Katumaa, Vanajaa ja Hattulan selkää

Hämeenlinna yllätti "taas"

- täällä oli mukamas poljettu aiemminkin!!

Todistettua on, että autolla kiertely menee liian nopeasti
- ei ennätä kaikkea rekisteröidä
ja kävellen taas et jaksa niin paljon.

Satulassa iskee kumma huuma;
varsinkin karttasovelluksen lätäköiden kera.

Jompikumpi toteaa:
"Kato tuolta pääsisi noin läheltä rantaa!"
Sillä joku maaginen magneetti siinä vedessä on, 
että se vetää puoleensa.

Ja Hämeenlinnalle täydet dropsit, 
siellä on ajateltu oikeasti kevyenliikenteen kulkijoita
- niille tiet rantaa, päristelijöille kauemmaksi
ihan kaupungin ytimessäkin.

Välillä oli pikkuisen haasteellisempaa kohtaa
- tai siis valitsimme itte sen "rannimman"
- yläpuolella radan vieressä olisi kulkenut sorapolku!
 

Ja mitä tulee hieman kaukaisempiin järviin, lampiin
- niin aktiivista porukkaa on ollut talsimassa sinne polkuja 
Pyörilläkin pääsee polkaisemaan todella lähellä rantaa!!
Kiitos!

Katumajärvi oli niin ihana,
että se tuli loppujen lopuksi polkaistua kahdesti.

Vanajanlinnan ympäristö kiehtoi,
kun talvella tuli seurattua Petollisia

Linnalle polkaistiin puskaparkistamme
osin teitä ja loput pyöräteitä pisin. 

Pihaa kiertäessä nähtiin ja tajuttiin, että sieltähän pääsi rantaan
ja sitä johtava polku olisi ihan mahdollinen polkaisuun 

Hämeenlinnassa linnoja riitti, 
ja olipas mukavaa,
kun nimikkolinnakin oli niin kutsuva,
että saattoi ajella sisäpihallakin

Vanajavesi puolestaan on sen verran iso ja pitkä, 

ettei sitä kokonaan saatu kierrettyä, vaikka 
poljettiin jo Valkeakoskellakin sen viertä. 
Hämeenlinnassa sitä riittikin pitkästi, 

aina Hattulaan saakka.  

Paljon lähempänä vettä et kyllä pysty polkemaan
ja nähtävää riitti Aulangon tekosaarilta

näiden rapsuteltavien kautta
tupsahdettiinkin Rautakaudelle.

Tunnelin kautta vanhan Graniittilinnan pihalle. 

joka myös kesäteatterin näyttämönä toimii!

Tuhkimo-tarinalla hulppeat puitteet. 

Me jatkoimme kuitenkin rautakautisten asuinpaikkojen
 ja polttokenttäkalmiston suuntaan

ja jälleen vettä näkyvissä,
pieni tekolampi = Joutsenlampi

ennen Aulangon huipulle nousua!

Jälleen rapputreeniä, niin näköalatorniin ylös, 
kuin karhuluolaan alas. 

Linnun siivin pääsee kauas ja korkealle
näkee paljon ja kauas!

Siipiä ei ollut, 
mutta kun kintut jaksaa vielä polkea ja kavuta,
niin paljon päivässä näimme ja koimme!
Sitä eniten ittelle mieluisaa tekemistä ja näkemistä! 

Mitkä elementit sinua vetävät eniten puoleensa?

Meitä selvästi vesi ja korkeudet!
Niitä Tour de Hämeenlinna tarjosi upeasti - kiitos!!

Tulikin on ihana! 
Risukeitin on retkeilijän mikro...
minuuteissa valmis.  
Ilmeisen kovan nälän aiheutti päivän polkaisut,
kun on sapuskatkin jääneet kuvaamatta!!
Hattulan makkaraa...
ei sen eksoottisempaa!
Hyvin niillä energiat palasi!

Paljon ennätti pidennetyssä viikonlopussa
osa 1.
Tämä postaus on siis osa 2.

Eikä ollut edes tämän
 "matkan järjestäjän" =Ilmatieteen laitos
palveluihin/suunnitteluun aiemmin turvauduttu!!
Varsin tyytyväisiä!!

Vaikka varusteet onkin kaikkiin keleihin, 
niin myönnettävä on, ettei kuivauskaappia/rumpua
pakussamme ole, vaikka muut elämisen ilot tarjoaakin. 

Työkaverit jo palailee lomiltaan, hih...
ittellä reilu viikko töitä ja jos sit pääsis polkaisemaan 
oikein kunnolla ja pidemmästi!!

Karttaselaimeen hurahtaneet

Useampikin on kysellyt, että mistä me näitä reittejä oikein bongataan.

Vinkkejähän kyselin joku aika sitten täällä blogissakin
ja eri puolille Suomea sain loistovinkkejä - kiitos!!

Moni tallennettiin "kansioon" TODELLAKIN!!
Mutta vasta, kun on enemmän aikaa ajella kauemmaksi. 

Nyt bongaillaan tässä max. 1-2 tunnin päästä kotoa,
että jää aikaa kunnolla polkemiselle.

Kun yöksi jäätiin Fiskars-päivän päätteeksi Pohjalle,
niin siitä sopivan matkan päässä näytti olevan
vielä tutkimaton Kopparön virkistysalue.

KARTTASELAIN on se,
jonka avulla nähdään pienimmätkin polut
- ja se, että päästäänkö saarelta toiselle. 

Tykätään polkea mieluusti rengasreittejä, 

ettei tartte samaa polkua paljon ees-sun-taa ajella.

Näin upea rengasreitti jälleen löytyi

Karttaselaimen mukaan tämä silta herätti kyllä epäilyksiä,
että päästäänkö???
mutta hyvin päästiin ja se olikin reitin yksi kohokohta. 

Vaikka hiukkasen haastavaa sinne sillalle oli läskipyörän kanssa kiivetä
No - tulipa tehtyä samalla ylävartalotreenikin...

Reitti tarjoili kyllä tosi monipuolisen kattauksen kallioita, meren poukamia, ohuinta ikinä näkemäämme hiekkaa, merkillisiä mäntyjä????
Miksi ne on kaikki katkaistu samasta kohtaa???

 Komeasti haaroittuneet kyllä - mutta miksi???

Järeälle "linnan jämälle" ei löydetty googlesta selitystä

Maalaisidylliä
- millainen menohan tuolla romanttisessa aitassa on ollut sata vuotta sitten?

Valtavia viljaisia tiloja 

Tammisaari on yksi niistä kaupungeista,
joka tarjoilee merellisiä fillaripolkuja moneen suuntaan.
Kolmeen suuntaan on jo kolmen vuoden aikana poljettu
- mutta karttaselain paljasti, että vielä olisi yksi...
jollei tänä kesä.... eikun syksynä - niin varmaan jonain tulevana vuonna. 

Ihan hurahdettu karttaselaimeen ja 🚴‍♀️🚴🏼‍♂️