kaikkina vuorokauden aikoina hotellin ikkunasta!



Kiitos Mongolia - opettavainen seikkailu elämän merkityksestä!

Täältä löytyvät Mongolian seikkailun aiemmat postaukset

36 kommenttia:

  1. Hei,
    Upeita kuvia reissusta.
    Tuo "höyhen" pensas näyttää joltakin kärhöltä joka on kiipeillyt pensaisiin ja tehnyt siemenhöytyviä. Lajikkeesta tuolla päin maailmaa ei sen tarkempaa osaa sanoa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, itsekin epäilimme, että kyseessä on toinen lajike, joka on valloittamassa maailmaa isomman kasvin voimin...
      Heh heh, tämä mun kasvituntemus on hyvä; isompi kasvi - pienempi kasvi - voi apua!!

      Poista
  2. Voi ääh, tämä ei tee hyvää matkakuumeelle. Tahtoo!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih - eikös kuumetaudeista matkakuume ole se kaikista miellyttävin "sairastaa"

      Poista
  3. Upeita kuvia! Eihän tässä tarvitse edes kotisohvalta nousta, kun tulee kierrettyä maailmaa mukanasi. Se on totta, että kun pyörä rullaa alla mukavasti ja maisemat vaihtuu, ei siinä edes ajattele kuntoilevansa. Miehesi näkyy nojailevan kiinalaisen horoskoopin merkkiini. 😃

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kun kierrät kanssamme - itselle iloksi ja muistoksi näitä kirjoittelee ja kuvaa, mutta ilahtuu kovasti, jos jotakuta toistakin inspiroi lukemaan tai kuvia katselemaan. Olettekohan Ukkokullan kanssa samaa hyvää vuosikertaa??? Hän on tosiaan sika ja minä lohikäärme...

      Poista
  4. Hienoja kuvia taas.Tuo korkea paikka monumentteineen oli täkäläisen Amazing Race-sarjan Mongolian päätepiste,joten tuli nähtyä tuota television välityksellä.Hienot ja värikkäät kansallispuvut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai on kisassa laitettu Zaisanille kapuamaan... kumpa Suomen versiossakin mentäisiin joskus Mongoliaan...
      Lokakuun alussa alkoi uusi kausi täälläkin ja on kyllä lempiohjelma niin Usa-, kuin Suomiversiona... ohjelmassa on vilahtanut paljon itsellekin tuttuja paikkoja ja itseasiassa seurataan sarjaa myös uusia vinkkejä saaden..
      Kisaileeko teillä ihan tavikset, vaiko julkkikset ohjelmassa?
      Mua ärsyttää, kun Suomessa realityissä on pääsääntöisesti aina samat julkkikset, plääh...

      Poista
  5. Kärhöksi sitä minäkin luulin... Eli utelias kun olen ja aina nenänsä joka paikkaan pitää pistää "kyllähän se nyt jostain löytyy mikä se on" niin yritin selvittää kasvia. Ja kärhöksi minäkin olisin sitä siis väittänyt, kärhöjä on maailma pullollaan - wikipediassa oli pitkä lista niitä 😄 Äläkä sure; minun kasvintuntemus on luokkaa "punainen kukka, sininen kukka, keltainen kukka" - eikös se riitä?
    Upea matkakertomus kuvineen jälleen kerran; te olette tällaisen sohvaperunan paras matkaopas! Taas istuin pyörän ritsillä, vuoroin kummankin ja kumpikohan teistä jaksoi minut portaita ylös asti kantaa, vai perässäkö veditte (vähän on kyllä mustelmia... 😜😂)

    PS. Kortti ei odota turhaan kaapissa; töitä on tehty, mutta välissä oli pikku projekti ja "mielikin oli vähän musta". Nyt on taas painettu töitä, eli ethän luule, että kortti meni hukkaan, kun en ole sitä esitellyt muille - se vain odottaa vielä siitä loppusilausta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vitsi miten kiva polkea, kun istut ritsillä... olet aina tervetullut sinne ja kortilla ei mitään kiirutta...
      Kaikki aikanaan - hosuen ei hyvä tule, mutta jokos sun skräppäys on alkanut edistyä... koska me niitä esitellään, hih....

      Poista
    2. Auts... Skräppäys -tarvikkeet odottaa ihan hissukseen vielä kirjekuoressa. Päässä kyllä raksuttaa kovasti ja luulen, että lisää aihetta saan ensi viikolla kun yksi odotus vihdoin päättyy: Tämä "Ryppytyttö" saa viimeinkin Ötökkätutkijan ja Futari-Prinsessan kainaloonsa 💗 Minkähän lempinimen tällä kertaa saan... 😂

      Poista
    3. Ei kiirutta.... ihanaa yhdessäolon aikaa teille!!

      Poista
  6. Voi hurja miten paljon mahtavan hyviä kuvauskohteita !
    Ja mikä harvinainen onni blogikavereillesi kun
    pääsimme noin tavallisuudesta poikkeavaa paikkaa näkemään 🌹
    Poliisi kuin kioskissa 😎

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta - poliisikioski oli hauska ja ihanaa kun kuvaamamme paikat kiinnostaa!
      Tuntuu vielä paremmalta kuin vain itseään ja muistojaan varten kuvailla ja kertoilla fiiliksistä.

      Poista
  7. Voi miten hienoja kokemuksia nähdä kaikkea kaunista:)
    Me matkustamme melko vähän, vain Suomea ympäri ja Norjassa mutta niissäkin haetaan mielellään kivoja kohteita joissa silmä ja mieli lepää:) Olen huomannut että autolla ajaessa menee paljon nähtävää ohi vain vilaukselta. Kävellen on lähdettävä liikkeelle niin vastaan tulee paljon yllättävää:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa (ja Norjassa) on ihan huikeita paikkoja matkailla! Ja niin samaa mieltä kanssasi, että autolla hurahtaa liian nopsaan ohi...
      Ei ainakaan mun havaintokyky toimi niin nopeasti... siksi jalkaudumme ja pyöräydymme mieluummin tutkimaan uusia paikkoja kiireettömämmin...

      Poista
  8. No waude🤩
    Ootte kyllä huikeet huimapäät. Mitkä korkeudet ja maisemat. HUIKEETA!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih - ei tunnu lainkaan huimapäiseltä ja välillä miettii itsekin, että mistä on kehittynyt tuo vietti yhä ylemmäs yrittää....
      Ei ole selvinnyt, mutta kiehtoo vain....

      Poista
  9. Luin koko Mongolian jatkokertomuksesi yhdellä kertaa ja unohduin kuviin, aivan uskomattoman hienoja kokemuksia teille ja ison jutun tekee vielä se että kaikki tuo liikkuminen ei aina ole itsestään selvää. Me matkustamme aika vähän ja lähes aina pohjoiseen ja voittajan tunne tulee kun jalkaleikkaauksen jälkeen pääsee kiipeämään, isot vuoret puhuttelee ja haastaa! Upea matkakohde! Ja ne hevoset, oletko ratsastanut ilman satulaa, kokeile, se on kivempaa! Oli kyllä kiva kun löysin tänne blogiisi! Niin se kasvi, kärhöltä näyttää. Tuolla suunnalla on kärhöjä ja pioneita luonnossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 10pistettä ja papikaijan merkki - on sulla ollut lukemista ja et tiedäkään miten uskomattoman hyvältä tuntuu, että joku jaksaa lukea mietteitä ja katsella kuvia.... päiväkirja ja muistin"säilytys"-juttu tämä aikoinaan oli... johonkin sentään talteen... että voi palata, kun alkaa oma "takaraivo" tallennuksessaan täyttyä... Enemmän kuin iso kiitos ja minä olen myös niin iloinen, että blogiisi löysin....
      Pioneita ei nähty luonnossa, ehkä oli jo liian myöhäinen ajankohta ja kylmä....

      Poista
  10. Hienoja kuvia. Kiitos niistä ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi, kun jaksoit katsella ja kommentoidakin....

      Poista
  11. En pysy enää perässä. Vaihdatte maata niin tuiuhaan tahtiin. Upeita kuvia jälleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh heh.... samasta maasta vaan niin monta postausta, kun tulee aina kerralla tutkittua kunnolla niin cityt kuin maaseudut....

      Poista
  12. Kiitos kun olitte meidät matkaan mukaan 😀 niinkuin Enkuli tuossa kirjoitti, niin en minäkään perässä pysy 😅

    VastaaPoista
  13. Ulrika50v.blogspot.com20. lokakuuta 2024 klo 16.07

    Upeita paikkoja ! Kuva sinusta korkeammalta kohdalla, en olisi seissy samalla paikalla , suoja-aita ei menny loppuun asti 😱

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh - minä taasen en tykkää suoja-aidoista lainkaan... ihan älytöntä kun ei luoteta ihmisen omaan kykyyn....
      Eli useimmiten kiipeilen niiden yli....
      Koskahan tulee otettua se kuuluisa viimeinen kuva....
      Joku kumma vietti.... ja luotto omaan tasapainoon....

      Poista
  14. Hurjan mielenkiintoinen postaus ja hienot kuvat. Etenkin nuo jokimaisemat puhuttelivat minua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!! Jokimaisemat kiehtoi fillaroidessakin eniten - vedellä on energisoiva vaikutus.

      Poista
  15. Nämä teidän reissut on kyllä niin ihmeellisiä, että . . . olen sanaton. Kiva on lukea ja katsoa valokuvat ja nähdä ennennäkemättömiä paikkoja. Olette kyllä rohkeita ja reippaita. Ten Points.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos - tuo rohkeus on enemmänkin varsin voimakasta uteliaisuutta - se vie meitä uusiin paikkoihin.
      Ihanaa kun tykkäät lukea tätä itselle kirjoitettua päiväkirjaa ajalle, kun ei kinttu enää samaan tahtiin nouse!

      Poista
  16. Matka upeissa maisemissa sujui reippaasti, välillä pyörän, välillä seepran ja välillä jopa lohikäärmeen selässä istuen. Pyöreä monumentti näyttää valtavalta. Miten se edes pysyy noin pienten tukien varassa.
    Mielettömät riikinkukkopatsaat! Tahtoo tuollaisen pihalle! Edes yhden! Mistähän sen voisi tehdä..... ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih - sinut tuntien teillä on piankin neulottu riikinkukko pihalla!

      Poista
  17. Tunnen itseni ihan Liisa ihmemaassa, kun luen matkakertomustasi ja selailen mahtavaa kuvakoostetta. Minulla ei ole ollut paljoakaan tietoa Mongoliasta, vain sen verran, että Ulan Bator on kaupunki siellä, mutta kuviesi perusteella Mongolia on hyvin mielenkiintoinen maailman kolkka.
    On teillä lastenlapsille kerrottavaa. Kyllä nämä teidän retkenne iltasadun voittaa, on ne niin satumaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos ihanista sanoistasi - olen aina kokenut olevani kaikkea muuta kuin informatiivinen kirjoittaja - varsinkin matkoilta.
      Sillä jotenkin reissuilla kiinnostaa aina paljon enemmän kaikki muu, kuin mikä yleensä turisteja... suorastaan kova välttely vältellä muita turisteja - päästä aina sinne paikallisten ihmisten ja luonnon keskelle.

      Poista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!

Näitä on luettu ja tutkittu eniten

Ihan NEONa

V Ä R I H A A S T E essa toivoisin näkeväni   N E O N   -värejä.  Mitä hohtavaa/kirkasta/neonia on elämässäsi  - riittää yksikin asia, mutta...