perjantai 20. toukokuuta 2022

Pitkä viikonloppu Ähtärissä

Pidennetty viikonloppu Ähtärissä!
Tämä siis oli JO viime viikonloppu, mutta kun ei ole ehtinyt aiemmin postaileemaan...

Nuorimmaiselle lapsenlapselle huhtikuussa synttärilahjaksi Pandojen luona vierailu
ja nyt sitten lahjakortti lunastukseen... mukaan mahtui isoveli ja heidän äitikin - eli tyttäremme!


Siitä onkin aikaa, kun oma tytär on tullut äitin ja iskän viereen, heh heh...
MM-kisojen avausmatsi, eli Suomi-Norja (jota vanhin tytär oli katsomassa työporukassa livenä Tampereella) Pikkupoikien nukahdettua toiseen makuuhuoneeseen äitinsä hilppasi meidän keskelle katsomaan matsia - ihanaa!!

Majoituimme siis hotelli Mesikämmeneen
joka olikin siinä aivan vieressä, niin Pandataloa kuin Zoo:ta
ja molempia Karhunkierroksia, pitkää ja lyhyttä!!

Täydet 10pistettä upealle majoitukselle, joka on rakennettu jo 1977
osittain kallion sisään... pikkupojat sanoikin, että me asutaan luolassa, vaikka näin upea oli parvekkeeltamme näköala järvelle.


Hotelli ympäristöineen olisi tarjonnut pidemmällekin lomalle tekemistä...
mutta aikas hyvin mekin "ahmimme" tarjonnan, kylpylää, keilailua kera eläinten, jotka olivat tosi virkeitä näin toukokuun alkupuolella.

Kesälomareisut vastaavissa paikoissa on usein olleet sitä, että eläimistä on näkynyt vain korvat jostain varjosta/suojasta - nyt kirmasivat alueitaan aktiivisina ja ihanat karhuveljekset
Kaspen, Jesper ja Joonatan suorastaan näyttivät painimatseja ja leikkejään iloksemme.



Ulkoilua monella tapaa mahtui paljon viikonloppuun
ja ennenkaikkea ihanaa yhdessäoloa...
Ei meidän kyllä kaksin tuo Ukko-kullan kanssa tulisi moisiin paikkoihin lähdettyä
ja mäkiautoilla ajeltua - tai eihän meistä koskaan tiedä, heh heh...  

- kiitos rakkaat!!

13 kommenttia:

  1. Olipa kiva lukea kokemuksistanne täällä kotikaupungissa. kai se niin on että nuo pandat sun muut eläimet on liian lähellä kun ei tule käytyä siellä. No, olen sentään kerran ne pandat nähnyt silloin heti kun tänne tulivat
    lastenlasten kanssa siellä tuli käytyä aika paljon aikoinaan, niiden kasvettua isoiksi ei juuri tule käytyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kommentistasi - ja sama pätee minuunkin, ei osaa lähellä olevia "arvostaa" tai hyödyntää samoin... kai sitä tähyilee aina sinne "aidan vihreämmälle puolelle" - heh heh ja tuntuihan se pikupojistakin lomalta, kun piti sitä automatkaakin huristella ja sai olla hotellissa. Me myös kävimme, kun pandat oli pieniä - isompian lastenlasten kanssa (nyt he ovat vielä isompia) Talo oli vasta avattu, silloin piti varata tunti pandatalosta, nyt ei sellaista rajoitusta ollutkaan, vaan poikkesimme parin päivän lipuilla montakin kertaa! Ähtäri viehätti sinisenä siintävine järvineen myös!

      Poista
  2. Ihania nalleja! <3 Mie tykkään kaikista nallemaisista otuksista. :-) Pääsikö noita pandoja näkemään läheltä, kun ainakin kuvista päätellen näyttää siltä? Siitä on ikuisuus, kun minä olen käynyt missään eläintarhassa, ja se on ollut aina just sitä, että yrittää nähdä vilauksen jostain eläimestä, joka nukkuu jossakin pylvään takana. Kannattaisikin varmaan mennä muuna ajankohtana kuin keskikesällä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karhu on mun voimaeläin - tatuointinakin kalevalankarhu olkapäässäni ja tassut nilkassa. Pandat on saatu vain zoomaten lähelle - tosi ylhäältä katsoimme, tai no Pyry kiipesi kerran itsekin lavetille ylös - silloin oli hieman lähempänä, mutta rauhaa tietty tarvistevat, Lumi taitanee odottaa pandavauvaa/vauvoja!

      Poista
  3. Tuollaiset reisut on aina lapsille mieleisiä. Ja vielä eläimetkin vilkkaasti liikkeessä, niin oli seurailtavaa. Ähtäri on hyvä paikka lomailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikimuistoisia kyllä lapsille ja pientä pandavauvaa on hoidettu öin päivin reisun jälkeen ja kirjastosta kannettu kaikki panda kirjat kotiin!

      Poista
  4. Olipa mukava reissu. Pienten kanssa pääsee kivoihin paikkoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on juurikin näin... eipä tulisi kaksin mentyä...

      Poista
  5. Pandat ovat ihania!
    Appiukolla oli monta vuotta mökki Virroilla ja sieltä tuli käytyä Ähtärin eläinpuistossa sekä myös Mesikämmenessä ihan vaan uimassa, kun välillä oli sellaisia kesiä, joita vietettiin tuulitakki päällä. Siinä vaiheessa, kun pandat saapuivat oli mökki myyty pois.Ähtärin sijasta pojat näkivät pandat Berliinissa :)

    Virtain mökkiä on kyllä ikävöity kovasti, vaikka matka sinne oli pitkä. Yksi pojista totesi siinä vaiheessa, kun meillä ollut isovanhempien koira kuoli, että nyt on hänen lapsuutensa loppu. Ensin myytiin mökki pois ja sitten kuoli koira. Vaikka silloin suretti, niin edessä olisi ollut mökin myynti viimeistään siinä vaiheessa, kun toinen vanha mökki jäi meidän ylläpitovastuullemme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siitäpä ei ole ollutkaan kuin puolisen tunnin matka - voih... "lapsuuden loppu" - kuvaavaa surun käsittelyä!
      Minusta ei kehkeytynyt mökki-ihmistä, vanhemmillani oli kyllä, saaressakin vielä ja lapsuusmuistoissa, että aina unohtui jotain... heh heh... Onneksi äiti sai sen myydyksi kun ei jaksanut itse pitää - ei meistä olisi ollut huolehtimaan, kun jo kerran kesässä letunpaistossa käynti tuntui "vaativalta". Meidän "mökki" oli 11-vuotta asuntoauto. Välivuosia kertyi kymmenen ja viime keväänä hankittiin paku, joka fiksailtiin retkeilykäyttöön... luontoon kyllä mieli aina halajaa!
      Missäs teidän mökki nyt sijaitsee?

      Poista
    2. Anopin kuoleman yhteydessä mies peri lapsuuden kotinsa Kirkkonummelta. Apella on siihen elinikäinen käyttöoikeus. Talo on 50-luvulla rakennettu alunperin kesämökiksi ja appi on siellä viettänyt lapsuutensa kesät. Miehen perhe tosiaan remontoi siitä talviasuttavan kodin ja muutti sinne 80-luvun alussa. Appi sai jossain vaiheessa hyvän viran Tampereelta ja asui arkiviikot siellä ja anoppi Kirkkonummella. Kun anoppi jäi eläkkeelle, hänkin muutti Tampereelle. Valitettavasti hän ei ehtinyt eläkepäivistään juurikaan nauttimaan ja menehtyi vasta 69-vuotiaana.

      Meillä on nyt loppumaton työsarka mökillä. Mihin tahansa katsoo, näkyy huolto/korjausvelkaa tai siistimättömiä paikkoja. Onneksi osaan ottaa rennosti :D muuten saisin vatsahaavan. Talo ei tällä hetkellä kaipaa kuin keittiöremonttia, mutta tontti on pahasti metsittynyt ja osittain ryteikköinen ja autotallin katto on jo nyt työlistalla. Meiltä ajaa 50min mökille, jos asuisimme Espoossa niin varmaan 30min riittäisi. Mulla on toimisto melko lailla puolessa välissä, että on ihan sama kummasta menee töihin, kotoa vai mökiltä.

      Poista
    3. Sopivan matkan päässä - helppo viikonlopuksikin poiketa!! Heh, ehkä munkin lapsuusmuistot mökiltä on niitä "työleirejä", joten innostus katosi... klups... laiska minä! Osanotto anopin poislähdölle nuorella iällä - minunkin isä lähti ns. saappaat jalassa juuri mökkiaitaa tehdessä, olisi parin kuukauden kuluttua täyttänyt 61... Nuo on asioita, jonka vuoksi en odota mitään eläkeikiä sun muita, vaan yritän nauttia jokaisesta päivästä ja saada niihin mahtumaan sellaista oman näköistä eloa... Ihanaa Helatorstain viikonloppua teille Krakovaan - huippuidea yhteinen matka ja ihanaa odotella kuvapostausta, Krakovassa emme ole olleet!

      Poista
    4. Anopin sairastuminen heti eläkkeelle pääsyn jälkeen oli sellainen opetus, että kovin monia asioita ei kannata lykätä sinne eläkkeelle, kun ei koskaan tiedä, että mitä pystyy eläkkeellä tekemään ja pääseekö ylipäänsä sinne saakka. Paras aika unelmien toteutukseen on juuri nyt. Ja jos niitä ei pysty toteuttamaan sellaisenaan, niin sitten pitää miettiä, että minkä palan voisi saada nyt ja minkä palan myöhemmin. Voi kuinka nuorena lähti sinun isäsi :(

      Poista

Kiitos kiinnostuksestasi sivujani kohtaan.
Pienen pienikin kommentti
lämmittää AINA SUURESTI mieltä!

Näitä on luettu ja tutkittu eniten

Timanttinen Kauriin kääntöpiiri

Timanttisiin hetkiin on ihana palata paperillakin. Rovaniemen Napapiirillä on tullut käytyä useinkin, mutta Kauriin kääntöpiirin saavuttamin...