Kun ei vaan saa tarpeekseen

Tätä se teettää,
että alkaa "kiduttaa jo ystäviään",
kun ei saa vaan tarpeekseen reissuamisesta.

Kiltistihän nuo täyttivät viisumikaavakkeet

"koneessa" saadakseen ruokaa!

Meillä on ollut tapana parin pariskunnan
kanssa tehdä "Makumatkoja".
Illanistujaisissa on vuosien saatossa ehtinyt
olla monenlaisia teemoja
- joten piti kehitellä taas "jotain uutta" 
= lentokoneateria!

Matkarahaakin oli tarjolla tässä koneessa.

Hyvin riitti huumori, 
vaikka kaiholla eräs matkaaja katseli sohvaa
- no, sitä ei ollut ekonomyssa tarjolla.

No, onneksi oli myötätuulta matkassa ja laskeuduimme 
ennätysajassa Pakistaniin popsimaan linssipataa hevosmakkaralla.

Vaikka kaapit pursuilee monenmoisia astioita,
niin sopivankokoisia linssikuppeja ei löytynyt.
Ruokaostoksilla löytyi sopivat - lähtivät mukaan.
 
Tuskin tulen tammikuussa muuta hankkimaan,
niin kivat kivikipot pääsevät mukaan myös
KristiinaK:n haasteeseen
kuukauden hankinta/löytö.

Seuraavat räpellykset taittelin tortillaletuista
ja paistoin paistinpannulla molemmin puolin rypsiöljyssä.
Tosi nopsat tehdä!

Oli tarkoitus tulla simpukoita
Pääsiäissaarten mereneläville, 
mutta enemmän näyttivät kukkakimpuilta.

Tuo coctailtikulla sitominen
olisi pitänyt saada pysymään ihan alhaalla,
mutta irtosi paistaessa - siksi siirsin ylemmäs....

Maistuihan nuo kukkakimppuinakin.

Ihanan rapeita ja voi tehdä ennakkoon.
Mikäli haluat pehmeämpiä, niin tiiviisti muovipussiin vain
- säilytti sitenkin muotonsa. 
Ja näitähän voi taiteilla vaikka mihin muotoon....
koreja aion kokeilla seuraavaksi. 

Pisco sour drinkit sheikkasin siirtyessämme
Perun/Bolivian koisoille ja pippurisille paisteille. 

Varsinkin Bolivian puolella
saimme maistella mitä ihanampia "sötkötyksiä"
perunasta, munakoista ja maissista
- lähestulkoon niillä siellä eletään. 

Omanlaiseni räpellyksen tein muffinivuokiin. 
Käytin koisosiivut nopsasti
parmesanjuustoraasteen kanssa uunissa
- olivat helpompia "muotoilla.
Alle siivu koisoa, päälle pottu-koiso-maissi mössöä
ja sitten "ruusun muotoa yrittäen" munakoisorenkaita.
Ripaus vielä juustoraastatta päälle
ja odottivat kiltisti kylmiössä iltaa ja tarjoiluajankohtaa. 

Illanistujaisiin on mukava tehdä sellaisia ruokia,
ettei itte tartte viettää paljonkaan aikaa keittiössä. 

Vartin verran uunissa,
saman kuin ennakkoon savustuspussissa
hitaasti kypsynyt naudan sisäpaisti,
joka oli ennakkoon siivutettu
ja pippurikermakastikekin tehty valmiiksi
lämpenivät miedolla lämmöllä tarjoilukuntoon.  

Ja näin tämä kettumainen ilta
oli syöminkien osalta tullut päätökseensä...

Pakastekirsikoin mascarpone-rahka räpellystä.
Piparijauholla tehty polku ja jotain Halloween rakeita papeloina.
Kakut ei todellakaan ole mun juttu,
mutta yritän silloin tällöin räpeltää niitäkin!
Tää Kettumaisuus oli toisinto
Jouluisesta Ihan Hirveästä kakusta!

Vuoden 2025 A-Ö:hön Seikkailut

 Koska edellisenäkin vuonna "Aakkosmatkailin"
Seikkailut-A-Ö-2024
- niin olihan se leikittävä vuoden 2025 kanssakin

Ei ole hiipunut vieläkään rakkauteni kirjaimiin ja seikkailemiseen)

A
Aquas Calientes

Perurailin upealla junalla puksutimme
Cuscosta Aquas Calientesiin,
jota myös Machu Picchun portiksi kutsutaan.
Ensimmäisessä kuvassa vasta osoitellaan kohden määränpäätä,
seuraavassa jo määrätietoiset askeleet vie
viettämään vappuaattoa Picchulle.

B
Bamiyan

Vaikka Talibanit tuhosivat Bamiyanin jättimäiset
1000-luvulla rakennetut Buddhapatsaat 2001, 
niin patsaista isomman, miespuolisen Salsalin (53m)
ja naispuolisen Shahmamin (35m)
jättimäiset Buddha-onkalot hallitsevat laaksoa vieläkin.

Molempiin patsasraunioihin pääsee tutustumaan kavuten
saaden samalla kokemuksen luola-aikaisesta asumisesta. 

C

Copacabana

Copacabana soi yhä korvissa, 24h kestänyt karnevaali
ei ihan hevillä unohdu
ja omatkin jalat alkaa vipattaa täällä pöydän alla.

Toisten tanssiessa yötä-päivää
me kaupusimme Cerro Calvarion huipulle
- eli kaupungin katolle,
josta oli upeat näkymät sekä kaupunkiin,
että silmänulottumattomiin Titicacajärvelle. 

D
Dushanbe

Tadzikistanin pääkaupunkiin Dushanbeen
osuimme samaan aikaan itäisen naapurin pressan kanssa,
joten polkiessa tuli korvamadoksi Ressun biisi:
"Kadut kaupungin ovat tyhjiä ja suoria"...

Tietämättä huippukokouksesta ennakkoon mitään
meillä oli onneksi vuokrattuna fillarit,
sillä muutoin emme olisimme päässeet mihinkään...
Autoliikenne seisoi totaalisesti
ja mitä sitä nyt kävellen olisi ehtinyt - ei mitään!!

Myös istutukset ja katunäkymät oli tehty viimoisen päälle

E
Easter island

Yksi ehkä hulluimmista ideoistani
on ollut päästä Pääsiäisenä Pääsiäissaarille
- vuosi 2025 toteutti tämän päähänpiston

Pitkäperjantaimme kesti 37h
- mutta oli jokaisen tunnin arvoinen, sillä nämä jättimäiset kivimiehet
ne ovat vielä ihmeellisempiä vierestä katsoen, kuin kuvissa ja telkkarissa.

Anakena, jonka rannalla majoituimme
on netin mukaan yksi saaren kauneimmista rannoista
- kyllä... kaunis on, mutta katsoit mihin suuntaan tahansa
tuolla piskuisella saarella,
niin edessäsi oli aivan mieletön ranta,
merimaisena ja kivimiehiä.

Yksi ikimuistoisin seikkailumme,
kun neljässä polkaistiin tuo 27km
pitkä saari niin ristiin rastiin useamman kerran,
ettei montaa niemennokkaa ja saarelmaa jäänyt näkemättä.   
Voidaan oikeasti sanoa, että nähty ja käyty!

F

Fann vuoristo

Lokakuussa kapusimme suorastaan sadunomaisissa maisemissa
Fann-vuoriston uumenissa
- nelivedolla mentiin, mutta se oli todella sen arvoista!

G
Grönland

Grönlandia ovat asuttaneet arktisten alueiden
alkuperäiskansat ja eurooppalaiset jo 5tuhannen vuoden ajan

Kaamoksellinen karun kaunis maailman suurin saari on 80% jään peitossa

Jälleen on todettava, että fillarointi mahdollisti näkemään eniten.
Poljimme neljänä päivänä Grönlannin - sitä sulaa aluetta, eli länsipuolta.
 Ensin Kangerlussuagissa ja sittemmin Ilulissatista käsin,
jossa vietimme myös pari päivää merellä 
- kirjaimellisesti jäiden keskellä.  

H
hippunen Himalajan suuntaan

Jo ennen auringonnousua starttasimme 
määrätietoiseen polkaisuun (lue = talutukseen,
sillä polut olivat kivisiä ja jyrkkiä) 
kohden Margalla-kukkuloita.

Tavoitteena päästä edes kurkistamaan Himalajan suuntaan.

Ja kyllähän se tarpominen palkittiin,
lopulta horisontissa siinsi ensimmäiset lumihuippuiset vuoret.

Maisemat suuntaan jos toiseen olivat upeita
ja jättivät poltteen päästä polkemaan
 joskus pohjois-Pakistanin tai Nepalin Mustangin alueille, 
jäähuippuisten vuorien soliin

I

Islamabad

Islamabad tarjosi kyllä upeita fillarireittejä kaupungissakin,
vaikkemme nähneet kuin 2 muuta (jenkki-herrat)
pyöräilijää lisäksemme tällä
viehkeällä linnunlaulua pursuavalla Viidakkoreitillä

 
Cityn  nähtävyydetkin oli helppo kiertää
polkaisten autoruuhkista piittaamatta.

J
Joulukaupunki Turku

Aina ei tartte mennä merta edemmäksi
- läheltä löytyy virallinen Joulukaupunki.
Kyllä sen tunnelmaa kelpasi jälleen käydä aistimassa
Joulurauhanjulistuksesta lähtien
joulupäivän valojen bongaus reippailulle!

Ja Stokkan ikkunat
- kyllä niillekin kannattaa matka tehdä!

K
Karkkila

Pitää nyt julkaista tämäkin, sillä on aika tyypillistä,
että reittimme sisältävät hieman teknisempiä osuuksia...
ainakin kun seuraan Ukkokultaa,
jonka maastokartta näyttää, että kyllä siitä pääsee...
Niin tälläkin kertaa... pääsihän siitä!

Pääsääntöisesti seurasimme merkittyä Pikku Pässin pyöräreittiä, 
Karkkila-Hyvinkää-Karkkila.

Joka on muuten todella upea reitti
Kytäjän kartanon kautta Hyvinkäälle
ja -Kytäjän järven toispuolta takaisin. 

Ns. suoraa tietä ja suoraa tietä,
eikä ollut edes mäkiä matkan varrella.... vanha ratapohja siis. 

Hieman heinikkoista tuossa videon kohdalla
- ilmankos reittikarttaan oli tuohon kohtaan laitettu mutkia...
Ukkokulta tuumasi, että:
"Suoraan vaan, on siitä junakin joskus mennyt!".

L

La Paz

Bolivian hallinnollinen pääkaupunki La Paz
on maailman korkeimmalla sijaitseva pääkaupunki (3800m)
Ja onhan sielläkin metro - hih...
Se vai kulkee köysiä pitkin!!

Oliko ne nuo tummat pilvet
vai se pöksyyn pujahtanut pupu, 
joka sai meidät luopumaan ennalta niin odotetusta fillariseikkailusta
maailman vaarallisimmalla tiellä.

Dead road starttaa 4700m korkeudesta
ja kiemurtelee 65km matkan
jyrkänteitä alas Coroicon tropiikkiin n. 1000km meren pinnasta. 

Vieläkin kaihertaa, että olisiko pitänyt sittenkin...
Siellä oltiin ja varattu oli jo tuo päivän retki
ja eihän se olisi ollut kuin alaspäin viilettämistä... 

Me viiletimme vain sadevaatteissamme
sateenvarjojen ja nukkejen alla
imien inkakulttuuria aidoimmillaan....
kun se muu porukka matkaan lähti.
Olivat sellaisia 25-35 - vuotiaita nuoria miehiä, 
joten varmaan huokaisivat helpotuksesta,
ettei tarvinnut tämän mummon tahtiin polkea!

M
Machu Picchu

A:sta, eli Aquas Calientesista kesti parisen tuntia
kavuta Machu Picchulle.
Tuntui kuin olisimme taivaltaneet pilvissä,
niin sakeat pilvimassat oli seurana
ja pelko, ettemme perillä näe mitään...
Tunnin verran ylhäällä oltuamme
kaikki pilvet katosivat aivan yht' äkkiä.
Jotenkin aivan käsittämätön luonnonilmiö
- ei sitä osaa edes sanoin kuvata
- oli kyllä ihanaa riisua topille
- sillä hiki siinä tarpoessa kyllä tuli. 

N

Naantali

Naantali on vakiokohde useammankin kerran vuodessa.
Kesällä tosin enemmän, fillaroiden, teatterissa
- mutta koska olimme siellä juuri ennen joulua

Joulukonsertin merkeissä 18.12.
- niin tuoreet ja talviset kuvat tällä kertaa. 

O

Otterböten
 =Hylkeenpyytäjien muinainen kylä
tuli tutuksi vaeltaessamme Kaleninpoluilla Kökarissa.

Upea reitti tarjosi runsaasti muinaisjäännöksiä
ja historiallisia muistomerkkejä.
Tosin sateisena päivänä sai pitää kielen keskellä suuta
pysytelläkseen pystyssä sateen kastamilla upeilla kallioilla.

P
Parainen

Parainen on kutsunut monella tapaa - fillarein, kuntoportain
ja kyllä se kuuluu yhtenä kesäkaupunkina vakikohteisiin. 
Kesällä 2025 sinne mentiin viettämään päivää äitini kanssa.

Eniten kuvia tuli napsittua matkalta,
sillä massiivinen uusi Auvaisbergin-,
eli tutummin Kuusistonsalmen silta
 käänsi katseet pakosti sen suuntaan. 
Valmiskin jo on, mutta sitä ei ole tullut vielä käytyä kuvaamassa.

Q

Qalander
Qalander ei ole varsinaisesti paikka,
vaan nimitys suufilaissuuntaisista pyhätöistä,  
joita voit löytää Pakistanista, Intiasta ja Afganistanista. 

No, onhan pyhätötkin paikkoja ja
ainoa mitä Q-kirjameen pystyn jotenkin liittämään. 

Tärkeän muiston pyhättöihin tutustumiseen helmikuussa teki 
7-vuotias Rizwan (nimi tarkoittaa urduksi tyytyväisyyttä)
Qalander puolestaan viittaa suufilaiseen askeettiin tai mystikkoon.

Rizwan johdatti minua kyllä
valtavan pyhätön mystisimpiikin koloihin!!

R
Rodos

Juhannus ja siitä viikko eteenpäin
oli ihanaa laatuaikaa Rodoksella 

kahden nuorimmaisen lapsenlapsen kera.

S
San Cristobal hill
Santiago Chilessä

Santiago Chilen pari päivää meni kavuten, fillaroiden
ja todeten, että tämä huikea suurkaupunki oli kuin tehty fillaroijille.
Tuhansia ja tuhansia pyöräilijöitä
- joten äkkiä oli fillarit löydettävä myös meidän takaliston alle.

T
Titicaca

Järvien (Puruveden ja Pihlajaveden) keskellä
syntyneelle tytölle vesi on se elementti joka vetää puoleensa.

Niinpä Etelä-Amerikan suurin (8300 neliömetriä)
ja samalla koko maailman korkeimmalla(3821m meren pinnasta)
sijaitseva purjehduskelpoinen järvi Titicaca
on kiehtonut aina muutenkin kuin hauskan nimensä johdosta.
Kun oltiin lähellä, niin mahdollistui
tutustua sen monipuolisuuteen
sekä Bolivian, että Perun puolella.

Näytti ja jopa tunsi olevansa
enemmänkin meren kuin järven rannalla!

U
Uros island

Titicaca-järvellä pysytellään yhä.
Punosta 5km länteen sijaitsee 
Uros-intiaanien kaisloista rakennetut saaret.
Totoro-kaislat ovat tunnettuja suurista juurakoistaan, 
mikä tekee niistä kelluvia. 

Saarien synty juontss Inkojen hyökkäykseen
fyysisesti, että veroin - mikä sai uros-intiaanit pakemenaan mantereelta.
Nyt saarilla asuu enää kourallinen (n. 300 henkeä)
- järven suurimpana nähtävyytenä
ne työllistävät kuitenkin varsinkin Punolaisia,
josta on vain puolen tunnin laivamatka saarille "töihin"
näyttämään alkuperäiskansojen elämää. 

Meille mahdollistui käynti yhdellä oikeasti asutulla saarella 
ja sieluun saakka lämmittävistä kohtaamisista erityisesti lasten kanssa.
Leikki on maailmanlaajuisesti yhteinen kieli
- se tuli todistetuksi jälleen kerran. 

V

Velayat-e 

Velayat-e on Afganistanin maakunta,
jossa sijaitsee 7 uskomatonta safiirijärveä luonnonmuovaamin padoin.

Mitttakaavaa näille kivenjärkäleille
ja yli 300m syville läpikuultavan kirkkaille safiirijärville 
ei vaan onnistunut vangitsemaan kuviin.

W
Wagha

Hulluin, hitain, ja yleisömäärältään ihan käsittämätön

 lipunlasku maiden
Pakistan ja Intia välillä Waghan raja-asemalla.

Rajavartijat otti ”nokkapokkaa” jalanostoin ja huudossa!

Jalannoston korkeuteen vaikutti, että
minimivaatimus rajavartijaksi on 184cm
- pisimmät olivat yli 2m ja viuhka pään päällä ainakin 30cm.

- eli johan heilahti!

Välillä meinasi usko loppua,
että saadaanko lippua lainkaan alas
 - tuntihan siihen meni - mutta olipa show!!
Ja se tapahtuu joka ilta!!

X
X-paikat niminä eivät saaneet meitä kuluneena vuona vierailulle,
mutta maastokartoista niitä aina löytyy...
ja tekevätkin polkaisuista jännittäviä,
sillä joskus niistä pääsee ja joskus ei!!

Hangon sulkuportti on takuuvarma - siitä pääsee
ja sitä kautta on fillaroitu varmaan jo neljänä kesänä perätysten.
Hanko ei näet petä
ja elokuussa oltiin sulkuportilla pakuyökin.

Y
Yläne

Yläne, Kauttua, Säkylä, Eura
- ne linkittyy myös aina vuotuisiin kohteisiin,
sillä ei kesää, ettei Säkylän Pyhäjärveä tee mieli fillaroimaan
kaksin tai jonkun lapsenlapsen kera.  
Nämä kuvat tosin on "ruska"-retkeltä,
vai pitäisikö sanoa "ruskattomalta" retkeltä äidin kanssa
- sillä syyskuun lopussakin oli vielä niin vihreää. 

Z
Zahir Pir Punjab

Maaliskuun alussa mahdollistui jälleen
yksi elämän kohokohtia
- viettää päivä lasten kanssa! 
Askarrellen kortteja vietetyt tunnit ja sen myötä kerätyt
varat eivät olisi voineet paremmin ja tarpeesenpaan kohdistua. 

Leikki - se on maailmanlaajuisin kieli
jota toivon pääseväni vielä käyttämään monessa paikassa!

Å

Åland

todellakin Åland ja sen "puuttuva palanen" Kökar.

Neljä vuotta meni,
ennenkuin Kökarille päästiin...
2021 oli eka pakukesä ja heti saaristoon
Ålandin niemen notkista ja saarelmista
on paksu albumikin ja paljon postauksia
täällä ja täällä

Heinäkuussa 2025 Åland tarjoili jälleen parastaan,
nyt sateenkaaren muodossa!

Ä
änkyrän-känkyrä...
ei yhtään Ä:llä alkavaa paikkaa
 millään muotoa vuonna 2025...
joten pitenee pistaa paremmaksi tänä vuonna
- etsintä päälle!!

Ö
Österbygge 

Kökarissa edelleen
- sen niemennotkat ja saarelmat tuli kyllä
öökköstäkin myöten poljettua ja tarvottua.
Upeat kolme yötä ja neljä päivää
- jäiköhän mikään näkemäti?? Hmm... 

Simmoinen oli 2025 Aakkosina,
millaisia kirjaimia tämä juuri vaihtunut vuosi tarjoilee
- ans kattoo!!

Saisinkohan Sinutkin Aakkostelemaan
itsellesi mieluisasta asiasta?
Oli ne sitten paikkoja, kasveja, kukkia, 
neuleita, käsitöitä, kirjoja, tekemisiä
 tai ihan mistä vain?
Kuis monta kirjainta löytäisit vuodestasi 2025
lempiaiheestasi?