maanantai 11. joulukuuta 2023

Joutuin joulua kohti käy askeleet


Menipäs "miniviikko" vikkelästi ja niin meni myös viikonloppu.
Joutuin Joulua kohti tosiaan....

Perjantaina koukkasin töiden jälkeen äidin kyytiin ja ennätettiin Turun Valonpoluille.
Auts, jokirannassa kävi kunnon viima ja näpit jäätyi kaikesta kuvaamisesta, 
mutta pakkohan se oli tänäkin vuonna muistoja tämän vuoden valoista ottaa.

Valotaide kiertää - oli hauskaa, kun ystäväni kuvasi nyt viikonloppuna samoja pupuja Kuopion torilla, 
joita kuvailtiin toissa vuonna tällää Vartiovuoren mäellä
(vielä kovemmassa pakkasessa silloin)  

Some oli ollut jo pullollaan kuvia valotaiteesta ja jotenkin paikan päällä kaikki olikin paljon pienempää...
Hienoin meistä oli ehdottomasti Samuli Hallan stigAir
joka oli olevasti koottu yliopistolle johtaville portaille Koskenniemenaukiolle. 
Taiteilija itse kuvasikin sitä mittakaavaleikiksi
- kun Stigapelin Suomi-Ruotsi jääkiekkoilijat leijailevat pitsiliinat laskuvarjoinaan vasten tähtitaivasta.







Teatterisilta Viiru ja Pesonen kuosissaan on onneksi yli joulun.
Sinne voi suunnata sitten lastenlasten kanssa vaikka Tapaninpäivän kävelylle - nyt ei kertakaikkiaan tarennut!!


Joten kurvasimme Kupittaan Hirven kautta kotiin ja vällyjen alle glögille... 



Vasta lauantai aamuna lämpenin kunnolla, kun kolmen steplaudan kanssa lemppariohjaaja pisti askelkuviot siihen malliin,
että posket punoitti ja hiki virtasi... ei voi lauantaita paremmin aloittaa.

Jatkolämmöistä huolehti keittiö - pääsin taas räpeltämään yhteen kodin lempparihuoneeseen.

 Pitkiä punajuuria, luumusosetta ja vuohenjuustoa (taas vähän kokeiluja joulua varten).
Illalla kun tuli ystävät pieniin pikkujouluihin ja nimppareitakin juhlisettiin samalla.


Kolmen juuston (mascarpone, cheddar ja voimakas Koskenlaskija) tomaattikeitolla aloitettiin
- tai no, pikkuiset GT:t ihan ensinnä aperitiiveina

Tarkkasilmäisin huomaa, että ystävämme vasen käsi on kipsissä. 
Sitä elellään oikeasti liukkaita aikoja!

Rakastan näperrellä näitä tapas-tyyppisiä napostelulautasia... 
Kätevää, kun voi tehdä ennakkoon ja emäntäkin sitten nauttia juuri "napostellen"
Samalla vähän harjoittelua joulua varten 
- jonkun napostelujutun joulupöytäänkin nuoret "tilasi"


Pääruokana "mun kuuluisaa" pippuripihviä, 
kyytipoikana 
ne puna-, musta-, ja raitajuuret, sekä maa-artisokan nuput

Ja nimpparisankarille tietty kakkua...

Sunnuntain iltapäivä menikin sitten lapsenlapsen joulunäytöksessä.

Aurajoen viimat vilustutti sen verran, että nokka tukkoisena nousin
jo näin aamuyön tunteina koneelle koostamaan viikonlopun menoa.
Ei voisi viikonloppu vikkelämmin mennä...
Mut josko vielä pari tuntia kokeilisi saada unta - eiköhän se tukkoisuus viikolla katoa, kun taas vauhtiin pääsee...

32 kommenttia:

  1. It's lovely seeing the Christmas lights in Turku. Those Christmas lights looks lovely. My grandfather came from that area.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh - what a lovely news Erika! Your family roots are from Finland and near by us. When you are coming to visit - let me know!!

      Poista
  2. Kauniita valotaideteoksia. Leijailevat pitsiliinat on hauska, hyvää uusiokäyttöä käsitöille. Ja pikkupupu nukkumassa mökissään on ihan ylisöpö. Ihailen valotaidetta. Mielestäni mukavampaa katseltavaa (ja kuunneltavaa) kuin raketit ja valotaiteesta saa nauttiakin pidempään, ei heti häviä taivaan tuuliin. Hyvät herkut on taas ollut tarjolla. Huvitti tuo kommenttisi tukkoisuuden katoamisesta kunhan pääset vauhtiin. Juttujasi lukiessa tuntuu, että olet vauhdissa koko ajan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä, että valoa ja iloa ilmentää enemmän innovatiiviset valoteokset - kuin räiskeet taivaalle ammuttuna. Arvostan todella kierrätystaidetta - siksi kai pitsiliinat Stiga-ukkeleineen iski minuunkin eniten. Ja juu... flunssaa nopeampia ollaan yritetty olla, ettei saa kiinni... samalla tavalla ollaan juostu koronaakin karkuun, ei ole sekään vielä kiinni saanut. Toivotaan, että toimii jatkossakin... olo muuten parempi, kun vauhtiin pääsi....

      Poista
  3. Miten kaunista, minun rakas kaupunkini turku, en enää asu siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Kastepilvi!! Tuttu kaupunki siis sinullekin...

      Poista
  4. Oi tuota runsautta. Mahtavaa päästä aina kanssasi näkemään jos mitäkin ❤️
    Hatunnosto jälleen keittiötaidoillesi. 🎩

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valotaide toi kyllä valon runsautta - jouluakin jo mieleen... ei kyllä oikein ymmärää miten lähellä joulu jo onkaan!!

      Poista
  5. Ruokakuvasi aiheuttavat joka kerran hillitöntä kurnimista vatsassa ja syljeneritystä suussa. Mistä ihmeestä ammennat kaikki ideat? Suosittelen sinulle ikioman keittokirjan julkaisemista.
    En ole hesalainen, joten puolueettomana sivustakatsojana voin todeta pääkaupungin jäävän jumbosijalle kohta ihan kaikessa. Turun valopolku on huikean hieno ja Tampere taasen peittoaa nähtävyyksissä Hesan mennen tullen.

    VastaaPoista
  6. Upeaa valotaidetta,etenkin nuo leijuvat pitsiliinat.Ja ensimmäisen kuvan valopallo. Brrrr,teillä on siellä kylmää,täällä taas kummallisen lämmintä,ja minä kim olen odottanut kylmempää säätä.Nuo punajuuret kuulostavat todella herkullisilta,maistuisi minulle💜Muutenkin kaikenlaisia herkkuja kuvissasi.Mukavaa joulun odotusta Repolainen ❄️🎄❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa "kuulla" Jael Sinusta... et tiedäkään kuinka usein olet mielessä!! Jaksuja sen käden kanssa....
      Ja totta - täällä on ollut ennätyskylmät, ne iski oikein luihin ja ytimiin reisusta palattua...
      Punajuuret menee muuten jatkoon... perinteisemmässä muodossa tosin! Kaikkea hyvää Sinulle tulevaan,
      Jouluun ja toipumiseen!

      Poista
  7. Kaunista valotaidetta. Vanhin poikani perheineen osallistui myös kyseiseen tapahtumaan. He välittivät myös WhatsAppin kautta kuvia tapahtumasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sinäpä sait sitten erilaisia kuvakulmiakin samoista teoksista... muutamista mietti, että mikä olisi paras kulma kuvata!!

      Poista
  8. Ihailen suunnattomasti sinun keittiötaitojasi, olet niin luova joka
    saralla. Kaunis kattaus ja tarjottavat. Voisin silmillä syödä ruudun läpi!
    Ihanaa joulu tunnelmaa kuvissa...kaunista ihanaa!
    Mukavia hetkiä viikkoosi ja joulun taikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeilevaan PellePelottomuuteen" keittiössä on taustatekijänä koulutus - joka tuntui menevän hukkaan, kun se ravintolatyö vain uuvutti kertakaikkiaan loppuun. En ehkä pahimpina hetkinä olisi itsekään uskonut, että siitä tulee "uuden elämän" niin mieluinen harrastus. Kutkuttavan lähellä joulu jo onkin - ihanaa Jouluun valmistumista teille!

      Poista
  9. Ihania herkkuja ja valotaidetta. Helsingissä tammikuinen LUX on yksi suosikkitapahtumistani. Toivottavasti ei olisi ensi vuonna kauhean kylmä LUXin aikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa tosiaan kun valotaide kiertää - pitsiliinat on nyt muuten Särkänniemessä!
      Meillä jälkikasvu levinnyt sen verran sopivasti, että saadaan perheryhmään upeita kuvia niin Tampereelta, kuin tammikuussa sitten Helsingistä!!

      Poista
  10. Wau mitä valotaidetta 👍 ihana päivä teillä 💖 ja upea kattaus ja varmasti oikein hyvää olet taas loihtinut 😊 upea Joulunäytös. Pikaista paranemista sinulle 💖

    VastaaPoista
  11. Olipas siellä ihanat valaistukset ja taideteokset. Todella kauniita varsinkin nuo pitsiliinat.

    Punajuuri, luumusose + vuohenjuusto näyttää ja kuulostaa kivalta yhdistelmältä. Taidanpa kokeilla niitä :D

    Siitä onkin vuosikymmeniä, kun viimeksi olin steppilaudalla. Pidin tosi paljon tuosta liikuntamuodosta, kiva nähdä, että sitä on vieläkin tarjolla.

    Ihanaa viikon jatkoa sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punajuuri, luumusose vuohenjuustolla menee meilläkin jatkoon - ihan joulupöytään en isolle sakille niitä jaksa väkertää, mutta joulunjälkeisinä jo kyllä...

      Kunnon koreografiser step-tunnit on tosiaan "kuin kuollutta kansanperinnettä" - Bodystepit ei ole mieleeni, kun niissä ennättää miettiä kauppaostokset tai päivän palaverit... mutta onneksi on vielä pari vetäjää nurkillamme, jotka nappaavat aivokapasiteetin totaalisesti vain ja ainostaan askelkuvioihin... viikon parhaat tunnit. Mutta minä olenkin sitä Jane Fondan aikakautta, kun itsekin ohjasin tunteja samansävyiset säärystimet rutussa kuin stringmalliset jumpparikoot oli mustien trikoiden päällä "vaossa" - ai hurjaa sitä aikaa.... oltiin olevinaan niin "tikissä", hih...

      Poista
  12. There are lovely Christmas light traditions near the área where you live. The images are wonderful and amazing.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank so much. I have the honer to live Turku - Finland's official Christmas city!
      These wonderful light arts traveling around the (sometimes the world) small country of Finland - next year you can find them some other city. Merry Christmas to you!

      Poista
  13. Ooh, nuo valon ihanuudet. ne on nyt nähtävillä Tampereella Särkänniemessä monen muun taiteilijan ja tekijän yhteistyönä. Lippujen hinta kirpasoo, että taitaa jäädä vain somettajien kuvien varaan tämä kokemus.
    Ihanaa joulun odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei - siis että valotaiteen vuoksi on maksettava liput. Tyttäremme asuu siinä tampereen kupeessa ja laittoivat jo perheryhmään pitsiliinoista kuvia. Särkänniemessä tuntuu kyllä riittävän eri-ideoin olevaa nähtävää ympäri vuoden... varsinaisen hurja Halloweenkin siellä tuntui olleen.... Ihanaa Joulunalusaikaa Sinulle myös... viikon kuluttua sitä onkin jo joulupäivä!!

      Poista
  14. Upeat valotaideteokset siellä Turussa! Erityisesti nuo punaiset pitsiliinat valaistuina ovat hienoja.
    Kyllä nuo sun illanistujaiseväät kelpais varmasti presidentillekin, olet aikamoinen mestari loihtimaan kauniin näköistä ja varmasti aineksista päätellen myös hyvänmakuista!
    Leppoisaa joulunalusviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkäsin pitsiliinoista... ja hih... ihan itsellensä presidentille en ole päässyt hopeavadilta tarjoilemaan, mutta rouva Tellervo Koivistolle kyllä... se oli muutamasta sentistä kiinni.. olin toiseksi pisin tarjoilija, pisin pääsi tarjoilemaan Maunolle.
      Mulla on siis sapuskoihin ravintolatausta... mutta se ammatti vaihtui totaalisesti 30-vuotta sitten. Silloin ajattelin, etten "pieraisekaan ravintolan suuntaan" - ja mielelläni en kyllä ravintoloissa edelleenkään syö.... ainakaan kotimaassa. Sushilla kyllä käydään, mutta muutoin oikeastaan vain ulkomailla. Mieluinen harrastus ruoalla leikkimisestä sitten kuitenkin on muodostunut... Ihanaa joulunalusviikkoa toivotellen!!

      Poista
  15. Ensin liikunta ja sitten herkut. Kiva nähdä kuvia Turusta ja valotaidepolulta. Kun viimassa kävelee, niin nenänsä saa punottamaan. Steppilaudat saivat minut nostalgiseksi. harrastin joskus varmaan 25 vuotta sitten sitäkin lajia.
    Mutta tuo taitosi keittiön puolella on ihaltavaa. Herkkua on monenlaista ja kuiske kuuluu hyvältä maisttu ja näyttää.
    Herkullista joulua

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä jo aiemmissa kommentteihin vastatessani olen paljastanut sekä jumppa, että keittiötaustaani...
      Minä olen sinä Jane Fonda sukupolvea... mitä koreografisempi, sen parempi - ihanaa, että niitäkin tunteja löytää vielä, lähinnä tanssitunteina ja sitten yksi varsinainen step-guru on palannut taas ohjaamaan step-tunteja täällä Turun seudulla... hänen perässään on valmis menemään kauemmaksikin. Kokeileva kokkailu juontaa elon ensimmäiseen ammattiin ja opintoihin - ihanaa, että KOTIkeittiö on palannut mieluisaksi asiaksi, suorastaan omaa terapiaa saada "leikkiä ruoalla" - loppunpalaneena ammattilaisena sitä ei 30-vuotta olisi ikinä uskonut. Nautinnollista Joulua toivotellen kaikella tapaa!!

      Poista
  16. Kyllä teillä tuntuu kotimaassakin riittävän menoa . Jos on nimppareilla näin hyvät tarjoilut niin mitä se on ????

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih - juu... työkaverit jo nauraakin, kun taidamme olle ainoat, joita se korona ei ole vielä kiinni saanut... että pidetään lujempaa vauhtia kuin taudit... joten täytyy vaan jatkaa samaan malliin... sillä sillä se tukkoisuuskin taas lähti, kun vauhtiin pääsi... työntohinat ja illalla jumpat... siinä se nenäkin aukesi, kun happea tarvittiin enemmän, eikä nielu/kurkkukaan viittinyt enää kiukutella.

      Poista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!

Näitä on luettu ja tutkittu eniten

Sika- tai ainakin possumaisen ihanaa

"Sikamaisen" tai ainakin possumaisen ihanaa,  kun sakset, liimapuikot, pitsit sun muut  ovat alkaneet viihtyä taas enemmän  kädess...