torstai 23. lokakuuta 2025

Surujen kaupunki

Rappujen "makuun" päästyä ei malttanut lopettaa
Vuosi sitten samaan aikaan poljettiin Tsingis-kaanin mailla
- ja nyt vedettiin rapputreeniä samaisen "äijän"
tuhoamassa kaupungissa
Shahr-e Gholgholassa = Surujen kaupungissa.

Historiaan tutustuessa jäi miettimään
- onko monikaan asia ihmismielessä muuttunut?
No - hallitsijat eivät ole kyllä enää 15-vuotiaita,
kuten Mutukan, Tsingis-kaanin suosikkipojanpoika
vuonna 1221 menehtyessään Bamiyanin piirityksessä.

Siitähän se isoisä kimpaantui
ja tuhosi koko kaupungin, ihmiset ja eläimet.
Yhä ylemmäs kavuttua
kaupungin raunioista sai paremman kokonaiskuvan
Ohuempi ilmanala ja "suojaava pukeutuminen"
teki tästäkin aikas mukavan hikitreenin
- mutta todellakin kannatti kavuta. 

Maisemat avautuivat Bamiyanin laakson jokaiseen suuntaan (360)
Tarkkasilmäisimmät huomaa ehkä tuolla taustalla
"ne jättimäiset" Buddha-aukot... 
Näyttävätpä pieniltä ja matalilta! 




Kiitos
- kyllähän tästäkin ihan aktiiviseikkailu muodostui!

3 kommenttia:

  1. Historia huokuu kuvienkin kautta.

    VastaaPoista
  2. Tuolla saa varmasti katsoa varpaisiinsa, ettei humpsahda johonkin aukkoon!? En voi kuin hämmästellä mihin kaikkialle te kuljette. Arvostan!

    VastaaPoista
  3. Henkeä salpaavat kuvat ja olet oikeassa - ihmiskunta ei tuon raakuuden, itsekkyyden ja ahneuden kohdalla ole paljoakaan muuttunut vuosisatojenkaan aikana - toki poikkeuksia aina löytyy! Varmasti oli hikitreeni upeissa maisemissa!

    VastaaPoista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!

Näitä on luettu ja tutkittu eniten

Surujen kaupunki

Rappujen "makuun" päästyä ei malttanut lopettaa Vuosi sitten samaan aikaan poljettiin Tsingis-kaanin mailla - ja nyt vedettiin rap...