Valoisaa tulevaisuutta

Näpertelyt Hyväntekeväisyyteen jatkuu...
Näihin kaikkiin kolmeen lyhtyyn sopisi teksti: 
VALOISAA TULEVAISUUTTA!
Ylioppilaalle, eläköityvälle ja tietenkin Malawin tytöille!!

Eläköityvälle lyhty täytettiinkin työtovereiden muistoilla
- hänen läksiäiset oli juuri tänään
ja kylläpä oli ihanaa luovuttaa tämä muistoja täynnä oleva lyhty "iltalukemiseksi"

Valoisaa tulevaisuutta toivomme myös Malawiin
- tämän lyhdyn tein jo Joulumyyjäisiin koristeeksi.
Tämän jätän kyllä itselle muistoksi tästä KAPUA-vuodesta!
https://kapua.fi/osallistuja/repolaiset/


Teen paperilyhtyjä toiveiden mukaan tilauksesta  - tosin nämä on hankalat postittaa:
Eli nyt on Turun seutu etusijalla.
Keväämmällä mahdollisesti kurssinkin - jossa pääsee tekemään lyhdyn itse omiin tarpeisiin!
 
Kunhan tanssitapahtumasta selvitään,
niin sitten käynnistyykin askartelukurssit KAPUAn puitteissa
11.3. Kauhajoella
25.3. Turku
22.4. Kaarina
ja ehkäpä vielä neljäskin varmentuu

Tuulet kun viestin nyt toivat…

Jääköhän epäselväksi tämän kortin saajan mielenkiinnonkohteet?
Hih... olipa hauskaa paattia pakertaa.
Kaiken lisäksi tämä on tehty suurelta osin kierrätysmatskuista
- eli pöydällä lojuvista jämistä...
Pieniä silppuja ja palasia, joita ei vaan raskinut heittää pois...

ja tuulen ruomana Onnea toivottaa!! Kortin antaja saa pujauttaa vielä paattiin omat juttunsa,
eli ruuma on auki...


Paatin mastokin on kalenterin reunasta,
ikkunat joulukortteihin kohokuvioiduista talvisista taustoista!

Itselle tuleea aina niin hyvä mieli, kun "ei tuhlaa" paperia...
ja käyttää sen viimeiseen pisara.... eikun siis viimeiseen silppuun saakka!!

Jopas napsin monta kuvaa, eestä ja takkaa.... 
nyt sen eteenpäin nakkaan!!

Myötätuulia päiviinne tammikuisiin tämän kortin myötä toivotan!

Tanssien HYVÄÄ itselle ja sitä todella tarvitseville

https://kapua.fi/osallistuja/repolaiset/

Kun viime kesänä haimme mukaan KAPUAjiin
ja elokuussa saimme tiedon, että meidät on valittu
-niin siitä alkoi tunteiden vuoristorata!!

Hanke kiehtoi kaikella tapaa
- mutta varainkeruu nousi mielessä suorastaan valtavaksi PEIKOKSI
- se tuli uniin... se mietitytti päivällä
se todellakin PELOTTI ja olimme kyllä niin-niin lähellä perääntyä ensimmäisestä koulutusviikonlopusta takavasemmalle.

Onneksi emme sitä tehneet...
sillä reilu kolme kuukautta on tuonut elämään jo niin paljon sellaista, mitä ilman tätä hanketta emme olisi koskaan kokeneet!

Varainkeruu on yhä se vaikein
- mutta jotain oivalluksia sekin on tuonut.
Omien mielipuuhien hyödyntäminen - niitä kun mieluusti tekee muutenkin
Minulla ne ovat kaikenlainen näpertely ja tanssiminen.

Tämä huippukolmikko (joka on nähty useana vuonna Naantalin Supertreeneissäkin)

tulee ohjaamaan pyyteettömästi kaksi tuntisen tanssia afrosta zumban kautta bailatinoon
Eli rytmejä ympäri maailmaa!!
He ovat lemppariohjaajani ja ovat jo vuosia pitäneet huolta minunkin kuntouttamisesta.
Jokaikisen kinttuleikkauksen jälkeen, kun opettelen aina kävelemään uudelleen...
niin kyllä se on tanssitunti, jolle ensimmäiseksi suuntaan. 

Siksi toivotankin sydäemestäni Tervetuloa pitämään hauskaa
ja tekemään HYVÄÄ niin itselle
kuin maailman 3. köyhimmän maan tytöille Malawiin!!

Auto täyteen kauempaakin... ja suunta Turkuun
https://www.facebook.com/events/531384285675426

Toiveita toteuttaen

Toivekortteja sain näperrellä jälleen - ompa kivaa!!

Tässä alemmassa olikin haastetta kerrakseen - mielenkiinnonkohteita niin paljon saajalla
- mutta taisi ne sulaan sopuun sulautua väreineen kaikkineen.

Sydämenmuotoisiin kortteihin taisin jäädä hieman jumiin...
mutta ehkä tämä ei ole huono jumi!! 

 

Tyttö vai poika?

Haikaranko tuliaisia?
Ei vaan rakkaudella tehtyjä lähetyksiä
ja minä saan rakkaudella tehdä pastellinsävyisiä kortteja
tuottaen niillä hyvää aina Afrikkaan saakka.

Eli nämäkin ihanuudet on tilatu KAPUAn puitteissa

Kastekorteissa tuo kastemekon helma houkutti pitseilemään, 

kun nurkista löytyi tuollaista vanhaa kapeaa pistiä... 

Ihan sen ompelin (tai ainakin harsin) sinne pahviin kiinni.
Muistui taas mieleen ompelija mummini sanat:"Tie tyttö noista jottain!"
Tyttö ei osannut ommella- mutta liimalla sai vaikka mitä ja mihin kiinni...
nyt se tyttö pikkuisen ompeleekin näitä mummin ihanuuksia! 

KAPUAmisen vaikeutta

Viikonlopun KAPUAmistreenit nostatti pienen ärsytyksen tästä holhousyhteiskunnasta.

Ajeltiin näet Paraisille SAAKKA
- siellä kun on eteläisen Suomen "komeimmat" (eniten rappuja 379) kuntoportaat. 

Olihan ne komeat - mutta tosiaankin ärsyttävät katsella aidan takaa
ja kaikilla viidellä portilla ISOT munalukot!!

Saas nähdä milloin se "Kevät" koittaa Paraisille
Lunta ei ollut mailla halmeilla - tai no, kuvista näette,
että aurauspenkoissa
ja pikkuisen tuolla pohjoispuolen mettässä.
Raput täysin esteettömät - mutta pitää sulkea kokonaan
"Ettei vaan mitään sattuis!"
Voi hyvää päivää tätä holhousta....
Omaa päättelykykyä ja tervettä järkeä ei tarvita... 

Se oli ajeltava takaisin kotikaupunkiin
- jossa sentään annetaan ihmisten itte päättää
uskaltaako vaiko eikä uskalla??
Turvallisuutta muistutellaan kyltillä
"Ei talvi kunnossapitoa!"
KIITOS Kaarina!!

Kierrettiin tosiaan katsomassa viidestä eri suunnasta, että oltaisko päästy 
- vaan ei... kovin oli masentunut patsastyttökin, polveensa nojasi!!

Rauvolanlahdella luotettiin sentään omaan päättelykykyyn...
Eli Plan B ja 45min KAPUAmista.
Me ennätettiin ukkokullan kanssa 9 kertaa ees-sun-taa 220 porrasta
ja äiteestäni olen todella ylpeä!!
Hän on nimittäin "ihan hurahtanut" porrastreeniin.
3 kertaa kävi hänkin ylhäällä ja lähes päivittäin kapuaa oman takapihan kuntoportaita 
Ensin sai seurata niiden rakentamista koko syksyn
ja kun jouluksi valmistuivat, niin eipä ole montaa päivää ollut,
ettei olisi niitä tarponut... otti kevään tavoitteeksi 1000 porrasta....
Nyt Rauvolanlähdella ylitti sen jo reilusti = 1400.... kova mummo!! 

Harmittaa etten ottanut metsään päin kunnon luontokuvia Rauvolanlahden "aarniometsästä"
Siellä sai kavuta kyllä varsinkin näin sateessa kuin Avatar-maisemissa.
Paksut sammaloituneet kivet, kalliot oikein loisti märkinä!

Pii-pii- pikkujoulut!!

Perjantai ja 13. päivä - pari aamuasiakasta
ja sitten suuntasinkin
Villa Järvelään
tuonne meidän vastarannalle.

Naapurin tyttö on yrittäjäpariskunnasta se toinen...
joten taloyhtiöstämme on useinkin upeissa miljöissä juhlittu
milloin ylppäreitä, milloin rippijuhlia
ja tilat pihapiireineen, saunoineen ja suosittuna avantouinti "kylpylänä"
muuntuvat kyllä vaikka mihin!

Vuoden ensimmäisiin pikkujouluihinkin!!

Ilmeisen ruuhkaisaan pikkujoulusesonkiin ajoittui työporukan pippalot, 

kun pari joutui jatkamaan iltaa toisiin pikkujouluihin, hih...

Sisään astuessa fiilis kuin hääkattauksesta nimikoituine paikkoineen...
ja olihan meillä ohjelmaakin - leikkejä kuin häissä.
Iltaa olisi voinut jatkaa ties kuinka kauan paljuillen, saunoen...
mutta se ei tosiaan ole mun juttu.
Mun avantouinniksi riittää se yksi ainoa kerta,
kun aikoinaan ex-poikaystävä kaverinsa kanssa dippasi mun avantoon!!
Jotenkin se sydämen takova tunne palaa yhä 40-vuoden takaa mieleen,
kun vaan katsookin muita uskaliaita uimareita
- tosi suosittu hararstus näyttää olevan työkamuissakin
- mutta seura ei tee tässä asiassa kaltaisekseen. 

Päivä kääntyi iltaan mm. pouringilla ja ei tosiaan ollut boring päivä muutoinkaan

Kuvia ei ole oikeastaan mistään muusta kuin tästä taiteilustamme, sillä aina kun otit kännykän esiin - niin siitä seurasi runo-, tai lauluesitys....
Kyllä näitäkin kultturelleja mm. Juice Leskisen siteerauksia päivään mahtui, 
mutta minä olin siis maltillinen.... ja kai kilttikin, kun kuvasin vain silloin kun luvan sai.
Ulkopuolinen ohjaaja oli Pouringia opastamassa - joten tähän annettiin lupa...
oli todella luovaa taidetta kuohuviinistä nauttien.

Olen aiemmin tällä tekniikalla tehnyt, mutta se kuohari on puuttunut...

Tämännäköisen tekeleen minä jätin kuivumaan Järvelän akkunalle muiden taideteosten joukkoon.

Mielenkiintoista nähdä miten ovat muuttuneet kuivuttuaan - sillä aiemmin ainakin 
"kuplat" kasvoivat - eli pöhöttimen vaikutus tuli kunnolla esiin vasta kuivuttua!

Kuvien yksipuolisuuden jo kerroinkin... mutta en silti malta olla keromatta muista leikeistä/ohjelmasta, 
sillä tällä kertaa ohjelmatoimikunta oli kyllä loistava....
En muista, koska olen työpäivän aikana nauranut yhtä paljon....

Kukas muistaa "Hura-hura-häitä" - leikin?
Ei me nyt laulettu ja marssittu, mutta kahden väittämän väliltä valitsimme itseemme sopivan 

sijoittuen koko juhlasalin mittaiselle janalle katsomaansa kohtaan...
Mitähän niitä sanoja olikaan:
kahvi-tee

kissa-koira

tieto-tunne
ennakoiva valmistelija-viimetipan tekijä

maltti-kuohu

aamunvirkku - illantorkku 

harkiten-harkitsematta

suusta selkokieltä- sammakoita
olihan niitä paljon muitakin... ihan konkreettisesti töihinkin liittyviä,
mutta sopivasti tutustuttaen meitä yksityiselämältäänkin toisiimme....
koska porukka oli päiväkodin johtajia ja meitä kiertäviä erikoisasiantuntijoita... emme siis konkreettisesti työskentele yhdessä.
Yksi mielenkiintoisin oli 

aikamatkaisiko menneisyyteen - vaiko tulevaisuuteen

Minä en aikamatkaisi kumpaankaan... matkustaisin vain nykyhetkessä!
Mites sinä määrittelisit tuon ja mihin kohtaan janaa sijoituisit?

Tämä ainoa kuva liittyy sitten ovella odottaneeseen pussukkaan... sinne piti salaa sujauttaa kenenkään näkemäti "pikkujoulupaketti"

Pieni, särkymätön esine, joka kuvaa juuri SINUA
Heitämpä toisenkin kysymyksen 
- miten tämä kuvaa minua?

Lokoisaa lauantaina omien mielipuuhienne parissa
- minä menen herättämään nyt ukkokullan...
Jollei ihan kaatamalla sada - niin rapputreeneihin taasen tänäänkin...
ja mukavia näpertelyjäkin tuolla odottaa jatkajaansa!!

Johan POKSAHTI

Syytä juhlaan!!
11.10.2022 starttasi Kapua Malawi 2023 hanke

8 henkisen tiimimme tavoitteena on mahdollistaa muutosta parempaan, niin että tyttöjen, nuorten naisten ja vammaisten henkilöiden asema paranee, seksuaalioikeusosaaminen vahvistyy ja nuorten mahdollisuudet vaikuttaa yhteisöissään lisääntyvät. 

https://kapua.fi/hankkeet/kapua-2023-malawi/osallistujat/

11.10.2022 -12.1.2023, eli kolmessa kuukaudessa varainkeruumme
on saavuttanut ensimmäisen KYMPPItonnin!!

Joten tämä kortti - joka minulta tilattiin KAPUAn hyväksi ei voisi osuvampi olla!!
Syytä juhlaan, - syytä poksauttaa!!
 

Toiveet tähän korttiin olivat:
dramaattinen romantikko
kuohuvaa kuuskymppistä
kullan kimallusta ja värien loistoa!!

Kylläpä oli hauskaa ideoida!! 
Olen niin onnellinen kun voin tehdä HYVÄÄ yhdellä lempiharratuksellani!!

Kiitän suurella Sydämellä niin meidän KAPUAjien,
kuin varsinkin Malawin tyttöjen puolesta
TEITÄ KAIKKIA IHANIA
- joille olemme saaneet kortteja ideoida ja toteuttaa
- työn alla on parhaillaan parikin varsin uniikkia... jännittää.... 

Valmistuuko mahdollisesti joku läheinen/tärkeä ihminen keväällä ammattiin, ylioppilaaksi? 
Haluatko äidillesi niin uniikin kortin, ettei todellakaan samanlaista?
Onko kesällä rippijuhlia tai haluatko totaalisesti YLLÄTTÄÄ 
jonkun tärkeän henkilön ihan yks´kaks yllättäin muutoin?

Toiveita toteutan mielelläni...
tuotto korteista materiaaleineen kokonaisuudessaan keräykseen

https://kapua.fi/osallistuja/repolaiset/
Keräyslupa: RA/2020/1558. Lupa on voimassa 1.1.2021 alkaen koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

(Melkein) viikon ruokalista

Aloitetaanpas viikonlopun aamupalasta,
joita kyllä riitti lisukkeiksi alkuviikkoon ja äidillekin vietäväksi.

Keittokinkkua ajattelin, mutta ostinkin vaihteeksi vanhaa kunnon Jahti-makkaraa
ja nätti kukkanen siitäkin tuli muffini vuokiin
 vihannesmunakkaille

Loppias-illan juustolautasen jämät raastoin päälle ja eikun uuniin.

Jatkoon... varmasti tehdään toistenkin kun täytteeksi käy "mun lempparit"
= eli mitä kaapista löytyy!!

Loppiaisen lohesta ei ole muuta kuvaa kuin tämä... 
Pannulle parsakaalia, purjoa, paprikaa, porkkanaraastetta ja joukkoon puolikas
Koskenlaskija ja Sipuliruokakermaa... kasvissoosi kalan päälle ja uuniin
- 40 minuutin kuluttua bueno!!

Sunnuntaina loput Koskenlaskijasta ja nyt juustoinen ruokakerma
piilotti alleen broilerin fileitä.
Mukana myös sitruksia oikein reippaalla kädellä.
 
2 appelsiiniä ja 1 sitruuna, 
joista raastoin ensin kuoret pinnalle ripoteltavaksi.
Appelsiinit pilkoin suoraan broiskun päälle, mutta sitrukset käytin pannulla
- kirpakkuus hieman pehmeni kun "käväisivät" juuston/kerman kanssa pannulla
ennen appelsiinien&broiskujen päälle pääsemistä.

heh - näytti enemmän rahkapiirakalta uuniin mennessään
ja kovin oli "VÄRITÖN" vielä uunista tullessaankin
- mutta maku oli kyllä ihanan pirteä!

Jäällä vietetyn päivän jälkeen luita ja ytimiä lämmiteltiin oikein kotikutoisilla Irish kaffeilla!

Totuus kuuluu lasten suusta:
"Äiti tekee ruokaa aina koko armeijalle...

Sitä "armeijaa" kun joskus oli ja vieläkin välillä on PALJON
niin en osaa tehdä vain kahdelle, tai kolmelle...
ja juuri luin jostain sähkön/energian säästövinkistä, että ruokaa kannattaa tehdä kerralla enemmän...
Lienen siis ”AINA säästänyt”, heh heh!

Joten jämiä on riittänyt melkein koko viikoksi
ja lisukkeeksi vain lisää vihanneksia.

Gratiinia kaapista löytyneillä halloumia, kermaviiliä ja kanamunia.