keskiviikko 21. lokakuuta 2026

Sykkivä syysloma

Vanha Shakkilauta sai uuden tulemisen.
Junirorimme sen joskus on lahjaksi saanut
ja vuosia mennyt, ettei kukaan sillä pelannut. 
Suvussa on nyt uudet shakkimestarit.
Eikä pärjätty nelinpelissäkään,
edes isommassa koossa.

Jos Kupittaan Seikkailupuiston shakkilauta
onkin jättimäinen, 

 niin muutoin Turkuun on helppo tutustua
niin ihanasti 
lasten koossa puutalokortteileita myöten.  



Vedet oli vähissä, mutta monipuolista tekemistä riitti. 
Kehollista haastamista niin,
että mummolta jäi tämä seinä ylittämättä
ja sain kuulla;"Naiset!"



Liikkeelle paneva voimakaksikko
 täydentyi välillä serkuilla
Kilpikonnina vauhti sentään hieman hidastui

1000, sekä 500 palan palapelitkin valmistui



Täällä on hiljaista - järvikin tyyntyi.
Kyllä kelpaa tässä maisemassa töihin polkaista!

Nautinnollisia kesäajan viimeisiä päiviä
- pian on illat pimeitä!

10 kommenttia:

  1. Oi kuinka ihanaa, että ylläpidätte tätä perinnettä... pidän siitä todella paljon.
    Terveisin, Andreja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Grandma’s place will have surprises for everyone. OMG - everything is still here...

      Poista
  2. Aktiivista meininkiä on ollut syyslomalaisilla niin vanhemmilla, kuin nuorillakin. Lautapeleistä meilläkin tykätään, mutta nelipelejä enää harvoin saadaan kokoon. Jostain paitsi olen jäänyt, kun en osaa shakkia.
    Tunnelmallisia värejä taivaskuvissa ja illat ovat jo täällä pimeitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, tuo aktiivi sana saa aina aikaan naurun... Ukkokulta puhui joskus aktiivihiilestä (en muista asia yhteyttä) ja nämä tenavat kuuli aktiivihiiri ja siitä saakka ovat olleet yhdeltä lempinimeltään "Aktiivihiiriä" - rakkailla lapsilla on monta nimeä. Shakki tuli mun elämään lukiossa...
      Tosissani pelatessa taitaisin päihittää yhä monet, hih... pitkän matikan salaisuus.
      Valon määrä - se tosiaan on niin erilainen piskuisessa Suomen maassakin...

      Poista
  3. Ihanat lapset ja niin naurattaa tuo kilpikonnailu, viimein hidastuivat – hieman :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 😍rakkauspakkauksia tosiaan😅ja kuntoilusta käy itselläkin yhdessäolo!!

      Poista
  4. Voi, mitä hienoja paikkoja lasten kanssa olette käyneet! <3 Mehän ei käydä mummu-vaarilavuoroilla kuin max isoisovanhempia katsomassa kotiin menomatkalla. Autisti nauttii vain siitä, että saa täysin nollata itseään, eikä tarvitse jännittää MITÄÄN uusia paikkoja, eikä aikatauluja. Meidän ohjelmat vaihtelee vain tekemisten puitteissa, ruokailujen väleissä (pelataanko, kootaanko legoista jotain, leivotaanko, mitä tehdään pihalla tms.), ei stressaavia reissaamisia. Eikä toinenkaan ole tästä mitään valittanut. =D Toisaalta myös ihan ok meille, kun ei olla itsekään mitenkään innostuneita mihinkään erityismeininkeihin, saatika väenpaljouteen. Yhdessä oleminen ja tekeminen riittää meille. Hyvä kun ON vaihtoehtoja! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on juurikin noin, että hyvä kun on vaihtoehtoja ja löytyy mukava tapa olla yhdessä.
      Väenpaljoutta ei kaivata mekään - erakkoina mieluummin ja ainoa yleisöpaikka oli Halikko kurpitsoineen. Ihan ihmetys oli SEikkailupuisto, siellä vaikka on ties kuinka monen hehtaarin kokoinen-niin ei ollut kuin muutama hassu koiranulkoiluttuja. Missä kaikki lapsiperheetkin oli - no, ehkä oli niin kova tuuli, että se piti ihmiset sisällä. Keittiössä mekin taidamme eniten aikaa viettää ja ulkona tietty myös, oma ranta tarjoaa paljon mielikuvitukselle(kin) Ja mitä tulee kilpikonnailuun, niin ne on mun toimitilat - eli omien murujen mielestä "Mummo-lop!"
      Keskenämme siellä olimme. Teen muuten paljon töitä autististen lasten kanssa.

      Poista
  5. Teillä on ollut siellä varsinaiset aktiivipäivät lastenlapsien kanssa <3
    Meillä on shakkiperhe. Esikoinen pelaa hyvin, keskimmäinen pelasi aikoinaan kilpaa, kuopus pelaa välttävästi ja mies ihan ok. Appi pelaa, minun edesmennyt isä pelasi välttävästi. Ainoa shakkitaidoton on meikäläinen. Miehen veljenpoika suorastaan rakastaa shakkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No wautsi.... Minä hullaannuin lukiossa shakkiin - jestas miten paljon niitä siirtoja mietittiin - piti hommata oikein pelikello!
      Turnauksiakin illanistujaisissa, mutta sittemmin se jäi... lasten kanssa, nuorimmaisen varsinkin (tytöt ei niin innostuneet!)
      shakki palasi elämään ja onkohan nyt kolmas tuleminen!!

      Poista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!

Näitä on luettu ja tutkittu eniten

Hämähäkit keittiössämme

Kun ärsyttävistä pienistä banaanikärpäsistä oli päästy, niin keittiön valtasi hämähäkit. Kavereinaan käärmeitä, kummituksia... ja talon väki...