Yhdestä satumaisesta maisemasta tuli kaksi,
kun 1800-luvun alussa maanvyörymä jakoi
alkuperäisen tulivuoren kalterajärven kahtia.
Näin syntyi Twinlakes:
Buyan- ja Tamblingan kaksoisjärvet.
Pienempi Tamblingan on suorastaan mystinen,
kuin smaragdi suojellun aarniometsän
ja sammuneen Gunung Lesung (1865m) tulivuoren syleilyssä.
kun 1800-luvun alussa maanvyörymä jakoi
alkuperäisen tulivuoren kalterajärven kahtia.
Näin syntyi Twinlakes:
Buyan- ja Tamblingan kaksoisjärvet.
Pienempi Tamblingan on suorastaan mystinen,
kuin smaragdi suojellun aarniometsän
ja sammuneen Gunung Lesung (1865m) tulivuoren syleilyssä.
Mystisyyttä lisää historialliset temppelit,
kuten tämä Pura Ulun Danu
900-luvulta peräisin oleva hindulainen vesitemppeli,
jolta viljelijät ovat yli tuhat vuotta pyytäneet kasteluvettä riisiterasseilleen.
kuten tämä Pura Ulun Danu
900-luvulta peräisin oleva hindulainen vesitemppeli,
jolta viljelijät ovat yli tuhat vuotta pyytäneet kasteluvettä riisiterasseilleen.

Sekä aarniometsän kätköistä löytynyt
Panataran Pande 1000-luvulla kylän sepille, eli Pandeille rakennettu temppeli.
Muistoksi heidän merkittävästä roolista aseiden ja sotavälineiden valmistuksessa.
Panden rappujen sanotaan johtavan
Gunung Lesung tulivuoren huipulle.
Olimme kavunneet jo tarpeeksi,
joten pidimme temppelin suojissa vain kaatavinta sadetta
ennenkuin polkaisimme meitä kiehtovimpaan.
Eli aarniometsän todella aarnioituneiden puiden poluille.
Gunung Lesung tulivuoren huipulle.
Olimme kavunneet jo tarpeeksi,
joten pidimme temppelin suojissa vain kaatavinta sadetta
ennenkuin polkaisimme meitä kiehtovimpaan.
Eli aarniometsän todella aarnioituneiden puiden poluille.
Päät pyöri kuin pöllöillä
. toinen toistaan uskomattomampia puita
- niiden ikä... sitä varmasti riitti pidemmälle
kuin oma mieli osasi arvailla.
. toinen toistaan uskomattomampia puita
- niiden ikä... sitä varmasti riitti pidemmälle
kuin oma mieli osasi arvailla.
Olisi sitä lisäaikaa voinut pyytää enemmänkin,
mutta ennen auringonlaskua olisi järkevintä poistua.
mutta ennen auringonlaskua olisi järkevintä poistua.


Sade teki omia taikojaan

Kalastajat omiaan...
Rantakivillä oli tuon tuosta mielenkiintoisia telttarakennelmia.
Ja niiden suojissa 5-6 kalastajaa,
joilla jokaiselle vapoja viritettynä ainakin 3, monella jopa 5.
Ja kyllä siinä siimat viuhui
- kertoivat, että kala syö parhaiten juuri sateella.
Illemmalla olisi ollut tarjolla
tuoretta nuotiolla paistettua Ikan nilaa=Niilin tilapiaa,
monneja, barbeja ja rasboraa.
Siinä mielessä se myöhempikin paluuaika houkutteli!

Parempi kuitenkin hypätä satulaan
ja polkaista tois puol rantaa, kanoottisatamaan,
jossa fillarivuokraajan kanssa oli sovittu vihdoin viimein nouto.

Upea kokemus olisi varmaan ollut
meloa kaksoisjärvillä kaksoiskanooteillakin.
Mutta koska olimme jälleen - meille tyypillisesti
"Out of season" aikaan seikkailemassa,
niin kanoottivuokraaja ei ollut paikalla.
meloa kaksoisjärvillä kaksoiskanooteillakin.
Mutta koska olimme jälleen - meille tyypillisesti
"Out of season" aikaan seikkailemassa,
niin kanoottivuokraaja ei ollut paikalla.
Paikallinen sen sijaan näytti,
miten lumpeiden valloittamasta rannasta
melotaan yhdestä puusta veistetyllä kanootilla vapaammille vesille.
miten lumpeiden valloittamasta rannasta
melotaan yhdestä puusta veistetyllä kanootilla vapaammille vesille.

Viimeisenä päivänä Munduk vuoristoineen
ja salaperäisine järvineen
paljasti aurinkoisemman puolensa
- kiitos!!
Helteessä olisi ollut hikisempi polkea
ja sade - se luo kyllä oman taikansa
ja itseasiassa antaa voimaa!!
ja salaperäisine järvineen
paljasti aurinkoisemman puolensa
- kiitos!!
Helteessä olisi ollut hikisempi polkea
ja sade - se luo kyllä oman taikansa
ja itseasiassa antaa voimaa!!












Voi hyvät hyssykät, mikä paikka! Sydän jää tuonne ihan vain tämän juttusi lukemalla! Google maps on ahkerassa käytössä reissujuttujasi lukiessa, niin nytkin. Voi, nuo temppelit ja muut... en ole ihan hirveästi halajanut Kauko-Itään, mutta juuri tuollaisiin maisemiin, luontoon ja kasvillisuuteen kyllä. Tuollaiset vehreyden lähes valloittamat temppelit ja muut rakennelmat ovat kuin unesta. Mykistyn kuvien äärellä.
VastaaPoistaVarmasti sademetsässä se sade on sykähdyttävin, niin ominainen ja kuuluu sinne, että ihanaa päästä sen koskettamaksi itsekin.
Luin kolme viimeisintä kerralla, joten kiitos, kiitos ja vielä kerran kiitos!!! Upeaa saada seurata reissuanne ihan mahtavin kuvin! ♥
VastaaPoistaOnpa ihania kuvia! Kuten Stanstakin tuossa ylempänä sanoo, samoinminä luin kolme kerralla. Aivan upeita matkakertomuksia, kiitos kun pääsin mukaan 🙂
VastaaPoistaYou visit some of the most amazing places.
VastaaPoistaPieneksihän itsensä tuntee tuollaisten puiden katveessa pyöräillessä. Samoin myös historian havina suhisee korvissa varmasti vielä illalla päätä tyynyyn kallistaessa vanhoja temppeleitä muistellessa.
VastaaPoistaNiin upeita postikorttimaisemia eksoottisesta luonnosta Indonesiassa. Vihreyttä, vehreyttä, viidakkomaisuutta,
VastaaPoistakäsittämättömiä puita ja luonnonvoimia. Hyvää reissun jatkoa!